Eksentrikko

Eksentrikko salille tulee ja nostaa raudan ilmaan. Sitten ottaa paidan pois ja istuu lattialle. Siinä sitten venyttelee, kaasujakin päästelee. Muut vain vierestä seuraavat ja partoihinsa nauravat. Kukaan ei eksentrikosta pidä, häntä salaa halveksutaan. Itse hän ei sitä tiedä, luulee olevansa arvostettu mies. Ilmeisesti eksentrikko on myös hieman debiili: usein hän istuu peilin edessä ja ilveilee sille kuin vihamiehelle.

Kerran eksentrikko salilla ollessaan pieraisi. Haju levisi joka soppeen ja muut henkeään haukkoivat. Osa ulos pakeni ja osa otti ja pyörtyi. Eksentrikko nolostui ja kasvoiltaan aivan punastui. Eloon jääneet hänelle nauroivat kovaan ääneen. Eksentrikko lähti pois ja viinakauppaan astui. Sieltä osti jallupullon ja kotikonnuille riensi. Avasi pullon ja ison kulaiksen kurkkuunsa oistis kaatoi. Mukavaa ol juoda viinaa kun kavereitakaan ei ollut. Toisaalta oli masentavaa olla kaikkien halveksima surkimus. Eksentrikko meni vajaan ja kurkiaiseen köyden viritti. Siihen ripustautui ja elämänsä lopetti. Kukaan ei häntä surrut, ei kukaan hautajaisiin tullut. Papin siunauksen saattelemana surkimus kuoppaan laskettiin.