Ajatuksia

Ajatuksia

Astelin kotirantaan
syksyiseen kauneuteen,
puhaellen työnsi suvea
veden henkeä viilenteli.

Riipoi kirjavia lehviä,
verenpunaisiksi painuneita,
venhon tervaiseen syliin
tuudittaen laski.

Laituripuuhun nojailin.

Muistelin sinua,
kaipasin hetkiä
aamuja, öitä
kun sain olla omasi
kun tunsin sen suurimman
tunteen,
rintani syvyydestä pulppuavan.

Suven pois painuneen
taaksekko jäi,
syntyneen syksynkö alle
hallan hiipivän helmoihin ?

Ei vastaa lehvyt,
vesi viileänä väreilevä
ei elämänlangan varsi.

Pohdin

syksyynkin voisimme unohtua.
8358
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Sinulla on sana hallinnassa, herkkä kynänteräsi kaunista tekstiä jälkeensä jättää.
Tätä oli ihana lukea, oikein janosi lisää, ihania ajatuksia sinulla, juu. :)

Äänestä
  • sanoistasi.

    Kynän terä tuntunut viime aikoina luistavan
    jostain syystä, tulokset vaihtelee, kuten
    aina. Toivoen sitä harjaantumista jokaisen
    runonsa jälkeen, että onnistuisi paremmin
    ja paremmin, kun valmis ei ole koskaan.

    Kiitokset.

    Äänestä

kunpa voisikin jäädä yhteen hetkeen kiinni, ihan loppuelämäkseen..
vaikka sitten siihen syksyyn.
kiitos kauniista runosta jonka meille kirjoitit..

Äänestä
  • niin, kumpa voisikin, vaan se olisi liikaa
    ehkä jo. Ehkä se nautinto onkin makein, kun
    se käy vain kääntymässä :D

    Kiitos kommentoinnista, leppoisaa iltaa sinulle.

    Äänestä

syksyisissä tunnelmissa...Kadehdittavan hyvällä tekniikalla tehty!

Äänestä
  • syys tuo syksyistä runoa, tunteiden ruskaa,
    sekoitusta ilosta, surusta, rakkaudesta.

    Lämmin kiitos sanoistasi, halaus iltaasi.

    Äänestä

kaunista luettavaa tarjoat, kiitos Rellu!

Äänestä
  • lämmin kiitos taas sinulle sanoistasi.

    Rauhaisaa iltaa, toipumisiin.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Rellutar kirjoitti:

Ajatuksia

Astelin kotirantaan
syksyiseen kauneuteen,
puhaellen työnsi suvea
veden henkeä viilenteli.

Riipoi kirjavia lehviä,
verenpunaisiksi painuneita,
venhon tervaiseen syliin
tuudittaen laski.

Laituripuuhun nojailin.

Muistelin sinua,
kaipasin hetkiä
aamuja, öitä
kun sain olla omasi
kun tunsin sen suurimman
tunteen,
rintani syvyydestä pulppuavan.

Suven pois painuneen
taaksekko jäi,
syntyneen syksynkö alle
hallan hiipivän helmoihin ?

Ei vastaa lehvyt,
vesi viileänä väreilevä
ei elämänlangan varsi.

Pohdin

syksyynkin voisimme unohtua.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu