Heippa kaikki 65
Olen 68-vuotias aviossa oleva naivistisia tauluja maalaava eläkeläinen.
Nautin eläkepäivistäni ja osaan olla ihan rehellisesti laiskakin näinä välipäivinä! Koen elämäni mielekkäänä ja viihdyn ukkoni kanssa,joka on myös taidemaalari.
Toivotan kaikille palstalaisille hyvää loppuvuotta
rentoutuksen merkeissä,valoa kohden tässä nyt kuljetaan:)
Olen 68-vuotias aviossa oleva naivistisia tauluja maalaava eläkeläinen.
Nautin eläkepäivistäni ja osaan olla ihan rehellisesti laiskakin näinä välipäivinä! Koen elämäni mielekkäänä ja viihdyn ukkoni kanssa,joka on myös taidemaalari.
Toivotan kaikille palstalaisille hyvää loppuvuotta
rentoutuksen merkeissä,valoa kohden tässä nyt kuljetaan:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
tervetuloa mimmi,mie en muista ootko sie enne kirjotellukkaa. Kiva lukkee piristävä viesti,elämään tyytyväiseltä ihmiseltä. sinul on onni ko on ukkokin kelkassa.
mie katoin sivistys sanakirjastain, se on kyl aika vanha, tuon ,et ymärränkö oikee sen.siin sanottii,kaunistelematon,yksinkertainen,teeskentelemätön.
sie ko sanoit et maalaat naivistissii tauluja, tuli heti mieleen, semmoset ko oon nähny, lihavii ihmisii kaunistelmattomina,ja ylleensä alasti.
ne on mahottoman hyviä ja hauskoja,mie pidän niist kovasti, niit katselles tullee hyvälle tuulelle.semmosiiko sie tarkotit. et ne on vähä humoristisii.
semmosii taulujaha ei ossaa maalaa muu ko hyvätuulinen ihminen,luulisin.
mie niin vähä ymmärrän taiteesta. tykkään tauluista mitkä on kuvia, ei kuvioita tai viivoja ja mist ei tiiä mitä esittää.
monast ko pannee taulun seinälle sitä katselee vähä aikaa. mut vuosien kuluttuu, saap melkee muistella mitä kaikkee taulus on, niin tavanomaiseks se tullee seinällä.
taulun pitäs olla semmonen et siin ain sillo tällö silmä viivähtää.
samoin sinulle mukavaa loppuvuotta ja uuttakin. hei hei.
Karjalasta. Ukkoni sanoi,että murteesi on samaa kuin hänen kotipuolestaan Ensosta.
Hauskaa kieltä kuitenkin.Kyllä,naivistiset taulut ovat useimmiten hauskoja,vaan en minä niitä tahallani yritä tehdä humoristiseksi,minä vaan maalaan luonnon sellaisena kuin sen koen.
Helsingin Lastenklinikalla on muutamia taulujani
odotustiloissa ja kahvilassa,ja lapset ja lapsenmielensä säilyttäneet niistä eniten saavatkin! Kiitos terveisistä(en ole aikaisemmin kirjoittanut tälle palstalle.)
olen minäkin ihan harrastuspohjalta yrittänyt maalata, mutta se on todella vaikea taiteenlaji.
Nämä naivistit ovat aivan ihania, mutta niiden luomiseen en pysty millään vaikka toisaalta harrastin aikoinaan karikatyyrien piirtämistä.
Kun molemmat olette taiteilijoita ja todennäköisesti maalaatte eri tyylisuuntaa niin miten reagoitte keskenänne toistenne töihin?
Annatteko palautetta myös kritiikin muodossa vai hymistelettekö vain toisillenne?
Kun minä aikoinaan maalasin, katseli ukko takavasemmalta. ei arvostellut, mutta sanoi kyllä että mikä kohta hänestä oli hyvä.
Oikeastaan pitäisi kaivaa taas pensselit esille - ihan vain omaksi iloksi. Maalitkin on varmaan kuivuneet, mutta niitähän saa uusia kaupasta.
Ota pensselit esille. Minäkin olen maalannut vuosikymmenet, mutta nyt aion kokeilla ikoninmaalausta. Olen tutustunut suomalaiseen joka on sitä harrastanut yli 30 vuotta. Hän lupasi auttaa. Ikoninmaalauksessa kun on omat sääntönsä. Esim. nenän ja silmien maalaamisessa.
Kunhan saan ensimmäisen ikonin valmiiksi niin laitan sen seinälle Suomen suuntaan.
(Nimimerkkini olisi edellyttänyt savonmurteella kirjoittamista, mutta säästän murteen Ellin poksilaisille.)
Hyvää uutta vuotta 65 :laisille!
Joo,meillä on todella aivan eri tyylisuunnat,mieheni on toiminut ammattikriitikkona Keski-Uudellamaalla,joten hän on myös arvos
Ntellut töitäni julkisesti.
Otamme kyllä huomioon toistemme mielipiteitä,vaan ei voi antaa toisen vaikuttaa tekotapaansa määrättömästi,silloin oma personallisuus olisi hukassa.
Nyt on mieheni sekä muotokuvamaalari,että realistisen maiseman mmaalaaja,joten tyylilajimme eivät voi ottaa oppia toisistaan.Näyttelyitä on tullut pidettyä parin vuoden välein,seuraava lienee Espoossa.Nyt tuli vieraita täytyy lopettaa hei hei!
Suomen suuntaan?
Ilmeisesti et asu suomessa?
Olen itä-suomessa asuva viisikymppinen nainen.
Meitä on täällä jo useita kymmeniä, jotka maalaavat ikoneita.
Meitä opettajia on vaan vielä sen verran vähän, että ikonipiirit pyrkivät kasvamaan kovin suuriksi.
Ikonitaide taidesuuntana on verraten pitkäjänteinen laji, että "mestariksi" kehittyy todella pitkän harjaantumisen jälkeen.
Ikonimaalaus lajina on uutta suomessakin ja opettamaan pystyviä henkilöitä on vähän.
Ikonien maalaaminen on nyt siinä määrin herättänyt kiinnostusta muidenkin kuin ortodoksien keskuudessa, että taitajia tuleville vuosikymmenille on paremmin saatavissa, ja ikonimaalaustaide elpymässä.
Toivotan menestystä uudella aluevaltauksellasi.
P.S. ikonimaalaus vaatii todella tarkkaa ja harjaantunutta kättä, joten älä odota ensimmäiseltä ikoniltasi suuria. Seuraava ja aina seuraava ikoni on parempi kuin edellinen.
Ikonia ei kuitenkaan tee arvokkaaksi se, kuka ja miten se on maalattu, vaan sen käyttötarkoitus.
lukea viestiäsi ja hienoa että teet naivistisia tauluja niissä tulee katselija hyvälle tuulelle ja missäs on näyttelyjä sitte kai sentään jossain olet niitä pitänyt.
Minäkin aina välillä teen pieniä miniatyyritöitä tai sitte vain piirtelen omaksi huvikseni ajattelin että sitte eläkkeellä on aikaa paremmin.
Oikein Hyvää ja Onnellista Uutta Vuotta 2003
sinulle ja miehellesi.
Kuulosti niin mukavalle teidän yhteis elämä kirjoittele toistekin .
Minähän en tähän huoneeseen vielä kuuluis mutta käyn välillä täälläkin lukemassa juttuja ja nyt kirjoittelin tälle palstalle eka kerran.
Hei vain ja jatkakaa samaa rataa. *hymy*