Kertokaapas muut pitkän liiton tallaajat miksi teidän liitostanne katosi intohimo.
Omastani se hiipui pikkuhiljaa. Itse olen yrittänyt "viihdyttää ja kiihdyttää", mutta ukolleni riittää nykyisin itsekäs pumppaus kerran viikossa ja röyhtäys päälle. (harkitsen rakastajaa).
Omastani se hiipui pikkuhiljaa. Itse olen yrittänyt "viihdyttää ja kiihdyttää", mutta ukolleni riittää nykyisin itsekäs pumppaus kerran viikossa ja röyhtäys päälle. (harkitsen rakastajaa).
Vastaukset 36
Vanhimmat
mulla sama ongelma,,,
minäkin olen aatellu vaikka mitä.
mun mies ei välitä yhtään,edes yrittää ongelmaamme ratkasta.olen puhunu ja kertonu et kävis asiaan korjausta ,mut ei.
MITÄS TEHDÄÄN...35V AVIOSSA
ja viimeiset kuusivuotta, omin käsin onneen. Liipasimella on intohimoinen kaveri, vain rohkeus on esteenä ja tiedän sen olevan vielä edessä ja todella odotan itseltä lupaa itselleni, eikö ollut monimutkainen. Siihen saakka huumori ja positiivisyys..En ole kiinnostunut miten ja missä mieheni "tyhjennyksen" tekee vai onko putket tukossa, niin aivoissa kuin sielläkin.
kyllä vaihtamallakaan parane kun arki tulee se on ihan sitä samaa.
Mutta annas olla jos jompi kumpi löytää toisen?
Silloin huomataan miten voimakkaat tunteet jyllää sittenkin.
en.
yks kantaan, että uutuuden viehätys, astuttiin arkipäivään, jolloin intohimot pikkuhiljaa hävisi. Tietenkin lapsen syntymä mullisti yhdessäolon kaavoja ja tavallaan sitä koki itsensä kakkoseksi ja ehkä pientä mustasukkaisuuttakin, mutta hyvä näin, vaikka suuremmat intohimot ovat jääneet sinne nuoruusvuosille.
Kyllähän tämä elämä sellaista vuoristorataa on ja kasvamista, vaikka nykyään ei mitään intohimoja koe, mutta itsestähän nämä kaikki on kiinne ja mitkä arvot, asenteet kukakin asettaa itselleen ja kokee siten elämän mielekkääksi pienine puutteineenkin.
mieltä, että vaihtamalla ei parane ja monikin on epäonnistunut, ehkä lotto voittojiakin on.
Hei haloo, en minä ainakaan vaihtoa harkitse, miksi sitä hyvän elämän hukkaan heittäisi. Mutta "hetken huumaa", se saattaisi todella tehdä hyvää tuon pallin tyhjentäjän lisäksi:)
Mikäs sinua estää kokeilemasta?
Muistan itse, kun 20 vuotta kestänyt avioliittoni loppui ja löysin vuoden kuluttua uuden kaverin. Voi taivahan taatto, miten makealta seksi jälleen tuntui: aivan kuin olisin ollut jälleen nuori nainen!
Tuo suhteeni on tosin loppunut jo ajat sitten, mutta kyllä meidän ikäisistämme miehistä löytyy sellaisia seksin taitajia, että meikältäkin varpaat oikenevat.
Eli miksi pihdata ja säästää, kun seksin loppumisen aika on kuitenkin edessä? Nautitaan mieluummin nyt ja heti.
Varpaissahan selvästi on paheppaa laatua oleva kramppi.
Vanhan kansan mukaan suonenveto.:))
Älähän höpäjä!
Kyllä minä vielä kykenen erottamaan toisistaan varpaissa olevan krampin ja hyvästä seksistä aiheutuvan varvaskutinan.
Edelliseen katsos kun auttaa kuuma kaurapussi, jälkimmäiseen tarvitaan uusi koitos. Tai siis paremminkin coitus. Että silleen :-)
etsijöitä! Olen ollut yli 40 vuotta avioliitossa, mennyt hyvin nuorena naimisiin, saanut kolme lasta ja neljä lastenlasta. Kokenut syrjähyppyjen autuuden ja omantunnontuskat...jne. Siinä on kuulkaa intohimoa tarpeeksi, kun ukkokulta tekee pyhäaamuna aamiaisen ja rapsuttelee kainalossaan TV:tä katsellen! Lakatkaa horisemasta ikäimmeiset noista "intohimoistanne" - sitä voi olla niin montaa laatua...
Minkäs minä sille voin, että seksi vielä tässä iässä kiinnostaa ja tuntuu mukavalta. Ei minun sitä intohimoa tarvitse etsiä, se elää ja voi hyvin ihan itsestään.
Pitäisikö minun muka lopettaa seksielämäni sen takia, että olet mennyt nuorena naimisiin, saanut lapsia ja lapsenlapsia ja olet kokenut yhtä sun toista? Hieman nyt realitya kehiin, kiitos. Minä en ole sinä etkä sinä ole minä.
Paljon mukavampaa muuten seksi on pyhäaamuisin kuin joku tv:n katseleminen. Eihän sieltä edes tule mitään katsomisen arvoista sunnuntaiaamuisin..
minulle aamiaisen, jonka nautimme yhdessä päivään heräillen...emme katsele TV:tä silloin! Sanonpa vaan, että olen todella onnellinen, kun minulla on "intohimoni" suhteen kaikki hyvin! Toivottavasti sinäkin vielä saat tyydytyksesi ja joskus täytyt tarpeeksi. Jatkoja vaan ja lykkyä tykö! Meillä "tuntuu mukavalta" niin moni muu asia, kuin pyllyleikit = seksi...
Mitähän yritit sanoa? Kerroit, että seksi ei kiinnosta sinua pätkääkään, vaan olet mieluummin ukkosi kainalossa kun tämä katsoo sunnuntaiaamuisin televisiota.
Entä sitten? Mitä se sinulle kuuluu, jos minä vielä pystyn ja haluan nauttia seksistä? Oletko kateellinen vai miksi minun hyvä seksielämäni kiusaa sinua noin paljon, että ilkeillä pitää?
Tuo sinun pyllyleikkisi-sana on muuten erittäin lapsellinen ja osoittaa, että teillä ei ole ikinä ollutkaan oikeaa seksisuhdetta. Annahan kun arvaan: ukkosi vain pikaisesti teki parin minuutin hommat lauantai-iltaisin saunan jälkeen. Siitä on sinulle jäänyt inho seksiä kohtaan ja nyt, kun seksi on väliltänne loppunut, olet vain tyytyväinen. Eikös vain olekin näin?
kohteliaisuus, jonka minulle voi antaa! - Ystävä-hyvä! Olet lukenut hätäisesti kirjoitukseni: tuo televisio-asia on nyt jäänyt sinulle "päälle"! Me syömme sunnuntaisin aamiasta yhdessä, sitten kenties menemme lenkille, jos sää on hyvä. Sitten vietämme ihan "tavallista" lepopäivää, lueskelemme ja katselemme TV:tä. Ja usein menen kainaloon "rapsuteltavaksi". Kaipaan hellyyttä! Ja saan myös sitä! Miksi olisin kateellinen SINULLE? Joka elät seksinpuutteessa ja et sitä saa? Minullahan kaikki on hyvin - toivon, että sinäkin saat sitä, mitä haluat. Oikeesti. Me vaan haluamme eri asioita...P.S. Nuorempina naiskenneltiin vessanpytyn kannella, kun lapset oli pieniä...sanoin, että leikkaan iskän niskatukkaa...Että se siitä "olemattomasta seksielämästämme".
Sanoit osuvasti, miten ihanaa, kun ukkokulta aamiaisen tekee,,jne! Pitkässä parisuhteessa onnea se läheisyys ja hellyys! Turha lähteä etsimään intohimoa aidan toiselta puolelta..sekin himo katoaa aikanaan!!Vanhetessaan ihmiset muuttuvat, toiset arvot tulevat tilalle.Muistelkaa yhdessä niitä alkuhuuman hetkiä,,,kunpa jaksaisi vielä::)))))..ja hauskaa on.Eikä se seksi mihinkään hävii, jos parisuhde kunnossa!!!
Hauskaa päivänjatkoa!!! Kohta 40 v.minäkin aviossa
kyllä minä olisin aikalailla samaamieltä jos mies
hellis mua edes joskus eikä aina oottas valmista
aamukahvii, sillä minä en jaksa ootaa kahvii kun ukko nukkuu pitkään ,valvoo myöhään tv.tä töllöttäin.
minua ei kaikenmaailman yöohjelmat kiinnosta.
minä oon aamulla se joka herää ensin.
siitä on romantiikka kaukana ,eikä sitä toista väkisin saa innostuneeksi kun kaikki muu on mukavampaa.
muija on itsestään selvyys niinkauan kun nousee ja
kertoo missä mennään.
että sellasta meillä ,kyllä se on joka huuhshollis
sa oma juttunsa,,,,
Ei ole kadonnut, mutta miehet taitavat helpommin luopua leikistä kuin naiset... Kyllä ne intohimot voi henkiin herättää ja varmempi lopputulos on jo sen oman tutun ja turvallisen kanssa. Miehet pitää saada vakuuttumaan asiasta ja tehtävä ei välttämättä ole helppo. Itse pistin "kaikki peliin" ja lopputulos oli parempi kuin olisi voinut kuvitellakaan. Naisesta voi tulla vanhempana myös se aktiivisempi osapuoli... Kannattaisi nauttia toisistaan niin kauan kuin se toinen on. Paljon ilosemman ukonkin saa vaivansa palkaksi ja itsekin on paljon ilosempi ja aktiivisempi kaikessa muussakin... Se seksin toimiminen vaikuttaa ihan kaikkeen.
Oli se "kiva" huomata itsekin, kuinka sitä alkoi katsella muita miehiä ihan vaistomaisesti, kun oma ukko tyytyi siihen että vanhana kyvyt hiipuu (sairauden takia) ja minä en siihen tyytynytkään. Kyllä se elämä muuttui, kun sen miehen sai menemään lääkäriin aiheesta... En intohimosta kyllä luopuisi millään eikä ukkonikaan... Eikä siihen enää tarvita pillereitäkään. Harjoitus tekee mestarin.
Ihan oikein se on että yrittää viihdyttää ja kiihdyttää, niin kai se menee, siinä vaan tulee niitä "harkitsen rakastajaa"-ajatuksia... Kannattaisi puhuakin kait omista haluistaan ja toiveistaan, jos mies itse ei älyä.
kaikilla vaikka kuinka pitkä avioliitto voi toinen todella rakastua muuhun kun puolisoonsa.
Kaikki uusiksi ja vielä kehuu kuinka hyvän löysi.
Nuorean harrastimme seksiä luonnossa ja saunassa.
Nyt 40-vuotisen avioliiton jälkeen olen jälleen
löytänyt nämä saunasessiot. Kuinka ihanalta tuntuu
tuntea saunalämmin vaimonpylly lähellään. se saa vanhan miehen siittimen nousemaan nuoruuden kukoistukseen. Ja vielä mitä olen huomannut,että vaimonikin pitää siitä ,eikä tarvita mitään liukasteista ,sillä hiki paras liukaste.Selvennyksekseksi lopuksi mainitsen viagran
tuoman lisäpotkun elämäämme.
kaikessa ei sitä kauaa jaksa jos toinen on koko ajan kimpussa.
Mulla kans 35 v takana mutta onneksi en tartte enää seksiä eikä ukkokaan. Se seksihössötys on onneksi!!! jäänyt pois ja tilalle tullut paljon muuta. Ei tarvi ajatella toisen kiihottamista tai miellyttämistä. Me ollaan toisillemme just sellaisia kuin ollaan.
on noin teillä sillä meillä kans oli tuollasta kunnes paljastu et toisella olikin seksisuhde ulkopuoliseen ja kotona oli niin viatonta.
"normaali" ja elät sitä vaihetta, kuin tässä iässä ja pitkässä avioliitossa on luonnollista. En ymmärrä näitä intohimon etsijöitä - mutta eihän minun tarvitsekaan. Säälittää vaan, jos ei saa sitä, mitä niin tarvitsis..Kun minä tulin sairaalasta polvileikkauksesta ja mies helli ja piti huolta - siinä oli sitä "intohimoa" yli tarpeenkin!
Meillä on yritetty. Ostipa tämä rouva sellaisen unelman kevyen bodyn aamutakkeineen ja nöpsyineen. Laittoi ukko kullalle pihvit ja paistit viineineen, kynttiläkin sytyteltiin.
Siinä sitten rouva katseli armaansa mussutusta kun kermaviherpippuri kastike valui viiksistä ja pihviäkin se pupelsi kuin pupu porkkanaa. (tekarit sentään suussa pysyivät). Hartaasti veteli vielä viinit päälle. Aamutakki liehuen rouva varttui sänkyyn menoa, joopa joo, ähkäisi tuo äijä, ilmavaivakin pääsi, ja alkoi kuorsaus kuulua. Siinä se yritys oli. Aamulla ähelsi pari minuuttia ja meni kahville. Hohhoijaaa... taitaa se rakastajan hankinta edessä olla, ainakin harkinnassa.
30v olin aviossa ja loppuaikana toinen pilkkasi kun halusin läheisyyttä ja seksiä et ei kai sitä tässä iässä enää eli 50v-aana?
Kuitenkin oli ollu jo vuosia kakkonen itsellä.
Ainakin minun intohimot uusintoihin lopahtivat.
En tarkoita väheksyä kumppania mutta turhaa
touhua.
Miksikö katosi intohimo? Ei sitä osaa selittää, se vaan katoaa ihan itsestään. Eikä se tarkoita etteikö toisesta kuitenkin välittäisi. Mutta mutta, tunnen itseni vielä nuoreksi vaikka 5kymppinen läheneekin.
Kai se juuri tuohon kaatuu yhdellä sun toisella.
Että onnea vaan.
Eiköhän se ole kaatunut jo aikaisemmin juuri tuohon aviomiehen tylsyyteen. Jos ei seksiä/lämpöä/läheisyyttä saa kuin kerjäämällä ja sittenkin huonosti tarjottuna, niin kyllä todella ei ole hetken päätös hankkia vaikka se rakastaja. Jos mies ei kykene kuin parin minuutin tököttelyyn, niin luulisi vanhan ketun tietävän muita keinoja jolla vaimonsa tyydyttää. Juuri tuo kylmäksi (LUE:ilman) jättäminen on pahinta mitä nainen tietää. Turha sanoa että sano miehelle mitä tahdot. Onpahan romanttista alkaa kesken touhun kertomaan että nyt siitä ja tästä uudestaan. Jos ei ole 30 vuoden liiton aikana oppinut, niin ei se opi vieläkään.
tai joka hel...in yritys epäonnistuu muuten, ole siinä sitten rohkaiseva - tekee vain mieli kiroilla ja kovaa..
Täällä olis hyvät ja ihan sitte toimivat pitkät vehkehet rokulis, ollu jo sen kahareksan vuotta. Niin kauan on vaimon kuolemasta, leskensängytkin on tullu maattua laillisihin määrihin. Sitä ku on pitkähän yksin, niin katsoo tarkkahan seuraavan siirtonsa. Oon kyllä alakunu ajattelemahan notta kenelle mä ittiäni oikeen säästän ja minkä vuoksi. Olishan se likkakaveri kovasti mukava, päivät menöö kyllä mukavasti työhommis mutta illat ja viikonloput on yksin olles niin kovasti pitkiä, tekis mieli sanoa notta takkuusiakin. Ei oikeen oo mukavaa yksinänsä, enkä oo vielä eres vanha pikkuusen yli 50. No mun osani on tällaanen.
profiilisivu, ja laita näkyville sp -osoitteesi; olen varma, ettet saa olla kauaa yksin.
Olet harvinaisen mukavan- ja rehellisen tuntuinen mies - varmasti oikein unelma sellainen :)- lisäksi olet vielä fiksukin.
ps. ottaisin sinut, jos en olisi aviossa.
Oon monasti aatellu ihan samoon, elämä menöö ohi päivä päivältä ja mä vaan ootan ja ootan parempaa huomista. Kun se huominen sitten aina tuloo se onkin vain uusi eilinen. Mulle otti vain niin kamalan koville vaimoni kuolema. Oon ollu tenavasta asti sellaanen kehen kerran kiinnyn mä oon sitten sen kaveri ja uskollinen kuin koira, lopun elämääni. Joskus mietin miksi mun pitää tuntea niin syvältä ja pitkään, teippaalla aina vain näitä haavojani. Vieläkin kapinoon kun kattelen muitten yhyres oloa, jotta miks minulle kävi elämäs näin, en mä olis halunnu näin varahin luopua vaimostani. Se vain otettihin minulta pois,lupaa kysymättä. Mut laitettihin polvillensa ja niin kovalla kärellä, pantihin pyytämähän, enkä tierä miksi??????
on vain otettava vastaan mitä tuleman pitää...
Kirjoitat harvinaisen avoimesti tunteistasi ja tuntemuksistasi, eikä se suinkaan ole kovin tavallinen luonteenpiirre suomalaisessa miehessä.
Toivottavasti löydät uuden elämänkumppanin, ja sellaisen joka ymmärtää arvosi, - ja uskon ettet huonoa otakaan :)
Oot tarvinut suruaikasi, etkä kai vieläkään ole toipunut. Joskus se suru kuitenkin voi muuttua huomaamatta masennukseki, mieti sitäkin.
Mutta sunhan ei tarvis vaimoa etsiä, vaan naisystäviä, joiden kanssa kirjoitella, voisit käydä niiden kanssa vaikka kahvilla. Näin et ketään pettäisi, et edes vaimosi muistoa( Hän toivoi, että oisit onnellinen. )
Laita vaan osoite ja naiset alkaa kirjottaan. Sitten jos hyvin käy, löydät niistä jonkun kirkassilimäsen.