Alempana joku väitti, että myös rahastojen arvo saattaa alentua, joten rahastoon säästävä on samassa tilanteessa asunnonostajan kanssa.
Tässä kuitenkin unohdetaan se tosiasia, ettei rahastosäästäjä ota 100 000 euroa kerralla lainaa ja laita rahastoon. Säästäminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa, jolloin nousujen/laskujen merkitys tasoittuu.
Suuren asuntolainan ottaja on ottanut myös suuren riskin. Voi tietysti olla mahdollista, että riski kannattaa ja tuotto on paljon suurempi kuin maltillisella rahastosäästäjällä. Myös toisenlainen kehitys on mahdollista. Ei kaikista 90 luvun it-firmoistakaan tullut uutta Nokiaa, eikä Sonera valloittanut maailmaa.
Tässä kuitenkin unohdetaan se tosiasia, ettei rahastosäästäjä ota 100 000 euroa kerralla lainaa ja laita rahastoon. Säästäminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa, jolloin nousujen/laskujen merkitys tasoittuu.
Suuren asuntolainan ottaja on ottanut myös suuren riskin. Voi tietysti olla mahdollista, että riski kannattaa ja tuotto on paljon suurempi kuin maltillisella rahastosäästäjällä. Myös toisenlainen kehitys on mahdollista. Ei kaikista 90 luvun it-firmoistakaan tullut uutta Nokiaa, eikä Sonera valloittanut maailmaa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hei beibi. Mieti mitä sä sanot ja mitä sä teet.
Olikos tossa jutussa ny lokiikka paikoillaan?
asuntojen hintamediaani on pitkässä juoksussa AINA nouseva.
Merkitystä onkin sillä, missä vaiheessa pelimerkit laittaa sisään. Eli jos ostat asunnon hintahuipulla, jäät aina häviölle tasaisesti rahastoon sijoittavaan verrattuna.
vertailet keskenään ja miksi?
Tosituhnut ovat myyneet ja odottelevat. Rahat siis kiinni asunnossa tai jossain muussa, tässä tapauksessa rahastossa.
Pikkutuhnut harkitsevat ensimmäistä asuntoaan. Ei heidän investointilaskelmansa vaihtoehto ole rahasto, vaan siinä verrataan joko vuokran tai korkojen lainalyhennyksen vastikkeen maksamista toisiinsa.
Sinua varmaan liikuttaa paljon tuo asuntojen hintamediaanin nousu, kun ostovoima kasvaa reippahasti nopeammin?
Vuonna 1975 sai 50m2 asunnon 65,5:llä keskikuukausipalkalla, kun vuonna 2005 tarvittiin vain 47,5 palkkaa.
Ikituhnut, ostojunasta lopullisesti jääneet.
Yrittävät perustella epätoivoisesti itselleen ja muille, että asuntoa ei ole milloinkaan kannattanut, eikä kannata vastedeskään ostaa.
"Eli jos ostat asunnon hintahuipulla, jäät aina häviölle tasaisesti rahastoon sijoittavaan verrattuna. "
------ehei, ei tulllista rahastoa OLEKAAN.
rahastot ja asunnot seuraavat aina toisiaan.
Mutta asunnot ovat aina nousseet jos otat 10 vuotta, mutta kaikki rahastot eivät, eivät puoletkaan.
"Vuonna 1975 sai 50m2 asunnon 65,5:llä keskikuukausipalkalla, kun vuonna 2005 tarvittiin vain 47,5 palkkaa."
Minä olen ostanut punaista Malrboroa silloin kun se maksoi 2,35 mk/aski. Nyt myyn ne, niin hiukanko olen tienannut!!
. "Vuonna 1975 sai 50m2 asunnon 65,5:llä keskikuukausipalkalla, kun vuonna 2005 tarvittiin vain 47,5 palkkaa."
---
Lasket kuinka vaan, jos säästät asuntoon,
se on samanlaista kuin säästäisit pankkiin.
Asuntoon laittaminen aina kannattaa, silloin saa jotain takasisin,
kos on maksanut edullistakin vuokraa, ei myydessä saa mitään.
Sen rahan voi siten antaa lapsille tai lastenlapsille, perintönä,
tai ostaa uuden paremman asunnon.
Se on ilmaista rahaa, joka vuouraa maksaessa olisi mennyt taivaan tuuliin.
Lopputulos on yleensä myynnissä,
- saat asunnon ostohintasi
- saat maksamasi velkakoron takaisin,
- saat muutaman prosentin koronkin vielä rahoillesi.
Kertoisitko tietolähteen tuohon kertomaasi laskelmaan.
Kauppalehden foorumilla oli taannoin lainaus vastaavasta jenkkitilastosta / laskelmasta joka juonti muistaakseni jopa sata vuotta taaksepäin. Sen mukaan syklejä lukuunottamatta asuntojen hinnat ovat vakiot ostovoimaan nähden.
Tietysti suhteellisen nuorena syklin pohjalta hankittu asunto tulee maksettua suhteellisen nopeasti, 10-13 vuotta, ja sen jälkeen saakin olla "rauhassa", kun ei ole velkaa tai vuokraa rasitteena.
kotini arvoa ei rahassa mitata!
Tiesätköhän edes,mitä sana "investointi" tarkoittaa? :-)
naapurista tuleevaan pistävään tupakankäryyn.
Aina silloin tällöin jää käteen ne rahasto-osuudet,
ensimmäisenä päivänä hinta hieman laskee,
seuraavana ei enää kukaan osta niitä.
Rahastot voi jäädä niin käteen että niistä ei pääse millään hinnalla eroon.
No toki niin voi käydeä asuntojenkin, jos ovat Tamperetta pohjoisempana ja muuttotappiokunnassa.
En koskaan ostaisi asuntoa,
muuta kuin hyvältä paikalta,
siis läheltä keskustaa.
Rahastoyhtiö lunastaa ne rahasto-osuudet samalla hetkellä päivän hintaan ja perii siitä pienen lunastuspalkkion.
Siinä rahastosalkussahan on useamman kymmenen yhtiön osakkeita mukana,joten yhden tai kahden yhtiön osakkeen kurssin lasku ei vieläv pahemmin
heilauta rahasto-osuuksien arvoa.
EN KYLLÄ ymmärrä, kuinka pystyt myymään KOKO RAHASTOSALKUN samalla hetkellä päivän hintaan.
(oletko kokeillut kuinka käy, jos toimisi,
sehän kannattaisi myydä aina kun nouse 5% koska kulut ovat usein alle 1% jaa ostaa
kun on laskenut taasen tuon 5%)
"Rahastoyhtiö lunastaa ne rahasto-osuudet samalla hetkellä päivän hintaan "
......vai olisikohan tuo vain luuloa, ei tietoa,
säännöt,
usein heillä on oikeus myydä 2-3 viikon aikana, eli katsella mahdollisimman hyvää hintaa.
Usein käy hinnalla vain niin että aina vaan laskee.
Usein käy niinkin, että kukaan ei YKSINKERTAISESTI OSTA KO. RAHASTO-OSUUKSIA,
osta osuuksia, ei mistään hinnasta,
mistä silloin se raha tulee takaisin sijoittajan pankkitilille
Mitä järkeä verrata rahastoa asuntoon, eikö parempi vertaus olisi rahastot vs. kiinteistöt? Rahastot ja kiinteistöt kun ovat sijoituskohteita, asunnot eivät.
En usko että meistä kenelläkään on asunnon vaihtoehtona rahasto, ei ainakaan kenelläkään aikuisella. Rahastossa kun on pirun huono nukkua tai kutsua vieraita kylään.
Sijoittamisesta kun puhutaan niin mainitsemasi "viisas raha" hajauttaa; osakkeet, rahastot ja kiinteistöt. Tiedän paljon "vanhaa ja viisasta rahaa" joka on turvasatamassa kiinteistöissä. Vastoin palstan yleistä luuloa kiinteistöt yleisesti säilyttävät arvonsa loistavasti, ja laman iskiessä lasku on huomattavasti maltillisempaa kuin rahastoissa tai osakkeissa.
Olet "rahastosijoittajana" varmasti itsekin huomannut että lähiaikojen kehitys on ollut monissa rahastoissa negatiivista johtuen laskevista pörssikursseista ja nousevista koroista (kyllä, nousevat korot ovat paha asia korkorahastoille...). Samaan aikaan kiinteistöjen hinnat ovat jatkaneet nousuaan ja tuottaneet vielä säännöllistä vuokratuottoa.
Väittäisin myös että asuntolainat ovat huomattavasti paremmin riskisuojattuja kuin rahastosijoitukset, en myöskään usko että kukaan laskee asuntolainalleen tuottoa tai asettaa tuotto-odotuksia. Jälleen kerran sanon ettei kannata uskoa palstahöpinöitä -70% romahduksista, tai yleensäkään mainittavasta hintojen laskusta. Talouskasvun ollessa lähes 5% on erittäin vaikea uskoa spekulaatioita asuntojen hintojen laskusta...
tyystin:
Sen mikä syö minun pankkilainani ja sinun säästösi.
Sijoittajan rahoille on tarjolla monenlaista kohdetta. On hyvällä tuotto-odotuksella varustettuja riskipitoisia osakkeita ja osakerahastoja. On vähäriskisempiä sijoitustilejä ja arvopapereita, jotka lupaavat maksaa sijoitukselle vakiosuuruisen tuoton tietyin ehdoin.
Varma tuotto houkuttelee ja yleensä lisätuoton saamiseksi pitäisi ottaa lisää riskiä. Pitkän aikavälin sijoitussalkkua rakennettaessa on kuitenkin tehtävä ero nimellistuoton ja inflaatiosta puhdistetun reaalituoton välillä.
Inflaatio
Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman alenemista, kansanomaisemmin hintojen yleistä nousua. Kuten sijoitustuotot voivat kasvaa korkoa korolle, kasaantuu inflaationkin vaikutus vuosien mittaan.
Jos taloudessa vallitsee 5% inflaatio ja nakkimakkara maksaa lähigrillillä kympin, maksaa se ensivuonna samaan aikaan 10,50. Jos talletat kympin sukan varteen ja tulet kymmenen vuoden päästä (erittäin nälkäisenä) grillille, leikkaa kauppias sinulle kympillä enää noin 60% palan aikaisemman kokoisesta makkarasta. Sukanvarsisijoittaja on siis menettänyt kymmenessä vuodessä lähes 40% ostovoimastaan!
Inflaation vaikutuksen arvioiminen on siis pitkällä aikavälillä oleellista, mutta ei aina helppoa. Parhaille ekonomisteillekin ensivuoden inflaation ennustaminen on vaativa tehtävä. Puhumattakaan nyt sitten seuraavan 10 tai 20 vuoden aikana vallitsevasta inflaatiosta.
Yhteys reaalisen tuoton ja nimellistuoton välillä on seuraava:
r = (1 + R) / (1 - i) - 1
, jossa
r on reaalituotto
R on sijoituksen nimellistuotto
i on inflaatio
Sijoitusesimerkki, johon on lisätty verotuksen vaikutus
Teemme seuraavat oletukset:
sijoitettava summa 100 000 euroa
sijoitusaika on 20 vuotta
3,5% kiinteä inflaatio
tuotto lisätään vuosittain pääomaan
sijoitusajan jälkeen tuotosta maksetaan 29% vero (hankintameno-olettamaa verotuksessa ja kuluja ei tässä esimerkissä ole huomioitu).
Sijoituskohteet A ja B
A on sijoitustalletus, jonka nimellistuotto on 5% vuodessa. B on osakesijoitus, jonka esimerkissä toteutuva nimellistuotto on 10% vuodessa.
Sijoitus A on kasvanut 20 vuodessa 265 329,80 euroon ja sijoitus B 672 750 euroon. Joista verojen jälkeen jää A:ssa 217 384,10 ja B:ssa 506 652,50. Näin siis nimellisesti! Entäpä inflaatio huomioiden?
Sijoitusvuonna yhden rahayksikön maksavan tuotteen ostamiseen tarvitaan 20 vuoden kuluttua noin 1,98979 rahayksikköä (1.035 potenssiin 20). A:ssa pääoman arvo sijoitusvuoden rahassa on siis noin 109 250 ja B:ssa 254 626 (nimellisarvo / 1,98979). A sijoituksessa ostovoima on kasvanut vain reilun 9% sijoitusaikana, kun B sijoituksessa ostovoima on kasvanut yli 2,5 kertaiseksi.
Samassa ajassa 100 000 euron säilyttäminen pöytälaatikossa olisi syönyt sen ostovoiman 50 257 euroon. Paljon paremmin ei olisi mennyt 2% verollisella pankkitilillä. Kun 100 000 kasvaa 2% korolla 20 vuotta ja korkotuotosta vähennetään vuosittain 29% vero, kasvaa pääoma verojen jälkeen 132 578,20 euroon. Sijoitusvuoden rahassa se em. oletuksin vastaa vain 66 629,30 euroa!
Nimellistuoton täytyy siis ylittää inflaatio hyvällä marginaalilla, että sijoittajan ostovoima sijoitustoiminnan myötä kasvaisi.
Huomaamme, että ns. "riskitön sijoituskohde" voi ollakin varsin riskipitoinen reaalituottoa tarkastellen.