Sain vihdoin ja viimein omakseni pojan, josta olen välittänyt ihan liikaa jo iät ja ajat. Meillä on ollu aikasemminki jotain juttua, mut nyt seurustellaan.
Ongelma vain on se, että en osaa luottaa tähän poikaan, vaikka tiedän, ettei hän ikinä pettäis mua.
Koko ajan pelkään, kun ei olla yhdessä, että hän kipittääkin takaisin omistushaluisen eksänsä luo.
Lisäksi mua on satutettu ihan liian monta kertaa, enkä halua että se toistuu enää..
Ei tarvitse vastata mitään, mutta kiitos kuitenkin jos joku vaivautuu. Kunhan vain kirjoittelin omaksi "ilokseni".
Ongelma vain on se, että en osaa luottaa tähän poikaan, vaikka tiedän, ettei hän ikinä pettäis mua.
Koko ajan pelkään, kun ei olla yhdessä, että hän kipittääkin takaisin omistushaluisen eksänsä luo.
Lisäksi mua on satutettu ihan liian monta kertaa, enkä halua että se toistuu enää..
Ei tarvitse vastata mitään, mutta kiitos kuitenkin jos joku vaivautuu. Kunhan vain kirjoittelin omaksi "ilokseni".
Vastaukset 3
Vanhimmat
....suhteeseenne :)
On kiva nähdä jotain iloistakin juttua täällä kun itse vaan marisen muitten marisijoitten joukossa
Tuohon ei auta kuin puhe. Selität kullallesi ettei epäluulosi johdu hänestä, vaan menneisyydestäsi. Kumman hyvin ihminen ymmärtää toisen käytöstä kun tietää ettei se itsestä johdu.
Vähitellen haavasi umpeutuvat kultasi kanssa, ajan kuluessa alat luottamaan kuin itsekseen. Sitä odotellessa, epävarmuuden iskiessä voit järjellä takoa kaaliisi että tämä poika on erilainen kuin ne edelliset. Järki toimikoon kun tunteet meinaa mennä metsään. :)
Antaisin hänelle mahdollisuuden. Vaikka olet menneisyydessäsi kokenut pahaa onnea, saattaa tuo uusi poika olla se oikea sinulle.
En tiedä missä suhteenne menee, mutta voisitte jutella aivan kahdestaan jossain rauhallisessa paikassa.
Itse juttelin mesessä paljon nykyisen poikaystäväni kanssa (3 vuotta yhdessä) ja nyt asumme samassa kämpässä. Minulle tuo oli jotenkin helpompaa koska menen tavallisesti aivan jumiin.
Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle hieman apua!