Ravintola-alalla saattaisi joku toimia seuraavan case tapauksen mukaisesti:
"Yrityksellä on useita ravintoloita ja osa näistä on yrittäjävetoisia. Yrityksen työntekijät ovat nuoria 16 ikävuodesta ylöspäin, ja näin ollen yhteiskunnallisesti katsoen oikeustoimikelpoisuuteensa nähden vielä tietämättömiä ja kyvyttömiä.
Työntekijöiden työsopimukset sidotaan valtakunnalliseen yleissitovaan työehtosopimukseen. Yrityksellä on oma työntekijöitä koskeva ohjeistonsa, jossa kerrotaan yrityksen toimintatavoista, työntekijän sekä työnantajan velvollisuuksista ja oikeuksista, työntekijöiden työlainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ja työntekijöiden palkkaa koskevat ehdot.
Ohjeisto annetaan jokaiselle yrityksen palvelukseen tulevalle työntekijälle työsuhteen alkaessa. Ohjeistus sisältää työehtosopimuksen kanssa olevan ristiriitaisen palkan määräytymisen, koska keittiöhenkilökunnalla, kassatyöntekijöillä ja siivoojilla ei ole eri palkanperusteita. Ohjeistuksessa ei myöskään esitetä työntekijöille kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia pekkaspäiviä ja näistä saatavia korvauksia.
Työnantaja ei pidä työpaikalla työehtosopimusta työntekijöiden saatavilla työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Ja muutoinkin esimiehet uskottelevat yrityksellä olevan täysin omat työehdot.
Joillekin harvoille asian tietäville työntekijöille on kuitenkin maksettu em. ohjeistuksesta puuttuneet työehtosopimuksen mukaisesti velvoitteet. Tosin yritys on toiminut em. tavalla useita vuosia ellei vuosikymmeniä ja useat tuhannet työntekijät ovat joutuneet yrityksen em. toiminnan kohteeksi, ja siten olleet täysin tietämättömiä työehtosopimuksen mukaisista oikeuksistaan, ja yrityksen toiminnasta näiden suhteen.
Jotkin yritysten palveluksessa olleet työntekijät ovat joutuneet yrityksen palveluksesta irtisanouduttuaan 'mustamaalauksen' kohteeksi muissa työpaikoissaan sekä elämään kuuluvien sidosryhmien keskuudessa useiden vuosien ajaksi em. asiantilojen suhteen. minkä lisäksi jotkin em. työntekijöiden sidosryhmiin kuuluvat henkilöt ja järjestöt ovat toimineet tietoisesti ja järjestelmällisesti em. asiantilan aikaansaamiseksi."
Case taitaa olla sellainen, että reaalimaailmassa yritys olisi valmis tekemään mitä tahansa - siis aivan mitä tahansa - että mainitut asiat pysyvät salassa, eivätkä pääse julkisuuteen. Casen tutkinnan suhteen kannattaisi toimia siten, että haastattelisi työntekijöitä kaikkien yrityksen toimintavuosien ajalta sekä tutkisi tältä ajalta kaikki työehtosopimukset - yritykset eivät pystyisi vaikuttamaan asiaan mitenkään. Lisäksi asian suhteen olisi varmasti jo tähän menneessä selitetty niitä ja näitä...
Pinellä laskutoimituksella voi laskea, että jos yrityksellä olisi 10 toimipaikkaa ja jokaisessa 35 työntekijään, niin näitä casessa mainittuja olisi yhdellä hetkellä ollut työsuhteessa 350. Jos toimipaikkoja on ollut 20 => 700, 50 => 1750, 100 => 3500 jne. - siis vuosien aikana todella paljon.
Muutoinkin case olisi sellainen, että se olisi vuosisadan talousrikosjuttu Suomessa - lehdistöllä ja oikeusistuimella olisi sitten pitkäksi aikaan riepoteltavaa.
Casea voi rinnastaa seuraaviin lueteltuihin lainkohtiin (lainaus FINLEX ®). Syyttämisoikeuden suhteen ei liene epäselvyyttä, tosin lainsäädäntöömme mahdollisesti tuleva ryhmäkanne antaisi tapauksen suhteen aivan toiset välineet toimia kaikkien niiden työntekijöiden suhteen, jotka ovat case tapauksen mukaisen toiminnan kohteeksi joutuneet.
Työsopimuslaki 2 luku 7§ Työehtosopimusten yleissitovuus (FINLEX ®)
”Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.”
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 3 Luku Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu 31§ (FINLEX ®)
” Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
Sama olkoon «laki», jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.
Pelastuspalkkiota koskevista sopimuksista on voimassa, mitä [17 päivänä helmikuuta 1923 alusten yhteentörmäyksestä johtuvasta vahingosta sekä pelastuspalkkiosta annetussa] laissa on säädetty.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 1§ Petos (FINLEX ®)
” Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 2§ Törkeä petos (FINLEX ®)
” Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 6 luku Rangaistuksen määräämisestä 5§ Koventamisperusteet (FINLEX ®)
” Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 1§ Syyteoikeuden vanhentuminen (FINLEX ®)
” Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeusrangaistus, ei vanhennu. Syyteoikeus ei vanhennu myöskään, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa. (22.12.2005/1161)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,
2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja
4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Virkarikosten vanhentumisaika on kuitenkin vähintään viisi vuotta. Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 28 §:ssä tarkoitetun, ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn ympäristön turmelemisen, törkeän ympäristön turmelemisen, ympäristörikkomuksen ja tuottamuksellisen ympäristön turmelemisen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn kalastusrikoksen lyhin vanhentumisaika on kolme vuotta. (22.12.2005/1161)
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. (22.12.2005/1161) ”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 2§ Syyteoikeuden vanhentumisajan alkaminen (FINLEX ®)
”Edellä 1 §:ssä mainitut ajat lasketaan rikoksen tekopäivästä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä säädetään laiminlyönti rangaistavaksi, syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä.
Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä.
Syyteoikeus osallisuudesta rikokseen alkaa vanhentua samana päivänä kuin syyteoikeus pääteosta.”
Rikoslaki 15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan 11§ Rikoksentekijän suojeleminen (FINLEX ®)
” Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 3§ Rikoskumppanuus (FINLEX ®)
” Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 6§ Avunanto (FINLEX ®)
” Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 8§ Oikeushenkilön puolesta toimiminen (FINLEX ®)
” Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 1§ Soveltamisala (FINLEX ®)
” Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rangaistusvastuun edellytykset (FINLEX ®)
” Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde (FINLEX ®)
” Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.”
Rikoslaki 17 luku Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 1a§ Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (FINLEX ®)
” Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 8 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(30.12.2003/1372)
Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.”
"Yrityksellä on useita ravintoloita ja osa näistä on yrittäjävetoisia. Yrityksen työntekijät ovat nuoria 16 ikävuodesta ylöspäin, ja näin ollen yhteiskunnallisesti katsoen oikeustoimikelpoisuuteensa nähden vielä tietämättömiä ja kyvyttömiä.
Työntekijöiden työsopimukset sidotaan valtakunnalliseen yleissitovaan työehtosopimukseen. Yrityksellä on oma työntekijöitä koskeva ohjeistonsa, jossa kerrotaan yrityksen toimintatavoista, työntekijän sekä työnantajan velvollisuuksista ja oikeuksista, työntekijöiden työlainsäädännön mukaiset oikeudet ja velvollisuudet, ja työntekijöiden palkkaa koskevat ehdot.
Ohjeisto annetaan jokaiselle yrityksen palvelukseen tulevalle työntekijälle työsuhteen alkaessa. Ohjeistus sisältää työehtosopimuksen kanssa olevan ristiriitaisen palkan määräytymisen, koska keittiöhenkilökunnalla, kassatyöntekijöillä ja siivoojilla ei ole eri palkanperusteita. Ohjeistuksessa ei myöskään esitetä työntekijöille kuuluvia työehtosopimuksen mukaisia pekkaspäiviä ja näistä saatavia korvauksia.
Työnantaja ei pidä työpaikalla työehtosopimusta työntekijöiden saatavilla työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Ja muutoinkin esimiehet uskottelevat yrityksellä olevan täysin omat työehdot.
Joillekin harvoille asian tietäville työntekijöille on kuitenkin maksettu em. ohjeistuksesta puuttuneet työehtosopimuksen mukaisesti velvoitteet. Tosin yritys on toiminut em. tavalla useita vuosia ellei vuosikymmeniä ja useat tuhannet työntekijät ovat joutuneet yrityksen em. toiminnan kohteeksi, ja siten olleet täysin tietämättömiä työehtosopimuksen mukaisista oikeuksistaan, ja yrityksen toiminnasta näiden suhteen.
Jotkin yritysten palveluksessa olleet työntekijät ovat joutuneet yrityksen palveluksesta irtisanouduttuaan 'mustamaalauksen' kohteeksi muissa työpaikoissaan sekä elämään kuuluvien sidosryhmien keskuudessa useiden vuosien ajaksi em. asiantilojen suhteen. minkä lisäksi jotkin em. työntekijöiden sidosryhmiin kuuluvat henkilöt ja järjestöt ovat toimineet tietoisesti ja järjestelmällisesti em. asiantilan aikaansaamiseksi."
Case taitaa olla sellainen, että reaalimaailmassa yritys olisi valmis tekemään mitä tahansa - siis aivan mitä tahansa - että mainitut asiat pysyvät salassa, eivätkä pääse julkisuuteen. Casen tutkinnan suhteen kannattaisi toimia siten, että haastattelisi työntekijöitä kaikkien yrityksen toimintavuosien ajalta sekä tutkisi tältä ajalta kaikki työehtosopimukset - yritykset eivät pystyisi vaikuttamaan asiaan mitenkään. Lisäksi asian suhteen olisi varmasti jo tähän menneessä selitetty niitä ja näitä...
Pinellä laskutoimituksella voi laskea, että jos yrityksellä olisi 10 toimipaikkaa ja jokaisessa 35 työntekijään, niin näitä casessa mainittuja olisi yhdellä hetkellä ollut työsuhteessa 350. Jos toimipaikkoja on ollut 20 => 700, 50 => 1750, 100 => 3500 jne. - siis vuosien aikana todella paljon.
Muutoinkin case olisi sellainen, että se olisi vuosisadan talousrikosjuttu Suomessa - lehdistöllä ja oikeusistuimella olisi sitten pitkäksi aikaan riepoteltavaa.
Casea voi rinnastaa seuraaviin lueteltuihin lainkohtiin (lainaus FINLEX ®). Syyttämisoikeuden suhteen ei liene epäselvyyttä, tosin lainsäädäntöömme mahdollisesti tuleva ryhmäkanne antaisi tapauksen suhteen aivan toiset välineet toimia kaikkien niiden työntekijöiden suhteen, jotka ovat case tapauksen mukaisen toiminnan kohteeksi joutuneet.
Työsopimuslaki 2 luku 7§ Työehtosopimusten yleissitovuus (FINLEX ®)
”Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.
Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.
Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.”
Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 3 Luku Oikeustointen pätemättömyys ja sovittelu 31§ (FINLEX ®)
” Jos joku, käyttäen hyväkseen toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai hänestä riippuvaista asemaa, on ottanut tai edustanut itselleen aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on antanut tai myöntänyt, tahi josta mitään vastiketta ei ole suoritettava, ei täten syntynyt oikeustoimi sido sitä, jonka etua on loukattu.
Sama olkoon «laki», jos 1 momentissa mainittuun menettelyyn on syypää toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja tämä siitä tiesi tai hänen olisi pitänyt siitä tietää.
Pelastuspalkkiota koskevista sopimuksista on voimassa, mitä [17 päivänä helmikuuta 1923 alusten yhteentörmäyksestä johtuvasta vahingosta sekä pelastuspalkkiosta annetussa] laissa on säädetty.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 1§ Petos (FINLEX ®)
” Joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä, on tuomittava petoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Petoksesta tuomitaan myös se, joka 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa dataa syöttämällä, muuttamalla, tuhoamalla tai poistamalla taikka tietojärjestelmän toimintaan muuten puuttumalla saa aikaan tietojenkäsittelyn lopputuloksen vääristymisen ja siten aiheuttaa toiselle taloudellista vahinkoa. (13.6.2003/514)
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 36 luku Petoksesta ja muusta epärehellisyydestä 2§ Törkeä petos (FINLEX ®)
” Jos petoksessa
1) tavoitellaan huomattavaa hyötyä,
2) aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa,
3) rikos tehdään käyttämällä hyväksi vastuulliseen asemaan perustuvaa erityistä luottamusta tai
4) rikos tehdään käyttämällä hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa
ja petos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä petoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.”
Rikoslaki 6 luku Rangaistuksen määräämisestä 5§ Koventamisperusteet (FINLEX ®)
” Rangaistuksen koventamisperusteita ovat:
1) rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;
2) rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;
3) rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;
4) rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella; ja
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 1§ Syyteoikeuden vanhentuminen (FINLEX ®)
” Oikeus syyttää rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on elinkautinen vankeusrangaistus, ei vanhennu. Syyteoikeus ei vanhennu myöskään, jos kysymyksessä on sodankäyntirikos, törkeä sodankäyntirikos, ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa tai törkeä ihmisoikeuksien loukkaaminen poikkeuksellisissa oloissa. (22.12.2005/1161)
Syyteoikeus vanhentuu, jollei syytettä ole nostettu
1) kahdessakymmenessä vuodessa, jos rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vankeutta määräajaksi yli kahdeksan vuoden,
2) kymmenessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta,
3) viidessä vuodessa, jos ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta, ja
4) kahdessa vuodessa, jos ankarin rangaistus on enintään vuosi vankeutta tai sakkoa.
Ankarimmalla rangaistuksella tarkoitetaan sitä rangaistusta, joka tekoon sovellettavassa rangaistussäännöksessä on säädetty enimmäisrangaistukseksi.
Virkarikosten vanhentumisaika on kuitenkin vähintään viisi vuotta. Ympäristön turmelemisen, luonnonsuojelurikoksen ja rakennussuojelurikoksen vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 28 §:ssä tarkoitetun, ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn ympäristön turmelemisen, törkeän ympäristön turmelemisen, ympäristörikkomuksen ja tuottamuksellisen ympäristön turmelemisen vanhentumisaika on kolme vuotta. Ulkomaiselta alukselta Suomen talousvyöhykkeellä tehdyn kalastusrikoksen lyhin vanhentumisaika on kolme vuotta. (22.12.2005/1161)
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta. Sama koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. (22.12.2005/1161) ”
Rikoslaki 8 luku Vanhentumisesta 2§ Syyteoikeuden vanhentumisajan alkaminen (FINLEX ®)
”Edellä 1 §:ssä mainitut ajat lasketaan rikoksen tekopäivästä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä säädetään laiminlyönti rangaistavaksi, syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä. Jos rikoksen tunnusmerkistössä edellytetään määrätyn seurauksen syntymistä, aika lasketaan tuon seurauksen ilmenemispäivästä.
Jos rikolliseen tekoon sisältyy lainvastaisen asiaintilan ylläpitäminen, syyteoikeuden vanhentumisaika alkaa vasta sellaisen tilan päättymisestä.
Syyteoikeus osallisuudesta rikokseen alkaa vanhentua samana päivänä kuin syyteoikeus pääteosta.”
Rikoslaki 15 luku Rikoksista oikeudenkäyttöä vastaan 11§ Rikoksentekijän suojeleminen (FINLEX ®)
” Joka saatuaan tietää rikoksen tehdyksi edistämällä rikoksentekijän pakoa tai hävittämällä todisteita estää tai yrittää estää rikoksentekijän saattamista vastuuseen rikoksesta, on tuomittava rikoksentekijän suojelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske rikokseen osallista eikä 10 §:n 2 momentissa mainitussa suhteessa rikoksentekijään olevaa henkilöä, eikä rikosta, josta ei säädetä ankarampaa rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 3§ Rikoskumppanuus (FINLEX ®)
” Jos kaksi tai useammat ovat yhdessä tehneet tahallisen rikoksen, rangaistaan kutakin rikoksen tekijänä.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 6§ Avunanto (FINLEX ®)
” Joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä, tuomitaan avunannosta rikokseen saman lainkohdan mukaan kuin tekijä. Rangaistusta määrättäessä sovelletaan kuitenkin, mitä 6 luvun 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa sekä 2 ja 4 momentissa säädetään.
Yllytyksestä rangaistavaan avunantoon rangaistaan avunantona.”
Rikoslaki 5 luku Yrityksestä ja osallisuudesta 8§ Oikeushenkilön puolesta toimiminen (FINLEX ®)
” Yhteisön, säätiön tai muun oikeushenkilön lakimääräisen toimielimen tai johdon jäsen sekä oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä taikka sen puolesta työ- tai virkasuhteessa tai toimeksiannon perusteella muutoin toimiva henkilö voidaan tuomita oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta rangaistukseen siitä huolimatta, ettei hän täytä rikoksen tunnusmerkistössä tekijälle asetettuja erityisehtoja, jos oikeushenkilö nuo ehdot täyttää.
Jos rikos on tehty elinkeinonharjoittajan liikkeeseen kuuluvassa tai muussa oikeushenkilön toimintaan rinnastettavassa järjestäytyneessä toiminnassa, sovelletaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta.
Mitä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta, jos asiasta muualla laissa säädetään toisin.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 1§ Soveltamisala (FINLEX ®)
” Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomittava rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rangaistusvastuun edellytykset (FINLEX ®)
” Oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon tuomitaan, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.”
Rikoslaki 9 luku Oikeushenkilön rangaistusvastuusta 2§ Rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde (FINLEX ®)
” Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.”
Rikoslaki 17 luku Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 1a§ Järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistuminen (FINLEX ®)
” Se, joka:
1) perustamalla tai organisoimalla järjestäytyneen rikollisryhmän taikka värväämällä tai yrittämällä värvätä väkeä sitä varten,
2) varustamalla tai yrittämällä varustaa järjestäytynyttä rikollisryhmää räjähteillä, aseilla, ampumatarvikkeilla tai niiden valmistamiseen tarkoitetuilla aineilla tai tarvikkeilla taikka muilla vaarallisilla esineillä tai aineilla,
3) toimeenpanemalla, yrittämällä toimeenpanna tai antamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle koulutusta rikollista toimintaa varten,
4) hankkimalla, yrittämällä hankkia tai luovuttamalla järjestäytyneelle rikollisryhmälle toimitiloja tai muita sen tarvitsemia tiloja taikka kulkuvälineitä tai muita ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä välineitä,
5) suoraan tai välillisesti antamalla tai keräämällä varoja järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisen toiminnan rahoittamiseksi,
6) hoitamalla järjestäytyneen rikollisryhmän tärkeitä taloudellisia asioita tai antamalla ryhmän toiminnan kannalta erittäin tärkeitä taloudellisia tai oikeudellisia neuvoja tai
7) järjestäytyneen rikollisryhmän rikollisten tavoitteiden saavuttamista muulla olennaisella tavalla aktiivisesti edistämällä
osallistuu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan, jossa tavoitteena on tehdä yksi tai useampi rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään neljä vuotta vankeutta, taikka yksi tai useampi 11 luvun 8 §:ssä tai 15 luvun 9 §:ssä tarkoitettu rikos, ja jos tällainen rikos tai sen rangaistava yritys tehdään, on tuomittava järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
(30.12.2003/1372)
Mitä edellä 1 momentin 6 kohdassa säädetään oikeudellisesta neuvonnasta, ei koske rikoksen esitutkintaan tai tuomioistuinkäsittelyyn taikka rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvää oikeudellisen avustajan tai asiamiehen tehtävien hoitamista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos teosta säädetään muualla laissa yhtä ankara tai ankarampi rangaistus.
Järjestäytyneellä rikollisryhmällä tarkoitetaan vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää rakenteeltaan jäsentynyttä yhteenliittymää, joka toimii yhteistuumin tehdäkseen 1 momentissa tarkoitettuja rikoksia.”
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoitus vaikutti asiantuntijan tekemältä, mutta voiko tuollainen olla totta?
Miten tuollainen satoja, jopa tuhansien suomalaisten oikeuksia polkenut systeemi voi pysyä salassa? Eikö näillä sadoilla "kuusitoistavuotiailla" ole kavereita, sukulaisia tai toisensa? Tai ainakin joku ulkopuolinen huomaisi asiassa jotain mätää? Miten näiden "kuusitoistavuotiaiden" pitäisi tuosta tunnistaa itsensä?
Tosiasiahan kyllä on, että joissakin pörssiyhtiöissä eletään niin hektisesti kilpaillussa kvartaalitaloudessa, että koitetaan saada _vielä_ halvemmalla kuin kilpailija ja poljetaan työntekijöiden oikeuksia niin paljon kuin kehtaavat. Monella alalla ihmiset elävät lähes yrittäjän riskillä ja palkka yms. muut edut riippuvat täysin työntekijän taidoista ja neuvottelutaidoista. Toinen tosiasia on, että kiinassa moni tehdään vielä paljon halvemmalla ja huonommilla oikeuksilla.
Case tapauksen suhteen yrityksen toimintatapa saattaisi hypoteettisesti olla seuraava:
- Työntekijöillä ei ole juridista koulutusta, joten he eivät saattaisi tietää miten työlainsäädäntö suhtautuu työsopimukseen, työehtosopimukseen, ja näiden ulkopuolisiin tai muihin ristiriitaisiin sopimuksiin.
- Niille työntekijöille, jotka asian tietävät, saatettaisiin maksaa hiljaisesti, ja nämä työntekijät saatetaan sitoa voimakkkaasti velvollisuuteen olla vaiti yrityksen liikesalaisuuksista.
- Työntekijät eivät ole järjestäytyneitä, joten he eivät saattaisi saada työmarkkinajärjestöltä juridista apua, eivätkä saattaisi edes osaa sellaista hakea.
- Työntekijöille uskotellaan että yrityksellä on omat (työehtosopimuksista poikkevat) työehdot, mikä on täysin ristiriidassa sen kanssa, että työntekijöitä edustava työmarkkinaosapuoli saattaisi olla valmis tekemään työsopimusehtoja heikomman sopimuksen yrityksen kanssa, eikä tällaista saattaisi olla edes olemassa.
- Työehtospimuksen ehdot saatettaisiin esitetään puutteellisesti, eikä työehtosopimusta pidetä työntekijöiden saatavilla, joten he eivät saattaisi olla tietoisia oikeuksistaan.
- Esimiehien työsopimuksiin on saatattu liittää vaitiolovelvollisuus, johon työnantaja saattaisi vedota voimakkaasti, ja näin ollen case tapaukseen liittyvät toimintatavat saattaisivat pysyä täysin salassa, vaikka nämä kuitenkin saattaisivat olla esimiesten tiedossa - tosin rikoksen kyseenollessa vaitiolovelvollisuus on tämän suhteen pätemätön.
- Yritys saattaisi kouluttaa esimiehet siten, että heille saatettaisiin uskotellaan työehtojen olevan case-tapauksen mukaiset.
- Yrityksen toiminnan tarkoitus saattaa olla muuttaa työehtoihin liittyvää juridiikkaa siten, että yrityksen toimintatapa saatettaisiin todeta "alalla vakiintuneeksi tavaksi".
- Työmarkkinajärjestön kanssa on saatettu tehdä "kassakaappi sopimus" ettei toimintaan puututa.
Työehtosopimukset ovat monimutkaisia. Joskus epärehellinen yrittäjä saattaa yrittää käyttää hyväkseen toisen tietämäättömyyttä. Varsinkin nuorten kohdalla näin joskus käy.
Jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi(esim palkanmaksun osalta) voi ottaa yhteyttä esim liittoon tai lakimieheen. Jos näin asia tulee korjatuksi,kannattaa asia vain unohtaa. Maailmassa on paljon epäoikeudenmukaisuutta ja sille emme paljoakaan voi.
Itselläni nuorena jäi jonkin verran palkkaa saamatta kesätöistäni ja se harmitti.
Nykyisin ajattelen että rahaa se vain oli,ja sen takia ei kannata enää stressaantua.
Jos luulet että epäoikeudenmukaisuutta tässä maailmassa ei voi korjata, niin lue Ministeri Helvi Sipilän elämänkerta, ja mieti asiaa uudemman kerran. Jos uskot Jumalaan ja siihen, että on olemassa oikea ja väärä, et ole vielä antanut periksi ja tulet voittamaan epäoikeudenmukaisuudet - se vaatii vaan omistautumista asialle ja uskoa siihen, että olet oikeassa. Toisilla, siis joillakin uskovaisilla on samaa pyhää verta ja lihaa, ja riittävästi uskoa.
Se, että yritys osoittaa epärehellisyyttä työntekijöitään kohtaan, osoittaa myös sen, että he ovat valmiita tekemään myös toisenlaisia päätöksiä, joiden vaikuttimina ja motiivina on jokin muu kuin itse tarkoitus. On ihan sama, jos työnantaja kusettaa nuorisoa, ja lahjoittaa sitten rahaa vaikka mihin hyväntekeväisyyteen hyvänsä, jonka on kerännyt kusettamalla, niin tällöin on kyse muille kuuluvien varantojen käytöstä, eikä tällaiselle toiminnalle ole perusteita, tai perusteena muuta kuin saada yhteisön hyväksyntä hyväntekijänä, ja näin ollen nostaa yrityksen liiketoiminnan tulosta ja yrityksen ulkoista näkyvyyttä ja positiivista kuvaa. Jäi kysymättä työntekijöiltä, saadaanko lahjoittaa Teidän tulot???
Psykologia on osa nykyaikaista markkinointia, mutta se on myös osa yritysten muuta toimintaa vaikkapa kohdistettuna suoranaisesti (negatiivisesti tai positiivisesti) työntekijöihin jne... Tällaisella toiminnalla on aina motiivi ja kun tämä rikkoo lainsäätäjän tarkoittaman ihnimillisen käyttäytymisen, niin silloin ollaan asetelmassa jossa käytetään eriasteisia sanktioita yleisestä paheksunnasta aina tuomioihin saakka.
Jotkin työnantajat eivät välitä työntekijöistään - toisin kuin yhteistyökumppaneistaan - tuon taivaallista, vaikka työntekijät ovat suomalaisten yritysten tärkein voimavara, ja tällä tavoin toimimalla nämä yritykset kitsevät yhteiskuntaan täysin vääränlaista ilmapiiriä ja toimintatapaa, joka on yleisesti täysin paheksuttavaa. Vielä jotkin nuoret ja useammat vanhat johtajat ymmärtävät vanhoja viisauksia kuten: koti, kirkko ja työ.
Joka ikinen tämän maan Vuorineuvos voi pitää aivan saman saarnan, sillä heidän tehtävänään on pitää työntekijät leivässä, samoin kuin Kenraalien tehtävänä on pitää kansalaiset hengissä.
Olen tavannut monia henkilöitä - arvostettuja ja arvovaltaisia sekä vähemmän että enemmän - jotka viittaavat kintaalla sinun tapaasi täysin päivänselvälle asialle, joka on todella vakava. Samaan hengenvetoon voi todeta, että näiden henkilöiden arvostelukyvyssä on jonkinasteista kehittymättömyyttä, minkä perusteella on täysin perusteltua asettaa kyseenalaiseksi heidän johtamisensa tai muu erinäisiin asemiin liittyvä arvovaltansa.
En usko että yhdestäkään tällaisesta henkilöstä on tämän maan johtajiksi, koska tämä paljastuu jo heti ensimetrien koettelemuksissa ja reaaalimaailman kylmässä ja tylyssä testissä, jossa nämä sivuutetaan välittömästi arvostelukyvyn omaavien toimesta.
Nyt puhut asiaa. On se kummallista että kaikki vaan kusettaa kokoajan. Toissapäivänäkin ostin kaupasta metwurstia ja jälkiuunileipää ja vähän muitakin juttuja kuten jäätelöä. Maksoin kassalla 20 euron setellillä ja sain vaihtorahat takaisin. Kotona laskin että lähes euro puuttui. Minä menin takaisin kauppaan ja haukuin sen vitun ämmän maanrakoon kun kusettaa köyhää. Se väitti että oli epähuomiossa ehkä antanut väärin rahasta takaisin,ja paskan marjat. Kusettaa se paska yritti. Vittu että vituttaaa tuollaiset paskiaiset.Jotain se koetti selitellä ja sanoi olevansaa muka pahoillaan,paskat se mitään pahoillaan ollut,haukuin sen niin maanrakoon että varmasti ei enää kuseta se paskiainen.