vastuuta myöskään lastensuojelussa.
Tuolla 'Miksi vanhemmat jätti lapsen yksin' ketjussa nimmari 'esimerkiksi nykyiseen' otti esille hyvän asian:
"Myös vanhemmilla on oltava todellinen oikeus ja velvollisuuskin tuoda perheensä asioita esille, ilman mitään väheksymisiä."
Olen ollut aktiivinen koko elämäni ja tehnyt vapaaehtoistyötä muidenkin asioiden puolesta kuin lasten ja perheiden. Hämmästyksekseni täytyy kuitenkin todeta, että mikään muu asia ei ole saanut niin paljon vastustusta kuin lasten oikeusturvan nostaminen ja köyhien perheiden aseman parantaminen. Miksi?
Sen nyt vielä ymmärtäisi, jos viranomaisten oikeellisuuteen sokeasti luottava ja ainoastaan alkoholistivanhemmilta tehdyistä huostaanotoista kuullut henkilö vähän ihmettelisi, kun kuulee, että muitakin huostaanottoja on, jopa aivan aiheettomia sellaisia, kertomuksia viranomaisten virkarikoksista, lain noudattamatta jättämisestä jne. Kokonaisen perheen ja yksilöihmisen elämästä saatetaan päättää sosiaalityöntekijän musta tuntuu -olettamuksen perusteella.
Kaiken kaikkiaan huostauhan alle joutunut perhe joutuu melkoisen luulottelun ja kuviteltujen syytösten kohteeksi, joita on monesti vaikea todistaa vääriksi. Toki joskus sattuu omaan arviointikykyyn luottava sossupari, joka yhdellä tarkastuskäynnillä uskoo aiheettoman ilmoituksen aiheettomaksi. Mutta turhan usein piinaava seuranta jatkuu pitkäänkin ja aivan liian monesti johtaa sijoitustoimenpiteisiin oli siihen todellista aihetta tai ei.
Totta kai kaikki ymmärtävät, että holtiton päihteiden käyttö on helposti kaikkien nähtävissä. Mutta miten saada systeemi sellaiseksi, että kohtuukäyttäjiä ei syyllistetä lasten hoidon laiminlyönnistä, mutta silti tuurijuopot ja 'viikonlopun ajan kannat kattoon' perheet saadaan erotetuksi toisitaan.
Ja entä runsaasti alkoa käyttävien perheiden liian pitkään jatkunut auttaminen ja tilanteen seuranta? Sen takiako joskus räikeissä tapauksissa huostaanoton tekoa venytetään, että julkisuuteen saataisiin nimenomaan sellainen kuva, että huostaanottoja ei tehdä liian kevyin perustein?
Kun kielletään avohuollon tuki kaikilta pienituloisilta perheiltä, tukea vastustetaan juuri vanhempien juomisen tai pitkäaikaistyöttömyyden takia. Entä ne perheet, jossa vanhemmat eivät juo ja työssä käynti ei nosta tuloja minimitoimeentulon yläpuolelle?
Pienituloisen yh:n on aika vaikea opiskella, jos on yksin vastuussa lasten hoidosta. Avun tarpeen väheksyjät menevät liiallisuuksiin kaiken vastustamisessaan! Kyllä minäkin opiskelin vielä vanhimman lapseni pienenä ollessa kun isä otti vastuun lapsen hoidosta omalta osaltaan. Mutta nuorimman lapsen kohdalla tilanne oli aivan toinen.
Kohtuuajattelua toivoisi myös sen vastustajille, että lapsen oikeusturva- ja lapsenoikeusloukkaukset on lastensuojelussa saatava loppumaan. Räikein esimerkki on lapsi, joka tulee oman sairautensa takia erotetuksi vanhemmistaan ilman, että vanhemmat ovat mitenkään laiminlyöneet lapsen hoitoa. Ja minkä takia tuollaistakin tilannetta täytyy vähätellä ja uskotella tapausten vähäisyyttä, kun vuosikausia kuitenkin on toimittu jo noin. Miksi vähätellä yhtä ainoaa väärinkäytöstä ja yhteiskunnan taholta tehtyä rikosta lasta kohtaan, koska kullakin lapsella on vain yksi ainutkertainen elämänä.
Ja entä esim. etäisä, jolle viranomaiset eivät edes ilmoita lapsen huostaanotosta mitään? Eivät kaikki etävanhemmat ole suoralta kädeltä huoltajiksi epäkelpoja! Lakiin on saatava vaatimus läheisneuvonpidosta ennen yhdenkään sijoituspäätöksen tekemistä! Myös vanhempien erotilanteeseen on saatava mahdollisuus puolueettomaan vanhemmuuden arviointiin kummankin osalta. Nyt tilanne on se, että se kumpi vanhemmista ensin ehtii tai omaa paremmat puhelahjat, saa huoltajuus- ja tapaamisasioissa sossut puolelleen. Kyllä riitainenkin ero on pystyttävä hoitamaan lapsen kannalta ilman huostaanottoa!
Ja lasten sijoituspaikkaolojen valvontaa ei ilmeisesti koskaan liikaa tule korostaneeksi! Jos joku vastustaa valvonnan lisäämistä millä tahansa verukkeella tai väittää valvonnan olevan nyt riittävää, on hänellä ilmeisesti jotain salattavaa. Joku sijaisvanhempi sanoikin, että heille saavat viranomaiset tulla koska tahansa, lasten kohtelu kestää päivänvalon minä hetkenä hyvänsä. Niinhän sen pitäisi olla ja siihen tässä ollaan pyrkimässäkin.
On selvää, että vanhemmat vastaavat siitä, miten lasta kotona kohdellaan, mutta se miten lasta kohdellaan lastensuojelussa, on oltava kaikkien aikuisten vastuulla! Asiat ovat tietysti vaikeita, mutta todellisia muutoksia ei saada koskaan aikaiseksi, jos suljetaan silmät väärinkäytöksiltä ja lain todellisilta puutteilta. Lastensuojelun epäkohtien vähätteleminen on törkeää vastuuttomuutta aikuisten ihmisten taholta! Jo pelkästään sillä, että halutaan uskoa huostaanottojen koskevan vain päihdeperheitä, pestään kädet vastuusta, koska 'juopot ovat oman soppansa aiheuttaneet, ei koske meitä'. Toinen suuri lasten väärin kohtelun mahdollistava asenne on uskoa viranomaisten virheettömyyteen ja erehtymättömyyteen ja kuvitella, että meillä on tehokas, puolueeton valitusmenettely, joka muka viimeistään karsii mahdolliset virheet.
Mutu-tuntumasta on päästävä eroon, läheisneuvonpito kunniaan, huostaanottoasiat tuomioistuinten käsittelyyn, puolueeton vanhemmuuden arviointi molemmille vanhemmille mahdolliseksi, avohuollon tukea kaikille tarvitsijoille joka paikkakunnalla, sairasta lastaan hoitaville bio-vanhemmille samat korvaukset hoidosta kuin sijaisvanhemmille, perhekuntoutuskeskuksia lisää, lasten ja nuorten terveydenhuolto tarvetta vastaavaksi, tukea myös huostaanoton syiden poistamiseen, riittävä valvonta sijoitettujen lasten oloille.
Sijaisvanhemmaksi pääsyyn psykologinen testaus, myös sakkorangaistusten tarkistaminen (onko mahdollista), koska rikosrekisterissä ei ole merkintää väkivalta- ja seksuaalirikoksista saaduista sakkorangaistuksista. Kun sijaisvanhemmaksi ei enää voi päästä miltei kuka tahansa ja lasten olosuhteet ovat riittävässä valvonnassa kaikilta osin, voivat sijaisvanhemmat vaatia hyvin tehdystä työstä myös palkkaa lisää.
Tuolla 'Miksi vanhemmat jätti lapsen yksin' ketjussa nimmari 'esimerkiksi nykyiseen' otti esille hyvän asian:
"Myös vanhemmilla on oltava todellinen oikeus ja velvollisuuskin tuoda perheensä asioita esille, ilman mitään väheksymisiä."
Olen ollut aktiivinen koko elämäni ja tehnyt vapaaehtoistyötä muidenkin asioiden puolesta kuin lasten ja perheiden. Hämmästyksekseni täytyy kuitenkin todeta, että mikään muu asia ei ole saanut niin paljon vastustusta kuin lasten oikeusturvan nostaminen ja köyhien perheiden aseman parantaminen. Miksi?
Sen nyt vielä ymmärtäisi, jos viranomaisten oikeellisuuteen sokeasti luottava ja ainoastaan alkoholistivanhemmilta tehdyistä huostaanotoista kuullut henkilö vähän ihmettelisi, kun kuulee, että muitakin huostaanottoja on, jopa aivan aiheettomia sellaisia, kertomuksia viranomaisten virkarikoksista, lain noudattamatta jättämisestä jne. Kokonaisen perheen ja yksilöihmisen elämästä saatetaan päättää sosiaalityöntekijän musta tuntuu -olettamuksen perusteella.
Kaiken kaikkiaan huostauhan alle joutunut perhe joutuu melkoisen luulottelun ja kuviteltujen syytösten kohteeksi, joita on monesti vaikea todistaa vääriksi. Toki joskus sattuu omaan arviointikykyyn luottava sossupari, joka yhdellä tarkastuskäynnillä uskoo aiheettoman ilmoituksen aiheettomaksi. Mutta turhan usein piinaava seuranta jatkuu pitkäänkin ja aivan liian monesti johtaa sijoitustoimenpiteisiin oli siihen todellista aihetta tai ei.
Totta kai kaikki ymmärtävät, että holtiton päihteiden käyttö on helposti kaikkien nähtävissä. Mutta miten saada systeemi sellaiseksi, että kohtuukäyttäjiä ei syyllistetä lasten hoidon laiminlyönnistä, mutta silti tuurijuopot ja 'viikonlopun ajan kannat kattoon' perheet saadaan erotetuksi toisitaan.
Ja entä runsaasti alkoa käyttävien perheiden liian pitkään jatkunut auttaminen ja tilanteen seuranta? Sen takiako joskus räikeissä tapauksissa huostaanoton tekoa venytetään, että julkisuuteen saataisiin nimenomaan sellainen kuva, että huostaanottoja ei tehdä liian kevyin perustein?
Kun kielletään avohuollon tuki kaikilta pienituloisilta perheiltä, tukea vastustetaan juuri vanhempien juomisen tai pitkäaikaistyöttömyyden takia. Entä ne perheet, jossa vanhemmat eivät juo ja työssä käynti ei nosta tuloja minimitoimeentulon yläpuolelle?
Pienituloisen yh:n on aika vaikea opiskella, jos on yksin vastuussa lasten hoidosta. Avun tarpeen väheksyjät menevät liiallisuuksiin kaiken vastustamisessaan! Kyllä minäkin opiskelin vielä vanhimman lapseni pienenä ollessa kun isä otti vastuun lapsen hoidosta omalta osaltaan. Mutta nuorimman lapsen kohdalla tilanne oli aivan toinen.
Kohtuuajattelua toivoisi myös sen vastustajille, että lapsen oikeusturva- ja lapsenoikeusloukkaukset on lastensuojelussa saatava loppumaan. Räikein esimerkki on lapsi, joka tulee oman sairautensa takia erotetuksi vanhemmistaan ilman, että vanhemmat ovat mitenkään laiminlyöneet lapsen hoitoa. Ja minkä takia tuollaistakin tilannetta täytyy vähätellä ja uskotella tapausten vähäisyyttä, kun vuosikausia kuitenkin on toimittu jo noin. Miksi vähätellä yhtä ainoaa väärinkäytöstä ja yhteiskunnan taholta tehtyä rikosta lasta kohtaan, koska kullakin lapsella on vain yksi ainutkertainen elämänä.
Ja entä esim. etäisä, jolle viranomaiset eivät edes ilmoita lapsen huostaanotosta mitään? Eivät kaikki etävanhemmat ole suoralta kädeltä huoltajiksi epäkelpoja! Lakiin on saatava vaatimus läheisneuvonpidosta ennen yhdenkään sijoituspäätöksen tekemistä! Myös vanhempien erotilanteeseen on saatava mahdollisuus puolueettomaan vanhemmuuden arviointiin kummankin osalta. Nyt tilanne on se, että se kumpi vanhemmista ensin ehtii tai omaa paremmat puhelahjat, saa huoltajuus- ja tapaamisasioissa sossut puolelleen. Kyllä riitainenkin ero on pystyttävä hoitamaan lapsen kannalta ilman huostaanottoa!
Ja lasten sijoituspaikkaolojen valvontaa ei ilmeisesti koskaan liikaa tule korostaneeksi! Jos joku vastustaa valvonnan lisäämistä millä tahansa verukkeella tai väittää valvonnan olevan nyt riittävää, on hänellä ilmeisesti jotain salattavaa. Joku sijaisvanhempi sanoikin, että heille saavat viranomaiset tulla koska tahansa, lasten kohtelu kestää päivänvalon minä hetkenä hyvänsä. Niinhän sen pitäisi olla ja siihen tässä ollaan pyrkimässäkin.
On selvää, että vanhemmat vastaavat siitä, miten lasta kotona kohdellaan, mutta se miten lasta kohdellaan lastensuojelussa, on oltava kaikkien aikuisten vastuulla! Asiat ovat tietysti vaikeita, mutta todellisia muutoksia ei saada koskaan aikaiseksi, jos suljetaan silmät väärinkäytöksiltä ja lain todellisilta puutteilta. Lastensuojelun epäkohtien vähätteleminen on törkeää vastuuttomuutta aikuisten ihmisten taholta! Jo pelkästään sillä, että halutaan uskoa huostaanottojen koskevan vain päihdeperheitä, pestään kädet vastuusta, koska 'juopot ovat oman soppansa aiheuttaneet, ei koske meitä'. Toinen suuri lasten väärin kohtelun mahdollistava asenne on uskoa viranomaisten virheettömyyteen ja erehtymättömyyteen ja kuvitella, että meillä on tehokas, puolueeton valitusmenettely, joka muka viimeistään karsii mahdolliset virheet.
Mutu-tuntumasta on päästävä eroon, läheisneuvonpito kunniaan, huostaanottoasiat tuomioistuinten käsittelyyn, puolueeton vanhemmuuden arviointi molemmille vanhemmille mahdolliseksi, avohuollon tukea kaikille tarvitsijoille joka paikkakunnalla, sairasta lastaan hoitaville bio-vanhemmille samat korvaukset hoidosta kuin sijaisvanhemmille, perhekuntoutuskeskuksia lisää, lasten ja nuorten terveydenhuolto tarvetta vastaavaksi, tukea myös huostaanoton syiden poistamiseen, riittävä valvonta sijoitettujen lasten oloille.
Sijaisvanhemmaksi pääsyyn psykologinen testaus, myös sakkorangaistusten tarkistaminen (onko mahdollista), koska rikosrekisterissä ei ole merkintää väkivalta- ja seksuaalirikoksista saaduista sakkorangaistuksista. Kun sijaisvanhemmaksi ei enää voi päästä miltei kuka tahansa ja lasten olosuhteet ovat riittävässä valvonnassa kaikilta osin, voivat sijaisvanhemmat vaatia hyvin tehdystä työstä myös palkkaa lisää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...valmiiksi!!!Mulla tulee tuo ALKOHOLISTI:::ALKOHOLI::::HUUMEET jo korvista ulos!
Ite en käytä mitään päihteitä ja minusta kaikki sellaset äitit jotka juo yms,käyttää myrkkyjä pitäs pakko-hoitoon laittaa ainakin kahdeksi vuodeksi!!!!
Mikä Suomalaisesta tekee niin luuserin et sen pitää vetää pää ensin sekasin ennen kun voi olla "rennosti".
Meitsi sitten on persoonallis häiriöinen jos olen ilman päihteitä rento ja pystyn oleen just sellanen ku haluan.
kuin edellisen ketjun aloituskirjoituksen kaltaisia mielipiteitä lietsotaan julkisuudessa.
Tuollainen ei ole lapsista todellisuudessa välittävän ihmisen kirjoitusta, vaan ongelmien peittäjän ja nykysysteemin suosijan valheellisesta kynästä.
huomautukseen 'tieto lisää tuskaa'.
Minkä takia häntä ahdistaa niin kauheasti, jos hän saa tietoa lastensuojelun epäkohdista ja aiheettomista lasten sijoituksista?
Onko hän henkisesti niin heikko, että ei kestä ajatusta, että lapsilla ei ole oikeusturvaa lastensuojelussa?
Onko hän entinen huostaanottojen tehtailija, joka ei kestä ajatusta, mitä rikoksia on ollut mukana tekemässä lapsten ihmisyyttä vastaan?
Pelkääkö hän taloudellisia menetyksiä itselleen, jos huostaanotot vähenisivät?
Pelkääkö hän omalla kohdallaan lasten huonon kohtelun paljastuvan, jos sijoituspaikkojen valvontaa lisätään?
Pelkääkö hän saavansa jotain rangaistuksia itselleen, jos valitusmenettely saadaan toimivaksi ja lasten sekä vanhempien oikeusturva oikealle tasolleen?
...pelkää aina jäävänsä kiinni ja saavansa rangaistuksen.
vahvasti sitä mieltä, että ensin on saatava kaikille vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuville riittävästi hoitopaikkoja.
Alkoholistien hoitopaikkojen puute -asiassa
on varmasti perääkin,
ei siitä julkisuudessa muuten
oikein lääkärin suulla puhuttaisi!
vapaaehtoisestikaan perheen kanssa vaan lapsi sijoitetaan. sitten ihmetellään miten se äiti nyt noin masentui, tässähän vaan suojellaan lasta. pirstotaan pieni persoonallisuus- ja mitä jos ei sijoitus onnistu, sanotaanko sitten että sori kun laitettiin lapses tonne hakattavaks, mee nyt vaan rauhassa sinne omaan hoitoos takas. ja kaikki muuttuu hyväks. täällä pitää oikeesti olla ihan pimee jos ei välillä vähän viiraa..
ottoja, vaan on myös turhaan pitkitettyjä sijoituksia silloin, kun huostaanoton syyt ovat poistuneet.
Ja tämä ei sitten tarkoita vaatimusta palauttaa alkoholistivanhempien lapsi kotiin jo vanhempien lyhyenkin raitistumisen jälkeen.