yrittää keskustella yhtään mistään.
Laitan yhden esimerkin tähän: >Olet diagnooseja tekevä psykologi tai
Kirjoittanut: psykiatri tai 3.9.2006 klo 20.46
jonkin muun alan asiantuntija?
Mikään muu ei ole niin
käsittämätöntä ja inhottavaakin,
kuin tämä pride-kurssin käyneiden sijaishuoltajien "asiantuntijatieto"
kaikesta ja kaikista erilaisistakin ja monimuotoisista psykologiaan ja jopa neurologiaan kuuluvista "oireista" ja "taudeista"....<
Ja toisaalla on moneen kertaan syytetty siitä, että sijoituksen jälkeen lasta viedään ASIANTUNTIJALTA toiselle, että saataisiin joku diagnoosi.
Siis koskaan missään ikinä millään muotoa miten päin vaan ei ole hyvä.
Laitan yhden esimerkin tähän: >Olet diagnooseja tekevä psykologi tai
Kirjoittanut: psykiatri tai 3.9.2006 klo 20.46
jonkin muun alan asiantuntija?
Mikään muu ei ole niin
käsittämätöntä ja inhottavaakin,
kuin tämä pride-kurssin käyneiden sijaishuoltajien "asiantuntijatieto"
kaikesta ja kaikista erilaisistakin ja monimuotoisista psykologiaan ja jopa neurologiaan kuuluvista "oireista" ja "taudeista"....<
Ja toisaalla on moneen kertaan syytetty siitä, että sijoituksen jälkeen lasta viedään ASIANTUNTIJALTA toiselle, että saataisiin joku diagnoosi.
Siis koskaan missään ikinä millään muotoa miten päin vaan ei ole hyvä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
monesti vasta sijoituksen jälkeen lapselle järjestyy tutkimusta ja hoitoa, koska on niin helppo uskoa 'vanhempien kaltoinkohtelun jälkeen lapsen tarvitsevan niitä'. On aivan eittämätön tosiasia, että psykiatrisia tutkimusaikoja/paikkoja ei pienille lapsille ole likikään riittävästi. Itse sain vasta pitkän ja kovan taistelun jälkeen lapselleni tutkimusjakson osastolta, mutta kaikki eivät ole samanlaisella luonteella varutettuja, että pystyvät siihen.
Ja yksikään lausunto tai tutkimustulos ei syyllistä minua, eikä mitenkään puolla sitä käsitystä, että lastani olisi kaltoin kohdeltu.
Mutta kyllä minäkin katkera olisin, jos tutkimusta ja hoitoa ei olisi järjestynyt, lapsi olisi huostaanotettu, syyksi kirjattu jotain ympäripyöreää vaikkapa kyvyttömyys vanhemmuuteen kuten tällaisissa tapauksissa tapana on. Sen jälkeen sijarit olisivat saaneet lapsen hoitoon heti ja koko hänen oirekuvaansa olisi pidetty lapsen huonoista kotioloista johtuvana.
Eivät sijaisvanhemmat aina tiedä sijoitukseen johtaneita todellisia syitä, vaikka luulevat tietävänsä. Ja tätä tosiasiaa ei poista se, että esim. sinä satut tietämään sijaislapsesi taustan.
Pahimmillaan sijarit vielä sossun myötävaikutuksella olisivat tehneet kaikkensa estääkseen yhteydenpidon lapseen, kuten joku isä tuolla "Naurattaa...." ketjussa kirjoitti.
Mitä tällä sijaisvanhemmuuskurssin nimellä Pride oikein halutaan viestittää. Pride on kansainvälisesti lähinnä homoseksuaalisuuteen liitetty ja omistettu käsite, kuten gay. Homot järjestävät gay-pride kulkueita ja Pride mielletään maailmalla nimenomaan homoylpeydeksi. Oletteko sijarit tietoisia käsitteiden merkityksestä kurssinne nimessä, joka on erittäin paljon seksuaalivähemmisöön kallellaan. Kuka ton kurssin nimen on valinnut ja onko hän tiennyt, mitä teki.
pride-koulutus on lähtöisin USAsta ja lyhennys sen mukainen
http://www.pesapuu.fi/pride.shtml
sijaisvanhemmille jotka ovat aikeisa ottaa huostaansa huostaanotetunlapsen.
Ei pidä tyytyä pelkkään pinnalliseen selitykseen minkä lasta sijoittava sosiaalityöntekijä antaa. On mielestäni sijaisvanhempien vastuulla joka on lapsen ja oman hyvinvoinnin vuoksi tärkeä saada tarkat tiedot huostaanoton syistä ja sen kulusta. Siis selvät peittelemättömät todelliset syyt miksi lapsi on huostaanotettu. Muuten emme me ainakaan olisi avanneet oveamma sijoitukselle.
Me olemme olleet hyvin nuukia siinä ja olemme tienneet melko tarkkaan mistä olosuheteista lapsi on lähtöisin. Vierailimme lapsen kotona ilman että saimme tavata lasta ja lapsen äiti kävi meillä vierailemassa. Olemme tavanneet useaan kertaan lastenvanhemmat, myös isovanhemmat sekä bioäidin sisaria tapasimme ennen sijoitukasen päätöstä. Hyvin laajasti kattavia kysymyksiä on tehty puolin ja toisin.
Mitään yllätyksiä ei ole tullut vaikka vaikeuksia on ongelmien kanssa mutta ne ovat ymmärrettäviä sen elämän taustan tietäen.
Nuo lapsen ongelmista johtuvat tutkimukset ovat käynnistyneet meillä ollessa koska siihen ei bioäiti ollut kykenevä omista ongelmistaan johtuen. Ei hän niitä ede tiedostanut kielsi silloin ja edelleen että kyseiset ongelmat on meillä tulleita. Tiedämme että näin ei ole asiat todellisuudessa. Siihen on todistettavaa tietoa lääkärissä käynnit ja sairaalassaolot. Sekä tutkimukset epäillyistä henkilöistä.
Kuitenkin ei mikään tapahdu hetkessä vaikka tilanne olisi kuinka akuutin tuntuinen. Joutuu odottamaan ja se aika on usein pitkä.
Paljon me voimme sijaisvanhempina näitä sairauksien ja oireilujen vaikeuksia kohdata myös näin arjessa ja saamalla siihen työohjausta niin hiljaa hyvää tulee. Ei diagnoosi ihmisestä tervettä tee. Voimme ehkä paremmin kohdata ja ymmärtää näitä lapsen ongelmallisia käyttäytymisiä ja raivokohtuksia.
On myös ehkä helpompi saada tukea esim. kouluun henkilökohtainen tukihenkilö.
Muuten oli lapsi sitten minkälaisen kirjain diagnoosin tahansa saanut niin suuressa määrin se elämän arki on sitä samaa johdonmukaista kasvatusta. Lapsella pitää olla selvät arjen toimet, epävarmuus herättää lapsessa kuin lapsessa epävarmuutta ja häiriöitä.
Taantumuksen takapihalla ootte, huom!, tuli Pride tuli Suomeen vuonna 1995, yli kymmenen vuotta sitten. Suosittelen lämpimästi siirtymään nykyaikaan, vuoteen 2006 lastensuojelussamme.
Ota selvää ennenkuin vaivaudut...
Tuo nimi ei ole mikään nimi vaan englanninkielisestä kurssin sisällöstä tehdyn eka kirjaimien yhdidtelmä.
P= Parent´s
R= Recourcer for
I= Information
D= Development
E= Education
itse elelet. Miksi nolaat itseäsi kaikenaikaa.
Luuletko että kommenttisi vaikuttavat jotenkin neroilta. enempi ne ovat itsekeskeisen naivin henkilön tunnusmerkkiä on kuin elämäsi olisi pysähtynyt jonnekkin utopisiin maailmoihin.
Kyse Pride-sanassa on homoseksuaalien omimasta käsitteestä, sille ette voi mitään, vaikka selitys olisikin tuo. Sijaisperheelliset joutuvat jo muutenkin selittelemään toimintaansa joka suuntaan ja nyt vielä tuo.
Täällä sijaisvanhemmat käskivät yhtä Abdullahia opettelemaan ensin suomankielen ja vasta sitten hakeutumaan sijaisvanhemmaksi. Miksei kyseisiä sanoja, jotka englanniksi sitten muodostavat sanan Pride ole käännetty suomeksi ja siten muodostettu sijaisvanhemmille suunnattu suomalainen nimi tuon harhaanjohtavan Pride-koulutuksen sijaan. Kato mitä google antaa:
http://images.google.fi/images?hl=fi&q=Pride&btnG=Google-haku&sa=N&tab=wi
Vaihtakaa nyt ihmeessä nimeä.
hyvin harkittu selitys. Oletko lukutaidoton ei ole kyse mistään sanasta tai nimestä sen kummemmin kuin on kyse YK:sta ei sekään ole nimi Ei H-k ole nimi vaan Helinä-keiju 1 on nimimerkki eli nimi
Mutta pidä sinä omanasi tuo käsite Pride-sanasta homoseksuaalisuus.
Kuten ymmärrät että ei ole ihmeellistä jos joutuu selittelemään asioita usein melkein oikeuden edessä jos useammalla on noin harhauttavia ajatuksia ja mielipiteitä lasten huostaanotosta.
Emme voi mitään ja mitä väliä, olet ainoa jota se näyttää haittaavan niin paljon,että siitä pitää ihan kirjoittaa.
Mitä sinulla on homoseksuaaleja vastaan, oletko homokammoinen; ettet vaan pelkää itse olevasi sellainen??
Älä huoli, ei siinä mitään hävettävää ole vaikka olisitkin.
Abdullah ole yksi sinun sivupersoonistasi..?
Tietenkin se on sijaisvanhempien oma asia, miten haluavat profiloitua.
se on todellakin sijaisvanhempien oma asia.
Toisaalta joku viisaampi voisi vetää omat johtopäätöksensä, miksi juuri sinä tartuit juuri tuohon homoteemaan.
Tarkoittaahan pride kuitenkin paljon muutakin.
PRIDE muodostuu sanoista:
P=Parents’ =vanhempien, vanhemmille
R=Resources for =voimavara
I=Information =tietoon
D=Development =kehittymiseen
E=Education =oppimiseen
Lähde:
http://www.pesapuu.fi/pride.shtml
Tässä ehdotus: VATKU
muodostuu sanoista:
V= Vanhempien
A= Aikuisvoimat
T= Tiedotukseen
K= Kehitykseen
U= Uraopintoihin
Ensihätään ehdotus mukaeltuna (ei suora käännös) uudeksi nimeksi ilmeisesti väärän mielikuvan välttämiseksi jatkossa kömpelön Pride-kurssin tilalle esim. VATKU-kurssi. Opetuskielihän kurssilla on suomi, joten miksi pitäisi englanniksi noin epäonnistuneesti brassailla. Parempiakin ehdotuksia on varmaan, jos ajan kanssa rupeette miettimään.
paitsi juuri tuo, että vaikka diagnoosin jälkeen äidin näkökulmasta arki jatkuu samanlaisena kuin ennen sitäkin, niin esim. kouluun erityisavustajaa kannattaa vaatia vasta diagnoosin selvittyä, samoin mahdollinen pienryhmäopetus, välituntiavustaja jne.
Tietyllä tavalla kotona oleminenkin helpottuu, kun lapsen koulussa oleminen helpottuu. Lapsen koulumenestys on hyvä, jopa kiitettäväkin kun hän saa tukea ja ymmärrystä niihin asioihin, jotka hänelle ongelmia aiheuttavat. Siihen asti raivokohtaukset koulusta tultua olivat sanalla sanoen mittavia, kun lapsi purki äitiin kaikki pettymykset, väärän kohtelun ja ymmärtämättömyyden, minkä kohteeksi tunsi koulussa joutuneensa.
Äidiltä vaadittiin todellista pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä toimia lapsen ainoana tukijana, auttajana, terapeuttina ja osin opettajanakin siihen asti, kunnes diagnoosi varmistui ja sitä kautta muu avun saaminen.
On lapsen kannalta todella traagista, jos hänet täytyy huostaanottaa, että avun saaminen järjestyy vasta sijaisperheessä. En tiedä, olisinko itse jaksanut vaikeimpia vuosia, jos olisin ollut pakotettu käymään töissä silloin, kun kaikki lapsen saama apu ja tuki olivat pelkästään minun varassani.
Puhun nyt nimenomaan tapauksista, joissa kukaan aikuinen ei ole lapsen ongelmia aiheuttanut huonolla kohtelullaan.
Kuitenkin meitä vastaavissa tilanteissa on huostaanottoja tehty. En tiedä, mitä tietoa silloin on sosiaalitoimistossa sijaisperheeseen annettu, koska lasten ja vanhempien tapaamis- ja yhteydenpitorajoitukset ovat saattaneet olla hyvin tiukat! Vai onko sijaisperhe itse asettanut rajoituksia? Joka tapauksessa se on järkyttävää silloin, kun vanhemmat eivät ole lapsen oireita aiheuttaneet.
E= ei
V= vois
V= vähempää
K= kiinnostaa
yhteyttä kansainvälisiin homojärjestöihin
(? niinkö se oli) ihmetellyt. Näin siitä kerran keskustelun jollain palstalla, ihmiset vain kummastelivat, mitä yhteistä sijaisvanhemmuudella ja vinksahtaneella seksuaalisuudella on.
Uskoisin useimpien sijaisvanhempien olevan suvaitsevaisia myös ihmisen seksuaalista suuntautumista kohtaan, toivoisin ainakin.
Saattaahan joku sijoitetuista lapsistakin kuulua ns seksuaaliseen vähemmistöön ja alkaa kasvaessaan toteuttaa suuntautumistaan.
Enpä menisi silloin nuorelle sanomaan, että hän on vinksahtanut.
joka asiasta oudon ja kummallisen mielipiteen antaja vaikutat olevan putkiajattelija.
Eräs kirjoitti:
"Mutta hoidollisessa huostaanotossa eivät huostaanottokriteerit täyty lain mukaan, mietipä sinä sitä, jos osaat."
ja vastaus oli:
"Viimeiseen kysymykseesi, oletko varma että näin ei ole?
Oletko saanut kokonais kuvan koko perheen sisäisestä toimivuudesta?"
Lukion psykologian kursseilakin on enemmän tunteja kuin sijaishuoltajille järjestetyssä pride-kurssissa on kokonaistunteja.
Olisi syytäkin jättää ihmisten, lasten ja perheiden "tohtorointi" ja "analysointi" alan asiantuntijoille, jos ei kerran sellaiseen ole lääketieteellistä koulutusta saanut.