Kun nyt puhutaan paljon AMK:n tutkinnon arvostuksesta ja sen "hyvyydestä", niin voisiko joku vastata miksi AMK vaatii opettajiltaan yliopisto-koulutuksen?
mikko
mikko
AMK:n opettajien koulutus
mikko
251817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Opettajalla on oltava parempi koulutus kuin koulutettavalla. Tämä pätee kaikkeen opetukseen alkaen leikkikoulusta, partiosta ja muista kerhoista lähtien aina yliopistoon tutkijakoulutukseen asti. AMK:ssa ei voi tätä nykyä voi opiskella perustutkintoa pitemmälle joten tarvitaan yliopistossa koulutuksen saaneita opettajaksi. Luultavasti yliopiston peruskoulutuskaan ei aina riitä vaan ainakin tekniikan alalla monesti vaaditaan lisensiaatin tutkinto. Voi olla että asiat muuttuvat kun AMK:hon saadaan jatkotutkinnon suoritusmahdollisuus.
>Opettajalla on oltava parempi koulutus kuin >koulutettavalla
Eli yliopistokoulutus on parempi
kuin amk-koulutus?
Että AMK on alempi korkeakoulututkinto ja yliopistossa saadaan ylempi korkeakoulututkinto. Siis jos laitetaan oppilaitoksia "paremmuuslistalle".
Yliopisto ei aina ole parempi, riippuu siita mita haluat tehda esim. medianomille vastaavaa yliopistotutkintoa ei ole mutta tekniikan aloilla on.
AMK-koulutus on enemmän käytäntöön päin kallellaan ja ykiopisto taas enemmän teoriaan. Tosiasia on että suurella osalla yliopisto-opinnoista ei käytännön työssä tee mitään. Voihan sitä ajatella yleissivistyksenä ja hyvänä pohjakoulutuksena jos alkaa kiinnostaa tutkimustyö. Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa papereilla on varmasti merkitystä mutta sen jälkeen katsotaan työtodistuksia ja töitä mitä työhakija on harrastanut. AMK:n idea on kohdallaan kun tähdätään nimenomaan käytännön taitoihin työelämässä (kuinka hyvin tässä on onnistuttu on taas eri asia). Jotkut yliopiston alat eivät oikein valmista opiskelijaa yliopiston ulkopuoliseen elämään ja se voi hieman turhauttaa opiskelijaa valmistumisvaiheessa.
-- clip --
AMK-koulutus on enemmän käytäntöön päin kallellaan ja ykiopisto taas enemmän teoriaan. Tosiasia on että suurella osalla yliopisto-opinnoista ei käytännön työssä tee mitään
-- clip --
Eli teoreettiset yliopisto-ihmiset, jotka
eivät hyödy opinnoistaan mitään opettavat amk-opiskelijoille käytäntöä?
Ei ymmärrä. Jos AMK-opiskelijat oppivat todellisen maailman asioita, niin eikö heillä ole paljon parempi pohja tulla AMK:ssa myös opettajiksi. Heillä on käytännön koulutus ja he opettaisivat käytäntöä?
Miksi ihmeessä AMK vaatii "teoria-pellejä" opettamaan AMK-guruille käytäntöä?
-- clip --
Ensimmäistä työpaikkaa hakiessa papereilla on varmasti merkitystä mutta sen jälkeen katsotaan työtodistuksia ja töitä mitä työhakija on harrastanut.
Voihan sitä ajatella yleissivistyksenä ja hyvänä pohjakoulutuksena jos alkaa kiinnostaa tutkimustyö.
-- clip --
tai jos kiinnostaa hakea opettajaksi AMK:lle.
AMK-opettajien pitää tosiaan tehdä ihan oikeita töitäkin niin että se teoria ja käytäntö ovat molemmat hallussa. Kyllä se AMK-opetus sitten luistaa. Niin ne työt pitää sitten olla muualla kuin yliopiston suojatyöpaikoissa. Tekniikan alalla on luontevaa olla yrityksissä töissä. Sairaanhoidon alalla pitää varmaan olla sairaalassa tms hommissa. Kai se opetus sitten luonnistuu.
Minkä vuoksi AMK-koulutuksen saanut henkilö, joka on tehnyt alallaan töitä ei kelpaa AMK:lle opettamaan?
Jeppe
Miksi pelkän peruskoulun, ja sen jälkeen monissa kesätyöpaikoissa ollut ei kelpaa opettamaan peruskouluun???
Kyllä se näyttää olevan mahdollista jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt alaan. Katso esim
http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upload/show_file.cfm/opas0103vp.doc?file_ID=193
En sitten tiedä kumpi valitaan jos opetushommiin hakee AMK-koulun käynyt ja yliopiston käynyt. Varmaan koulutuksen lisäksi katsotaan opetuskokemusta, työkokemusta ja tutkimustyön määrää.
>Kyllä se näyttää olevan mahdollista jos henkilö on
>erittäin hyvin perehtynyt alaan.
Kysäisin AMK:n erään laitoksen johtajalta (yliopettaja, fil. lis) tästä. Eli
palkkaako laitos "hyvin perehtyineitä" AMK-koulutuksen omaavia henkilöitä. Vastaus oli, että aika harvassa tällaiset työhönotot ovat. Hän sanoi, että pääsääntöisesti otetaan yliopisto-koulutuksen omaavia henkilöitä. Jos opetettava ala on sellainen, että vastaavaa yliopisto-tutkintoa ei löydy, palkataan tällöin AMK:n koulutuksen omaava henkilö.
Eli *pääsääntöisesti* palkataan yliopisto-koulutuksen omaavia henkilöitä.
Kalle
>Miksi pelkän peruskoulun, ja sen jälkeen monissa
>kesätyöpaikoissa ollut ei kelpaa opettamaan
>peruskouluun???
Miksi pelkän yliopiston käynyt, ja sen jälkeen monissa duuneissa ollut *kelpaa* opettamaan yliopistoon?
jp
Suomessa tulkitaan tiukasti pätevyysvaatimuksia niin että koulutus ratkaisee liki aina viran täytössä. Voi liiasta koulutuksesta olla haittaakin esim täytettäessä assistentin virkaa joka on varattu jatkokoulutukseen. Silloin voi lisensiaatti tai maisteri ajaa ohi jo väitelleestä tohtorista. Saa nähdä miten tuo AMK-opettajan koulutus muuttuu kun AMK-jatkotutkinnot otetaan käyttöön.
Eikös tässä vähän aikaa sitten ollut yliopistossa hämminkiä kun huonomman koulutuksen (taisi olla maisteri) omaava mies valittiin virkaan vaikka tarjolla olisi ollut (lisensiaatti) paremman koulutuksen omaava nainen.
mutta niinhän se on että työnantaja voi valita kenet haluaa ja syrjitty voi valittaa ja saada korvauksia. Virantäyttöä ei kuitenkaan tarvitse purkaa. Usein auttaa työn haussa kun on oikean puolueen jäsenkirja. Parhaillaan täytetään opetusministeriössä jotain isomman byrokraatin paikkaa ja opetusministeri Raskin ykkösehdokas on jostain syystä hänen entinen avustajansa herra NN. Raskin ehdokkaalla ei ole edes johtajakokemusta mutta kun on sopivat suosittelijat niin voi edetä mainiosti vaikka omia näyttöjä ei juuri olisikaan... Sitten ihmetellään kun asiat on päin helvettiä hallinnossa. Ennen oli mahdollista kärrätä vanhat puoluepamput palkkiovirkoihin maaherroiksi ja Alkon johtajiksi. Nyt näitä suojatyöpaikkoja on entistä vähemmän (esim Kela ja Yle) ja yhä nuoremmat ovat tyrkyllä vihreille oksille. Ei tainnut Kokoomuksen junioritähti Heinonenkaan olla edes 40v täyttänyt.
opettajiltakin vaaditaan... päättele siitä sit jos kykenet..
>opettajiltakin vaaditaan... päättele siitä sit jos kykenet..
Kerro minulle, kun en ilmeisesti kykene päättelemään?
mikko
AMK-opettajilta vaaditaan toki yliopisto- tai muu tiedekorkeakoulukoulutus, mutta sen lisäksi vielä muutakin. Jos haluat esimerkiksi insinöörikoulutuksen jonkin teknillisen ammattiaineen yliopettajaksi, sinulla pitää olla
1. Tekniikan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.
2. VÄHINTÄÄN 3 v. käytännön työkokemus opetusalaltasi (opettajiksi valittavilla kokemus on yleensä huomattavasti pitempi).
3. 40 opintoviikon pedagogiset opinnot(saa suorittaa myös virkaan valinnan jälkeen muistaakseni 3 v kuluessa).
Vastaus kysymykseesi on siis: Voidakseen opettaa miten teoriaa sovelletaan käytännössä opettajan on tietenkin hallittava myös teoria. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, lisäksi on oltava käytännön kokemusta, jotta oleelliset sovellusalueet olisivat selvillä. Kaiken kukkuraksi AMK-opettajilta vaaditaan myös pedagoginen pätevyys, mikä onkin aiheellista koska luennointivelvollisuutta heillä on suunnilleen yhtä paljon kuin 4-5 yliopiston professorilla yhteensä.
>1. Tekniikan lisensiaatin tai tohtorin tutkinto.
Tämä siis ainoastaan *yliopettajilta*. Suurin osa AMK-opettajista on lehtoreita, joilta vaaditaan maisterin tutkinto. Itse aloitin AMK-lehtorin viran fil. kandin tutkinnolla. (tietojenkäsittely)
>2. VÄHINTÄÄN 3 v. käytännön työkokemus >opetusalaltasi (opettajiksi valittavilla kokemus
>on yleensä huomattavasti pitempi).
Näin teoriassa. Tullessani AMK-lehtoriksi,
minulla oli työkokemusta 2v. yliopiston lehtorina ja epämääräisiä kesäduuneja korkeakoulun tutkimusapulaisena. Näitä ei voi ihan *käytännön* työkokemukseksi laskea. Yliopettaja, joka palkkasi minut, sanoi että työkokemus voidaan aina puljata siten, että vaadittava 3 vuotta tulee täyteen. Minulle laskettiin 8 kuukautta työkokemusta tykkimiehen virastani armeijassa.
>3. 40 opintoviikon pedagogiset opinnot(saa >suorittaa myös virkaan valinnan jälkeen >muistaakseni 3 v kuluessa).
AMMATTIKORKEAKOULUN OPETUSHENKILÖSTÖN
PALVELUSSUHDEOPAS 2001
"Kelpoisuusehtona ei vaadita opettajankoulutusta. Sen sijaan yliopettajan ja lehtorin tehtäviin on lisätty velvollisuus kolmen vuoden kuluessa virkaan nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus."
Tämä hoidettiin amk:n omassa "koulutuslaitoksessa" ja ei paljoa työtä vaatinut.
Eli hivenen liioittelun makua näissä kolmessa kohdassa. AMK-opettajalta käytännössä
vaaditaan *maisterin*-paperit jonkin verran työkokemusta. Tämän lisäksi kun virka on saatu, suoritetaan 35ov:n pedagogiset opinnot.
>Voidakseen opettaa miten teoriaa sovelletaan
>käytännössä opettajan on tietenkin hallittava
>myös teoria.
>Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, lisäksi on oltava >käytännön kokemusta, jotta oleelliset >sovellusalueet olisivat selvillä.
Eli toisinsanoen, yliopisto-koulutus alan työkokemus on arvostetumpaa kuin amk-koulutus alan työkokemus? Eli AMK-koulutuksen omaava henkilö alan työkokemuksella ei katsota sellaiseksi henkilöksi, joka kykenisi AMK:lla opettamaan.
Tätähän alkuperäinen kirjoittaja ilmeisesti ajoi takaa? Ja hänen kysymyksensä oli, että miksi näin on? Teorian puute?
Yleensä AMK-opiskelijat kehuvat omaa puljuaan sillä, että siellä opetetaan käytännössä sitä mitä työmarkkinoilla tarvitaan. Tämän lisäksi he parjaavat yliopistomaailmaa sillä kriteerillä, että siellä opetetaan teoriaa, jolla ei tee yhtään mitään. Kuten esim. tässäkin keskustelusäikeessä on todettu.
>Vastaus kysymykseesi on siis: Voidakseen opettaa
>miten teoriaa sovelletaan käytännössä opettajan
>on tietenkin hallittava myös teoria.
Eli ilmeisesti sitä teoriaa tarvitaankin johonkin?
Mikko
AMK-lehtorilta vaaditaan tekniikan alueella muuten samat asiat kuin yliopettajalta, mutta tutkinnoksi riittää diplomi-insinööri.
Olen ollut mukana viimeisten kymmenen vuoden kuluessa useissa yliopettajien ja lehtoreiden valintaprosesseissa ja poikkeuksetta valittujen työkokemus on ollut 5-10 vuotta. Meillä ei teknillisen korkeakoulun assistentuureja ja lehtoraatteja hyväksytä työkokemukseksi, professuurien hoidot ja laboratorioinsinöörinä toimimiset taas hyväksytään. Näinkin siis käytännösä.
Se, että sinut on valittu kuvaamallasi tavalla virkaasi, on tietenkin sinun ja mainitsemasi yliopettajan häpeä, mutta ei kerro mitään yleisempää AMK-opettajien tasosta valtakunnallisesti. Ihmettelen myös sitä, että yksi yliopettaja on voinut 'palkata' sinut virkaansa. Meillä virkaan valittavilta vaaditaan muodollisen pätevyyden lisäksi näyteluento ja valittavasta päätetään suuremmalla joukolla (osaston kokous). Tietotekniikan opettajista on tasin ollut viime vuosina puutettta (myös yliopistoissa), joten voi olla, että opetusalueellasi on jossakin tavanomaista vaatimattomammat valintakriteerit.
Meille valitut opettajat joutuvat kyllä ihan oikeasti suorittamaan pakolliset pedagogiset opinnot (määrä on 35 ov, kuten korjasit). On luentoja, tutkielmia, tenttejä, toisten opettajien kuuntelua, opetusharjoittelua (mm. ammattiopistoissa)jne. Monet korvaavat osan pedagogisista opinnoista yliopistossa suoritetuilla kasvatustieteen opinnoilla. Jälleen voi vain todeta, että on yksin sinun häpeäsi, jos olet tämänkin kohdan päässyt bluffaamalla läpi.
Olen sitä mieltä, että kaikessa opetuksessa opettajalla on oltava laajemmat teoreettiset tiedot kuin opiskelijoilla heidän valmistuessaan. Tämä pätee myös ammattikorkeakouluun, jossa ei ole tarkoituskaan paneutua teoriaan samalla yksityiskohtaisuudella ja laajuudella kuin yliopistoissa. On siis aivan sopivaa, että AMK-opettajien teorian osaamisen taso on korkeampi kuin mitä ammattikorkeakoulussa opetetaan. Tällöin opettajan on mahdollista jättää pois opetuksestaan teoriaa, jonka tietää käytännön kokemuksensa perusteella teollisuudessa vähämerkitykseksi tai jopa 'turhaksi'. Tämä ei siis ole ARVOSTUSkysymys, kuten näytät ajattelevan, vaan SOPIVUUSkysymys. Oleellinen pointti tässä on kuitenkin se, että AMK-opettajaksi ei sovi PELKÄN teorian hallitseva henkilö. Ei teorian hallitsemisesta tietenkään mitään haittaa ole, päinvastoin hyötyä. Lisäksi tarvitaan ajan tasalla olevaa tietoa käytännön työelämästä.
Todettakoon vielä lopuksi, että AMK-tutkinnon suorittaneita ja käytännön kokemusta omaavia henkilöitä on paljon ammattikorkeakouluissa tuntiopettajina. He kykenevät aivan mainiosti opettamaan omaa käytännössä tutuksi tullutta erityisaluettaan.
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin sitä, että miksi AMK-opettajilta vaaditaan yliopisto-tutkintoa. Tähän kysymykseen vastasit kertomalla, mitä kaikkea vaaditaan *yliopettajalta*.
Aloitit kirjoituksesi näin:
>AMK-opettajilta vaaditaan toki yliopisto- tai muu
>tiedekorkeakoulukoulutus, mutta sen lisäksi vielä
>muutakin.
Tämän jälkeen otit esimerkiksi yliopettajan. Mielestäni annoit sellaisen kuvan, että AMK-opettajat olisivat keskimäärin yliopettajia, ts. heillä olisi yleisesti lisensiaatin tutkinto.
Tarjosit kolme kohtaa, jossa epäsuorasti pyrittiin kertomaan mitä AMK-*opettajalta* vaaditaan. Kohta kolme oli seuraava:
>3. 40 opintoviikon pedagogiset opinnot(saa
>suorittaa myös virkaan valinnan jälkeen
>muistaakseni 3 v kuluessa).
Kyseessä oli siis 35 opintoviikkoa. Pedagogiset opinnot nimenomaan saa suorittaa virkaan valinnan jälkeen. Sitä siis ei todellakaan vaadita kun virkaan pyritään.
Kohdassa 2 sanoit, että työkokemukseksi vaaditaan vähintään kolme vuotta. Näin voi hyvin olla, tästä minulla ei ole parempaa tietoa kuin omakohtainen kokemus.
Mielestäni annoit alkuperäisellä tekstilläsi sellaisen kuvan, että keskimääräiseltä AMK-opettajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, vähintään 3v. työkokemusta ja 40 opintoviikon pedagogiset tutkinnot. Mielestäni tämä on liioittelua.
>Jälleen voi vain todeta, että on yksin sinun
>häpeäsi, jos olet tämänkin kohdan päässyt
>bluffaamalla läpi.
Hain AMK:n lehtorin virkaa ja kerroin täysin rehellisesti edeltävistä työpaikoistani ja koulumenestyksestäni työnantajalle. Yliopettaja, joka hoiti haastattelun oli sitä mieltä että olen hommaan pätevä ja antoi minulle työpaikan, vaikka olinkin vasta kandi, ja työkokemukseni oli niinsanotusti puutteellinen. Kuten tuli sanottua, 35 opintoviikon pedagogiset opinnot olivat mielestäni hyvin helposti hoidettu pois alta.
Missä kohtaa sinun mielestäsi olen bluffannut? Mitä *minun* olisi kuulunut tehdä toisin?
>Meille valitut opettajat joutuvat kyllä ihan
>oikeasti suorittamaan pakolliset pedagogiset
>opinnot (määrä on 35 ov, kuten korjasit).
Missä kohtaa sanoin, että näitä ei tarvitse suorittaa?
Yritin sanoa, että mielestäni tuo 35 opintoviikkoa oli hyvin "helppo nakki". AMK:ssa jossa työskentelen, tämä tuntui olevan enemmänkin sellainen "muodollisuus".
>Tämä ei siis ole ARVOSTUSkysymys, kuten näytät
>ajattelevan, vaan SOPIVUUSkysymys.
Eli yliopistokoulutus alan työkokemus tarjoaa paremmat edellytykset (on sopivampi)
AMK-opettamiseen kuin AMKkoulutus alan työkokemus?
Amk:n opettajat osaavat todella hyvin (toivotaan) oman alansa ja ovat siten oman alansa asiantuntijoita... Täten heillä on oltava kattavampi koulutus kuin opiskelijoillaan... Näin järkeilisin asian... Pedagogiikkaa opiskellaan yliopistossa... Lastentarhanopettajatkin valmistuu yliopistosta!
"opettajat osaavat todella hyvin (toivotaan) oman alansa ja ovat siten oman alansa asiantuntijoita"
Tärkeäähän ei ole tietää, miten joku tehdään, vaan MIKSI se tehdään juuri näin tai MIKSI se toimii juuri näin.
Yliopisto opettaa teorian, miksi jokin toimii kuten se toimii. AMK soveltaa sitä. Opettaja ei voi opettaa jotakin asiaa tietämättä sen teoriasta juuri mitään.
Kyllähän minäkin voi opettaa, että 1 2=3 ja varmasti jokainen oppii sen. Mutta jos joku kysyy, miksi se on näin, on opettajan osattava vastatakin siihen. Vastaukseksi ei riitä: "No, kun... Se on vain näin."
Tässä on se suuri ero yliopiston ja AMK:n välillä. AMK olettaa asian olevan niin kuin kirjassa kerrotaan, yliopisto todistaa asian olevan todellakin niin tai todistaa asian vääräksi.
Käsityksesi, että ammattikorkeakouluissa ei opeteta lainkaan teoriaa eikä anneta vastauksia MIKSI-kysymyksiin, on väärä. Teoriaa kyllä opetetaan ja esitettävät asiat johdetaan ja perustellaan. Koska aikaa halutaan kuitenkin varata riittävästi teorian käytännön sovellusten esittelyyn, ei ole luonnollisesti mahdollista eikä tavoitteenakaan käsitellä teoriaa samassa laajuudessa kuin yliopistoissa.
Ammattikorkeakouluissa on toisaalta tavoitteena, että opiskelijat valmistuisivat suunnitellussa ajassa (3,5-4 vuotta, maksimi 5 vuotta) ja pääsisivät näin mahdollisimman nopeasti kiinni työelämään. Tämä asettaa opiskelulle luonnollisesti omat puitteensa mm. opetettavan teoriamäärän suhteen. Pyrkimyksenä on siis, että asiat opiskellaan suunnitellussa ajassa, eikä (kuten yliopistossa hyvin yleisesti) käyttämällä pari 'ylimääräistä' vuotta opiskeluun. Määräajassa valmistuminen on useimmille yksilöille viime kädessä eduksi ja myöskin yhteisen etumme kannalta toivottavaa.
Myöskään käsityksesi, että AMK opettaa asian olevan niin kuin kirjassa kerrotaan, ei ole oikea. Peruskurssit toki opetetaan usein oppikirjoja käyttäen (kuten yliopistoissakin), mutta ammattiaineissa asia on toisin. Monissa käytännön sovelluksia käsittelevissä opintojaksoissa ei oppikirjoja ei edes ole olemassa (tiedän kokemuksesta), vaan luennot pidetään esim. opettajan kokoaman luentomonisteen avulla. Teknillisellä aloilla kehitys on lisäksi niin ripeää, että opintojaksot vaativat jatkuvaa päivitystä, eikä hitaaseen oppikirjan tuottamiprosessiin ole mitään mahdollisuutta