Viimeisimmän retkahduksen jälkeen menetin juuri alkaneen työni,kylkiluu murtui,silmä mustana,leuassa tikit(tosin jo poistettu)
Ah tuota juomisen autuutta.Ai nii ja yks suhde meni hajalle,tosin ei oma,mut osasyyllinen siihenki.
Pitäsköhän tästä oppia jotain? Nii ja viimeisimpänä pyörä pöllitty.
Ah tuota juomisen autuutta.Ai nii ja yks suhde meni hajalle,tosin ei oma,mut osasyyllinen siihenki.
Pitäsköhän tästä oppia jotain? Nii ja viimeisimpänä pyörä pöllitty.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaverilta on on suunnilleen viidessä vuodessa mennyt muutamalla viinapullolla per auto laskujeni mukaan 7-8 kappaletta käypäsiä kulkupelejä. Aina ollut herralla huikka päällä, ja rahat loppu - eli auto lihoiksi ettei jano yllätä.
Nyt ollut muutaman kuukauden selvänä, ja laittoi vahingon kiertämään. Ostanut toisilta juopoilta katsastettuja autoja aivan sikamaiseen pilkkahintaan, voi sanoa ilmaiseksi, ja sitten pääsääntöisesti vienyt tärisevän ja kalpean myyjän kapakkaan hänen ex-autollaan.
Nyt on hänellä neljä autoa.
Seuraan mielenkiinnolla, milloin finanssinero alkaa itse ryyppäämään, ja on kohta neljää autoa köyhempi.
...olisi suorastaan koomista ellei siihen liittyisi niin paljon henkistä tuskaa..
Ans kattoo, jos vuosien jälkeen katsoo taakseen noita sekoiluaikojaan, niin tragikoomisiksi ne värittyvät. Eräänkin kerran joutuu toteamaan: Miten se saattoikaan olla mahdollista, voi herranenaika, olinko se minä ollenkaan...
Silloin tällöin ne menneet kylläkin maistuvat pelkälle tragiikalle. Silloinpa hoen itselleni vaikkapa Hellaakosken runoa 'En minä -' ja elämä jatkuu, pääsen jaloilleni taas. Taas.
Hukkaa kännykän/viikonloppu dogatessaan. Se joko pöllitään tai muuten vaan hukkuu. No, pysyypä aina uudessa merkissä;-)
kulkivat minun aatokseni talvella -98 maatessani Pirtukirkon edessä lumihangessa, kun jalat eivät kertakaikkiaan ottaneet kantaakseen. Tavallisesti minulta meni muisti ensin, mutta ei sillä kerralla. Senkin muistan kuinka taksi kyseli kotikatuani enkä muistanut sitä. Tai miten tuon nyt sanoisi, muistan että en muistanut.
Selvittyä tuntui aina, ettei näitä törmäilyjä pese pois valtamerikään, mutta aika parantaa. Nyrkkisääntönä sanoisin, että juovuspäissä tehdyt sekopäisyydet ja häpeä alkavat haihtua jo noin 25 vuoden kuluttua.