Isäni, jäätyään leskeksi äitimme kuoleman jälkeen, meni uusiin naimissin. Nyt on isä kuollut, ja hänen leskensä luulee, että hänellä on "lesken asumisoiokeus" kuolinpesään kuuluvaan osakkeeseen.
Asia on nyt jätetty pesänselvittäjälle, koska emme päässeet uhteisymmärrykseen. Luulen, että rinataperillisinä voimme vaatia pesän jaettavaksi. Isähän asui uusine vaimoineen pesässä, joka oli jakamaton äitimme kuoleman jälkeen. Siis, sen vuoksi luulisin, että isän leskellä (toisella vaimolla), ei ole asumisoikeutta.
MITÄ OIKEUKSIA hänellä on. Onko laissa jonkinlaista poikkeusta niin, että "toinen leski" voisi saada asumisoikeuden, vai voivatko vainajan rintaperilliset "laittaa hänet kadulle" puoliksi omistamastaan asunto- osakkeesta.
Onko jollain kokemusta juuri tästä tilanteesta!
Kiitollinen pikaisesta vastauksesta!
Asia on nyt jätetty pesänselvittäjälle, koska emme päässeet uhteisymmärrykseen. Luulen, että rinataperillisinä voimme vaatia pesän jaettavaksi. Isähän asui uusine vaimoineen pesässä, joka oli jakamaton äitimme kuoleman jälkeen. Siis, sen vuoksi luulisin, että isän leskellä (toisella vaimolla), ei ole asumisoikeutta.
MITÄ OIKEUKSIA hänellä on. Onko laissa jonkinlaista poikkeusta niin, että "toinen leski" voisi saada asumisoikeuden, vai voivatko vainajan rintaperilliset "laittaa hänet kadulle" puoliksi omistamastaan asunto- osakkeesta.
Onko jollain kokemusta juuri tästä tilanteesta!
Kiitollinen pikaisesta vastauksesta!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä taitaa mennä niin, että uudella puolisolla on leskensuoja-oikeus. Jos nimittäin isänne omisti osansa asunnosta, jossa hän asui. Oliko hän ja äitinne aikanaan omistaneet asunnon puoliksi? Ja äitinne kuoleman jälkeen isänne omisti siis edelleen oman puolikkaansa asunnosta? Siinä tapauksessa uutta leskeä suojaa nyt oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Tuolla asia on esitetty tiivistetysti http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-leski.html
Asia muuttuu tietysti toiseksi, jos äitinne omisti aikanaan kaiken ja isänne siis asui teidän rintaperillisten äitinne jälkeen omistamassa asunnossa.
"Toisella leskellä" EI ole PK 3 luvussa tarkoitettua asumisoikeutta yhteisessä kodissa kysyjän tapauksessa. Tämä johtuu siitä, että yhteinen koti ei kuulu vainajan jäämistöön. Yhteisestä kodista kuuluu jäämistöön vain PUOLET, mikä ei riitä.
Ainoastaan siinä tapauksessa, että vainaja 1. puolisonsa eläessä olisi omistanut asunnon kokonaan ja lisäksi näillä puolisoilla olisi ollut avioehto, jonka mukaan vaimolla ei ollut avio-oikeutta ko. asuntoon, asunto miehen kuollessa olisi kuulunut kokonaan miehen jäämistöön. Vain kerrotussa tapauksessa "toisella leskellä" olisi PK 3 luvun tarkoittaman yhteisen asunnon elinaikainen asumisoikeus.
Kaksi erilaista vastausta...
Mikä on oikein?
on asua ja hallita heidän yhteistä asuntoaan kuolemaansa saakka, eli ette voi häntä siitä pois häätää. Näin sanoo laki.
Höpsis! Laki EI sano "näin". Laki sanoo, että leskellä on oikeus hallita JÄÄMISTÖÖN KUULUVAA asuntoa. Asunnon siis tulee KOKONAAN kuulua jäämistöön. Näin ei kysyjän tapauksessa ole asian laita. Kysyjän tapauksessa asunnosta vain puolet kuuluu vainajan jäämistöön, toinen puoli kuuluu vainajan 1. vaimon perillisille.
Tästä aiheesta olen kirjoittanut seikkaperäisesti muutama kuukausi sitten.
Kun on erilaisia vastauksia, kysyjä arvioikoon - jos siihen pystyy - kenen vastaus on parhaiten perusteltu. Muussa tapauksessa vastauksista ei ole kysyjälle apua.
Asunnon tulee kuulua joko kokonaan vainajan jäämistöön tai osaksi vainajan jäämistöön ja osaksi lesken varallisuuteen. Se, että leski omistaa asunnosta osan, ei tietenkään heikennä lesken asemaa. Mutta jos asunnolla on osaksi joku muu omistaja (vainajan 1. puolison perilliset), leski ei tällaista omistajaa kohtaan voi saada elinaikaisen hallinnan suojaa. Tämä ulkopuolinen omistaja voi halutessaan vaatia osuutensa asunnosta realisoitavaksi lesken tahdosta riippumatta.
Pian näämme, kuinka käy uuden pesänselvityksen jälkeen.
..tässä on kyseessä ns. 2. leski.
Rintaperillisen äiti kuoli ja jätti jälkeensä isän, siis lesken, jolla oli asumisoikeus pesään kuolemaansa saakka, kuten sanot.
Rintaperillinen oli, mutta tosin vain yhteinen (ei ollut rintaperillisiä jotka olivat vain vainajan lapsia)
Isä meni uusiin naimisiin.
Isä kuoli ja jätti jälkeensä lesken, ns 2. lesken, jolla ei ole asumisoikeutta, koska isä- vainajalla on rintaperillinen.
Rintaperillisellä on oikeus jaossa saada osansa. Osan poisottamien pesäsätä voi aiheuttaa, että pesään kuuluva asunto on myytävä. Kadulle tai vuokra- asuntoon, mutta 2. leskellä ei ole asumisoikeutta tässä tapauksessa!
Keskusteluja on ollut valtiotasolla, että lainmuutoksella aikaansaada asumisoikeus myös ns 2. leskelle, mutta lainmuutos on tähän mennessä vain keskusteluvaiheessa. Se olisi mielestäni ihmeellistä, että vainajan lapset pakotettaisiin sillä tavoin huoltamaan isänsä vaimoa, joka ei ollut heidän äitinsä. Tässä tapauksessa jäisi 2. vaimolle myös 1. vaimon omaisuutta.
Ajattele itsekin!
väärtti, sano.
Maalaisjärjellä ajateltuna; "ensivaiheessa" kun äitinne kuoli, "puntit" olivat 50/50 isän ja rintaperillisten kanssa ja lekellä asumisoikeus/syytinki, mutta isänne kuoltua jako taasen menee 75/25% "alkuperäisten" hyväksi. Eli leski 2:nen omistaa osakkeesta 25% jolloin "heikoilla on".
Kuka tahansa pesän osakas, voi milloin tahansa, vaatia pesän selvitystä. Ja mainitussa tapauksessahan leski "omistaa" pesästä vain 25% joten, kun kyseessä eivät ole hänen omat lapsensa, leskellä ei ole asumisoikeutta.