Koira, sekarotuinen, puoli vuotta ja ollaan käyty muutama kerta koirakoulussa. Istu ja maahan menee melko hyvin, ainakin jos on jonkinlaine kontakti. Tänne-käsky myös. Mutta seuraaminen ei mene ollenkaan. En jaksa tätä, olen maailman huonoin koirankouluttaja! Mä en saa ikinä opetettua koiraan kontaktin ottoa ja sen pitoa. Sivulle se tulee hienosti makupalan avulla, mutta heti kun otan siitä askeleenkin eteen, lähtee ryntimään ja kulkee kuono maassa remmi tiukalla. Ei ota kontaktia. Makupalat ei edes kiinnosta, vaikka on ahne koira ja on ollut lihaa ja makkaraa koulutuksessa ja nälkäisenä menty koirakoulun. Kuono maassa vaan. Kaikki muut koirat osaa paremmin.
Lenkillä koira kävelee melko nätisti, kun sen ei tarvitse ihan seurata, vaan kulkea remmi löysällä muuten vain lähellä, siihen meillä on eri käskykin. Koirakoulussa olisi ihan kivaa, mutta ei me onnistuta niissä tehtävissä. Kotonakaan ei seuraa muuta kuin pari askelta,kun pidän makupalaa ihan housun saumassa koiran nenässä kiinni.
Lenkillä koira kävelee melko nätisti, kun sen ei tarvitse ihan seurata, vaan kulkea remmi löysällä muuten vain lähellä, siihen meillä on eri käskykin. Koirakoulussa olisi ihan kivaa, mutta ei me onnistuta niissä tehtävissä. Kotonakaan ei seuraa muuta kuin pari askelta,kun pidän makupalaa ihan housun saumassa koiran nenässä kiinni.
Vastaukset 8
Vanhimmat
opetellaankin ihan askel kerrallaan, kehutaan kovasti jos askeleenkin seuraa pitäen katsekontaktin. Kyllä se siintä pikkuhiljaa alkaa sujumaan. Meillä meni reilu viikko jo pelkästään yhden tai kahden askeleen verran seuraamiseen kun kaikki muu olisi ollut paljon mielenkiintoisempaa koiran mielestä. Nyt jo sujuu melko hyvin pitempikin matka. Eli tsemppiä vaan ja pitkää pinnaa vaaditaan ohjaajalta.
Sun koira on vielä aivan pentu. Älä vaadi siltä vielä liikoja. Kouluta vähän kerrallaan eli korkeintaan kolme minuuttia kolme kertaa päivässä, palkitse vain oikeista suorituksista ja anna aikaa. Kyllä se oppii. Ellei opi, katso peiliin.
Eihän pennuille ja koirakouluun ole tarkoitus käyttää kuristuspantaa? Ihmettelin vähän kun ohjaaja ehdotti sitä. Mieleni kuohahti siitä, en toki sanonut mitään ilkeää ohjaajalle, piipitin vain vähän että haluaisin yrittää ilman sitä... mutta sisimmässäni olin kyllä pettynyt ja hämmentynyt ja vihainenkin, jopa surullinen. En tiedä miksi, lapsellista minulta.
Hei,
Meillä on ollut pentukoulutuksista saakka käytössä koulutuksissa kuristuskaulain ja ei se niin paha ole kuin sinusta ehkä nyt tuntuu.
Omalla koiralla käytän tuota vain kun ollaan menossa koulutuksiin ja koiruus on niin innoissaan, että työntää itse päänsä läpi ketjusta kun sitä tarjoan.. Eli tietää pääsevänsä koulutukseen ja on innoissaan. Eli tuostakin pitää tehdä miellyttävä kokemus..
Opetappa ensin se kontakti kunnolla ennen kun yhdistät seuraamista siihen. Makupaloja kumpaankin käteen (vaikka sohvalla istuen), kun koira yrittää väkisin namia et anna, kun lopettaa kehu ja palkka (lattialle) Seuraava vaihe: vaadi lyhyt kontakti, eli pikku vilkaisukin sinuun, kehu ja palkka. Clikkeri on hyvä apu tässä... Pikkuhiljaa katsekontaktia pidennetään. Kun koiralla on hyvä kontakti siinä sohvalla, niin sitten ulos ja lähde taas pienestäkin vilkaisusta. Sitten niin että nostat kädet sivulle ja heiluttelet niitä (pientä ympyrää, siis häiriötä) palkkaus taas heti kun koira katsoo sinuun, ei käsiin jne. Pikkuhiljaa paikkaa vaikeutetaan (enemmän ääniä, liikettä) ja otetaan koira sivulle perusasentoon, jossa sama homma.
Kuinkahan monta kertaa pikkuhiljaa oli tekstissä? No, pointti on se että kontakti on tärkein koiran osaamista jutuista, ilman sitä on vaikeaa tehdä koiran kanssa töitä ja kouluttaa sitä. Siksi siihen kannattaa myös uhrata paljon aikaa.
Niin ja älä lopeta koirakoulussa käyntiä siihen että "kun kaikki muut jo osaa" Koirat ovat yksilöitä ja riippuen rodusta ja motivaatiosta, luonteesta yms. oppivat asioita eri tahtiin. Tsemppiä!
Kuristuspanta toimii ERITTÄIN hyvin. Vaikka se saattaakin kuulostaa jotenkin "pahalta".. mutta sitä se EI ole.
Mulle kävi ihan sama juttu kun aikoinani aloitin koiraharrastuksen. Typerä pikkukaupungin kouluttaja vaati sitä, ja itse olin vielä epävarma koulutustaitojeni suhteen joten hankin sen. Tunsin vastenmielisyyttä pantaa kohtaan, ja sitä sisäistä ääntä olisi pitänyt kuunnella! Mielestäni se on ihan turha, hyvä kouluttaja saa koiransa muutenkin oppimaan. Nyt koirani on hyvin totteleva aikuinen, kiitos siitä järjestelmällisen mutta positiivisiin kokemuksiin perustuvan koulutuksen.
Älä masennu!:)
Niinkuin tuossa aiemmin mainittiin, koirat on yksilöitä, toisille menee kaikki päähän kuin häkä (mutta niille voi mennä myös ne ei-toivotut jutut.. hih!) ja toiset taapertaa perästä vähän hitaammin opinahjossa. Tärkeintä on, että keskityt vaan omaan karvakörilääseesi, etkä piittaa toisista, vaikka ne osaisivat jo tanssia Wienervalssia omistajansa kanssa!
Kuristuskaulain on kapine, jonka käyttöön kouluttajasi varmaan antaa opetusta. Oikein käytettynä se on todellakin hyvä väline, ei satuta koiraa, eikä ole epämiellyttäväkään. Mutta jos vaan työnnät sen koiran kaulaan ja alat reuhtoa, niin seuraukset ei ole kovin positiiviset. Sen tarkoitus siis EI ole ahdistaa koiraa ja antaa sille tuskallista pakotetta. Joten ole huoleti.
Sinulla on ilmeisesti hyvin vietikäs pentu, jos hajut kiinnostavat noin paljon, eikä niinkään ne toiset koirat (ainakin näin käsitin), kokeilepas sen kanssa makkarajälkeä, siinä olisi yksi oikein hyvä "yhteishomma" teille, lisää kivaa yhdessä tehtävää touhua, auttaa myös koiran huomion saamiseen ja väsyttää sen ainakin hyvin! :)