Lukemani perusteella Linux lukee ja kirjoittaa fat-muotoista levyä, mutta ainoastaan lukee NTFS'ää.
Mikäli näin on, niin sen rinnallaisasennus Windowsina kanssa NTFS-alustetulle kovalevylle ei liene mielekästä?
Mikäli näin on, niin sen rinnallaisasennus Windowsina kanssa NTFS-alustetulle kovalevylle ei liene mielekästä?
Vastaukset 17
Vanhimmat
päättelyketjusi on aukoton ;)
Siis mitä?
Asennusohjelma kyllä hoitaa Linuxille sopivan tiedostojärjestelmän. Kiintolevylle olisi hyvä tehdä yksi osio muotoa FAT32 jonne voi tallettaa sellaisia tiedostoja joita käsitellään/muokataan sekä Winukalla, että Linuxilla.
Levynosioinnilla voit tehdä levylle uusia tiedostojärjestelmiä. Esim voit "halkaista" NFTS:lTÄ osia linux-swapiksi (sivuutusmuisti) ja vaikka ext3:ksi (asennus). Ilmainen ja vapaa levyosointiohjelma olisi GParted, mutta monessa Linux-asennuksessa on valmiina mukana osiointi.
Linuxia ei kannata asentaa fatille vaan vaikka esim. ext3:lle paljon muitakin on.
Linux tarvitsee oman osion. Windowsin käyttämille osoille (NTFS ja FAT) sitä ei voi ängetä. Linux asennetaan Ext3, Reiserfs, Jfs tai Xfs tiedostojärjestelmälle. Lisäksi on suositeltavaa käyttää erillistä swap-osiota.
No voihan noita ntfs ja fat osioita pienentää, jos on levyllä tilaa, ja tehdä vapautuvalle levyn osalla uudet osiot, jotka voi alustaa swapiksi ja ext3:ksi jne. Taitaa melkeinpä minkä vaan Linux jakelun asennuksessa jo olla välineet valmiina tuon tekemiseen. Eli eheyttää ensin windows ja sitten asentaa Linux rinnalle ja huolehtii vain siitä, että windows on levyllä tallella, kun muuttaa levyn osiointia.
jos sinulla on tiedostoja jotka haluat säilyttää
Linuxin voit asentaa kunhan sulla on vapaa osio levyllä mihin sen asennat. Sillä ei ole merkitystä onko se XP siinä ntfs vai fat32 osiolla. Itse asennan mieluummin XP:n fatille niin onnistuu kaikki tiedostojen siirrot käyttisten välillä ja toimii winukkakin nopeammin. Voit myös tehdä tyhjän osion fatiksi minkä kautta siirrät tiedostoja käyttisten välillä. Voit tosin siirtää tiedostoja ntfs levyltä kunhan mounttaat sen ensin kansioon ja sieltä kopioit sen uuteen kansioon linux puolelle ja annat tarvittavat oikeudet tiedostoille. (chmod 755)
Minulla on samassa koneessa samalla kovalevyllä sekä Windows XP että Linux Ubuntu. Windows käyttää koneessani tiedostojärjestelmää NTFS ja Linux ext3:a. Lisäksi minulla on USB-kovalevy, joka on formatoitu FAT32:ksi.
Koneen omalla kovalevyllä pidän käytännössä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vain käyttöjärjestelmät ja ohjelmat. USB-kovalevyllä on sitten vain omat tiedostoni (valokuvat, videot, musiikki, tekstit jne.). Koska se on molempien käyttöjärjestelmien käytettävissä, järjestelmä on erittäin toimiva. Suosittelen muillekin.
"Lukemani perusteella Linux lukee ja kirjoittaa fat-muotoista levyä, mutta ainoastaan lukee NTFS'ää."
Kyllä mutta Linuxille on kehitteillä täysi NTFS-tuki.
http://www.linux-ntfs.org
Toistaseksi tuosta ei ole vielä julkastu ensimmäistä vakaata versiota, se on siis vielä beta. Eli kokeileminen omalla vastuulla. Ainain Debian Etch:ssa näkyy kuitenkin olevan jo paketoituna toi. Jos tota haluaa kokeilla, niin sen saa asennettua näin:
apt-get install libntfs9 libntfs-gnomevfs ntfs-doc ntfsprogs
Jos haluaa myös ohjelmakehityspaketin niin:
apt-get install libntfs-dev
"Mikäli näin on, niin sen rinnallaisasennus Windowsina kanssa NTFS-alustetulle kovalevylle ei liene mielekästä?"
Linuxia ei muutenkaan kannata asentaa NTFS-partitiolle, koska linuxille on paljon parempia filesysteemejä. Mikään ei estä Linuxin asentamista omille partitioilleen, vaika kovalevyllä olisikin mtös Windowsin NTFS-partitiot. Ainahan voit käyttää esim USB-muistitikkua tiedonsiirtoon, tai voit tehdä yhden FAT32 partition jonka kautta siirrät dataa käyttisten väliä.
NTFS-partition lukeminen siis onnistuu ongelmitta nykyäänkin. Kunhan tuo uusi NTFS-tuki julkastan virallisesti, niin Linuxin ja Windowsin rinnakkaiskäyttö helpottuu.
"Linuxia ei muutenkaan kannata asentaa NTFS-partitiolle, koska linuxille on paljon parempia filesysteemejä."
Eikä se edes asennu esim FAT32 partitiolle.
Kiitoxia vastanneille hyvistä tiedoista / huomioista.
Kiinnostava ajatus tuo NTFS-Fat-Ext3 ja ulkoinen kovalevy. Käyttöjärjestelmät ja ohjelmat koneella ja loput ulkoisella kovolla.
Sen ansiosta henkilökohtaisemmat tiedostot erillään ja mikäli käytössä pöytäkone sekä kannettava, se mahdollistaa omien tiedostojen helpon käytön kummassakin. Tulisi vain olla sopiva läppäri Linuxille.
Vaikuttaneeko merkittävästi koneen tehokkuuteen hitaampi ulkoinen kovalevy?
Linuxin tuleva täysi sopivuus NTFS'n kanssa on tervetullut edistys.
"Vaikuttaneeko merkittävästi koneen tehokkuuteen hitaampi ulkoinen kovalevy?"
Tottakai se vaikuttaa, ei siinä mikään auta.
En vain tiedä, miksi et verkkottaisi suoraa kannettavaasi pöytäkoneen Linux-järjestelmään.
"Linuxin tuleva täysi sopivuus NTFS'n kanssa on tervetullut edistys."
Kun yhteensopivuus nykyisten NTFS-osioiden kanssa on "täydellinen", tulee MicroSoft muuttamaan NTFS-tiedostojärjestelmäänsä siten, ettei yhteensopivuus ole enää täydellinen.
Eihän MS ole nytkään tukemassa tuollaista oman tiedostojärjestelmänsä ajurin tekemistä muihin käyttöjärjestelmiin. Toki monista syistä.
Ulkoisen kovalevyn suhteen, josta tuossa ylempänä kirjoittanut mainitsi, tuli mieleeni tilanne jossa sitä käytetään > joko < pöytäkoneen tai kannettavan kanssa tilanteesta riippuen, joissa kummassakin on tupla-käyttis.
Tällöin ulkoisen kovalevyn tulisi kuitenkin olla koltaan hyvin slimmi ja kevyt, jotta oli mukava ottaa matkaan mukaan.
Mainitsemasi "Mickeyn" tuleva reagointi jää nähtäväksi, toivotaan että erehdyit ;-)
Off'topic > "Ihannekone & kovalevy":
Uusi kovalevystandardi joka olisi fyysyseltä kooltaan kuin luottokortti, hieman paksumpi ja jonka voisi sujauttaa koneen kovalevy-lukijaan kuin PC-kortin.
Kussakin koneessa olisi useampi "kovalevy-lukija" jolloin voisi startata haluamaltaan. Kullakin kovalevyllä olisi oma käyttöjärjestelmä kunkin valintojen mukaan.
Sama "kovalevy-kortti" sopisi sekä pöytäkoneeseen että kannettavaan.
Tämän ansiosta voisi olla useampi kovalevy eri tarpeita ajatellan työ / harrastukset ja sen voisi helposti myös laittaa turvaan fyysisesti. Lähtiessä esim. matkoilla hotellista voisi sen sujauttaa taskuun. Jos kannettava vaikkapa varastettaisiin, niin kaikki tiedostot olisivat tallessa.
Nyt vain gurut hommiin jotta tällainen kombinaatio saataisiin markkinoille.
"Nyt vain gurut hommiin jotta tällainen kombinaatio saataisiin markkinoille."
Kovalevyjen siirtotelineet keksittiin jo aikapäiviä sitten. Ne eivät kuitenkaan yleistyneet kuten olisi voinut odottaa.
Vaikka ne olivatkin kömpelömpiä kuin nykyiset muistikortit/kovalevyt olivat ne kohtuullisen käytettäviä. Arvailuahan tämä - ja tulevaisuus sitten näyttää, mihin suuntaan mennään.
Itse ostin NetAnttilasta muutama kuukausi sitten 160 gigan USB-kovalevyn. Hinta on pudonnut entisestään, nyt sen saa jo alle 100 euron. Tässä linkki (ei ole tarkoitus mainostaa, mutta jotenkinhan täytyy saada käsitys tuotteesta, joka kokemuksieni mukaan on oikein hyvä):
http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?storeId=1444&productId=177866&shopId=19651&findPath=true&compartmentId=20154&categoryId=20202&catalogId=1444&ddkey=ProductDisplay
Niin, kun USB-kovalevyllä on vain omia tiedostoja eikä siellä ole ohjelmia, käytännössä levyn nopeudessa ei käyttäjä huomaa mitään eroa koneen omaan kiinteään kovalevyyn.
Lacie'n levyt ovat esteettisesti hienosti piirrettyjä ja testeissäkin ihan hyvin menestyneitä, eikä hintakaan ole enää jarruna.
Tuo ostamasi malli onkin ihan normaalinopeuksinen kierroksiltaan 7200rpm, joskin hieman "iso ja painava", melkein kilo, sellaisille joiden tarvitsisi ahkerasti sitä mukanaan kuljettaa. Hyvä valinta riippuen käyttötavasta.
Haaveilen edelleenkin "muistikortti-kovalevyistä" jotka voisi pieninä ja kevyinä sujauttaa vaikka paidan taskuun.
Mutta odotellessa pitää harkita eri vaihtoehtoja.
>>hieman "iso ja painava", melkein kilo
Tuo on totta, minulle painolla ei ole mitään merkitystä, koska tuo levy pääsääntöisesti nököttää tyytyväisenä pöydän kulmalla enkä siirtele sitä mihinkään. Poikani on tosin pari kertaa lainannut sitä kannettavassaan, mutta silloinkaan sitä ei ole kauas tarvinnut raahata.