Ajattele isoa järveä. Järveen laskee vaikka 20 jokea. Yhteen jokiuomaan valuu jossain yläjuoksulla toisinaan vettä läheisestä lähteestä. Välillä tuota lähdevettä tulee paljon, välillä ei yhtään, mutta keskimäärin sitä tulee sanotaan vaikkapa kymmenen prosenttia joen virtaamasta. Eli keskimäärin järveen tulevasta vedestä 0,5 prosenttia on lähdevettä, muu tulee mistä tulee.
Minä kauppaan järven rannalla vettä kannuittain. Voit ostaa joko lähdevettä tai tavallista, hinta vaan on lähdevedelle kalliimpaa. Sinä ostat tietysti lähdevettä (sehän on hyvää, njam!) ja minähän myyn. Nostan järvestä kannullisen vettä ja ojennan sinulle, ole hyvä. Sinä olet tyytyväinen ostamaasi lähdeveteen.
Naapurin Janne on myös ostoksilla ja ihmettelee miksi maksaisi enemmän samasta tavarasta, niinpä hän tyytyy halvempaan tavaraan. Ja taas kannu järveen ja Jannekin saa kannullisen. Janne ihmettelee, miksi samasta vedestä täytyisi maksaa enemmän, samaahan tämä on? Minä tietysti selitän, että kun sitä lähdevettä on tästä järven sisällöstä vain 0,5 prosenttia, niin täytyyhän siitä normaalia parempi hinta saada. Lähdevesihän on hyvää. Janne jatkaa matkaan päätään puistellen, mutta on tyytyväinen valintaansa.
Kaikki on tyytyväisiä. Minä saan kaupaksi vettä keskimäärin hieman normaalikatetta paremmalla tuotolla. Sinä saat hyvää lähdevettä (njam!) vähän normaalia kalliimmalla. Janne saa tavallista vettä kohtuuhinnalla.
Kysymys kuuluu: kuka on tyhmä?
Lisäkysymys: mikä on valatakunnallinen sähköverkko?
Minä kauppaan järven rannalla vettä kannuittain. Voit ostaa joko lähdevettä tai tavallista, hinta vaan on lähdevedelle kalliimpaa. Sinä ostat tietysti lähdevettä (sehän on hyvää, njam!) ja minähän myyn. Nostan järvestä kannullisen vettä ja ojennan sinulle, ole hyvä. Sinä olet tyytyväinen ostamaasi lähdeveteen.
Naapurin Janne on myös ostoksilla ja ihmettelee miksi maksaisi enemmän samasta tavarasta, niinpä hän tyytyy halvempaan tavaraan. Ja taas kannu järveen ja Jannekin saa kannullisen. Janne ihmettelee, miksi samasta vedestä täytyisi maksaa enemmän, samaahan tämä on? Minä tietysti selitän, että kun sitä lähdevettä on tästä järven sisällöstä vain 0,5 prosenttia, niin täytyyhän siitä normaalia parempi hinta saada. Lähdevesihän on hyvää. Janne jatkaa matkaan päätään puistellen, mutta on tyytyväinen valintaansa.
Kaikki on tyytyväisiä. Minä saan kaupaksi vettä keskimäärin hieman normaalikatetta paremmalla tuotolla. Sinä saat hyvää lähdevettä (njam!) vähän normaalia kalliimmalla. Janne saa tavallista vettä kohtuuhinnalla.
Kysymys kuuluu: kuka on tyhmä?
Lisäkysymys: mikä on valatakunnallinen sähköverkko?
Vastaukset 6
Vanhimmat
liikaa sähköstäsi sille valtakunnalliselle myyjälle. Luonto-sähkö on paljon halvempaa ja lisäksi ekologisesti tuotettua, tuulivoimaa.
Luuletko ihan tosissasi ettei muuta sähköä ole kuin mitä se sun valtakunnallinen tuottaa. Voi pyhä yksinkertaisuus sentään, eihän tässä nyt vedestä ole kyse vaan sähköstä. joojoo, esimerkki oli, mutta siltikin.
Mutta sinähän suositkin näitä Ydinvoimaloita, eikös se niin mene?
En osta sähköäni kummaltakaan valtakunnalliselta(?) myyjältä. Enkä ole kertonut suosivani ydinsähköä, vaikka erittäin hyvävaihtoehto sekin. Ja ostan sitä sähköä minkä halvimmalla saan, minun varallisuudellani ei ole varaa alkaa jeesustelemaan ja parantamaan maailmaa pelkän ideologian takia.
Mutta tuulivoima, se ei sovi minun ajatuksiin. Tai sopii vaikka saaressa olevan mökin sähköksi ja leikkikaluihin. Mutta kerroppas sinä minulle tyhmälle muutama asia, tiedä vaikka minäkin oppisin ymmärtämään ja alkaisin paasaamaan tuulivoiman puolesta. Minusta saat todella hyvän puolestapuhujan jos vastaat asiallisesti pariin kysymykseen:
1. Välillä tuulee, välillä ei. Jos ostan tuulisähköä, niin mistä sähkö tulee tyynellä ilmalla?
2. Sähkönkulutus vaihtelee voimakkaasti mm. vuodenajan ja vuorokaudenajan mukaan. Koska sähköä ei valtakunnassa varastoida, niin tarvitaan perusvoimaa kattamaan vähintään vuorokauden alin kulutusmäärä ja säätövoimaa, jolla ajetaan verkkoon sähköä kulutushuippuina. Perusvoima, säätövoima. Kumpaa tuulisähkö on? Perusvoimaa jolle voidaan taata tasaista tuottoa kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Vai säätövoimaa joka voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön haluttuna ajanjaksona, esimerkiksi ennaltasovitusti jouluaattona joulusaunan aikoihin?
Minun mielestäni ydinvoima soveltuu hienosti tuon perusvoiman tuottamiseen. Vesivoimalla voidaan hoitaa osa perusvoimasta ja hienosti myös vuodenaikakohtainen, ehkä jopa viikottainen säätö. Vuorokausi ja tuntikohtainen säätö lienee vaikeinta. Siihen soveltuisi ehkä suomessa käyttämätön pumppuvoimalaitos tai sitten erilaiset polttomoottori/höyryvoimalaitokset.
Mihinkäs sinun mielestäsi tuulivoimalaitos näistä sopisi?
Silloin kun tuulee paljon, pidetään vesivoimaloiden tehoa pienemmällä. Silloin kun on tyyntä, vesivoimalat täysille.
Minusta tuli jo melkein tuulimyllyilijä.
Tarkennatko vielä:
Täytyykö tuulimyllyn lisäksi olla aina toinenkin samantehoinen energialähde varalla?
Mitä säästetään juoksuttamalla varalla olevan vesivoimalaitoksen vettä tuulisella ilmalla ohi turbiinien?
säästetään kaloja.
vau, tuulimyllyt säästävät kaloja. Miksiköhän tuulimylly-yhtiöt eivät käytä sitä markkinoinnissa.