Ennen oli ammatteja, joita ei enää ole ja ammattinimikkeetkin saattoivat olla hauskoja ja mielikuvitusta kiehtovia.
Vanhoista hautakivistä voi nähdä että ennen oltiin ylpeitä ammatistaan ja ammattinimike kaiverrettiin jopa hautakiveen.
Kenkätehtailla oli hauskoja nimikkeitä. Minkälaisia mielikuvia tulee sellaisesta ammatista kuin "sivupinkoja"?
Itse tunnen olevani "sivupinkoja" kun lyhyenä yritän pysytellä miesystäväni rinnalla kun olemme esim. lenkillä.
Vanhoista hautakivistä voi nähdä että ennen oltiin ylpeitä ammatistaan ja ammattinimike kaiverrettiin jopa hautakiveen.
Kenkätehtailla oli hauskoja nimikkeitä. Minkälaisia mielikuvia tulee sellaisesta ammatista kuin "sivupinkoja"?
Itse tunnen olevani "sivupinkoja" kun lyhyenä yritän pysytellä miesystäväni rinnalla kun olemme esim. lenkillä.
Vastaukset 62
Vanhimmat
Ammattinimikkeitä: pinnari, ylöslyöjä, panostaja,
safööri, sutari, ja paljon muita
mutta onkohan sillä jotain vastinetta "lintsarille"?
Ylöslyöjä tekee töitä leipomossa.
Panostajalla taitaa olla jotain ruudinkeksijän kanssa yhteistä?
Safööri on autonkuljettaja, sutari nuohooja.
Vaarini oli lampuoti ja myöskin taitava timpuri :)
Meidän kylällä asui karvari, hänellä oli pahanhajuinen työ.
Ei häävi homma ole olla nylkijänäkään teurastamolla tai vaikkapa suolistajana.
Nykyään on vielä vissiin sellaisia ammatteja kuin linjan täyttäjä ja reitin vapauttaja.
on ihan verokirjalla ja täydellä palkalla. Ei lintsareita, vaan joissakin kenkätehtaissa niistä pinkojista käytetty ammattinimi.
Ylöslyöjiä on myös samoissa tehtaissakin. Leipomoista en tiedä.
Nykyäänhän sitten panostetaan ihan kaikkeen mahdolliseen. Ne panostajat eivät edes tiedä, mitä ruuti on.
Eikös lampuoti ole eräänlainen maatila. Rusthollin tai torpan väliin asettuva ja asukaskin sitten sen mukaan kutsuttu.
Karvari voi olla kyllä taljojen käsittelijää. Mutta ei kait se karvari kovin pahan hajuista sentään joudu, joka miesten hiuksia lyhentelee. No, en mene väittämään, voi ollakin.
Eestin kielessä kuulostaa aika tutuilta ammateilta esim. "naise karva tupsuttaja" (kampaamossa)
Eikös se ammattijoukko kolistellut liian vikkelästi nousseita taikinoita alas - vai tuliko leipään parempi maku kun sen annettiin ensin nousta reippaasti ja sitten "ähäkutti" ja "kolikoli". Joutui nousemaan uudelleen paistokelpoiseksi.
vai nokikolari,nokisutari,nuohoojamestari siinäpä pulma?
nokikolarin se tuo onnea.
Olen kuullu jonkun tuon tapasen sanonnan.
Viroksi nuohooja on korstnapyhkija eli korsteenin pyyhkijä. On laulukin: tule ikka jälle korstna pyhkima, puhtaks nyhkima. En osannut muuten koneesta saksalaista y:tä, joka kuuluu viron kieleen.Virossa luulisi olevan muitakin hauskankuuloisia ammattinimikkeitä.
Tarjoilija on eestiksi ettekandja (eteenkantaja).
Paina ensin nappulaa (väkänen, aalto, 2pistettä)siinä enterin vieressä oikealla. Silloin ei näytöllä tapahdu mitään. Paina sitten u, ja siinä se on, ü ü ü
Olin kouluaikana kesät rakennuksikka töissä, kun yksi näsäviisaampi kesäpoika työmaakuppilassa, mestareiden pöydän vieressä kertoi kovaan ääneen:
"Kielitoimisto on valmistelemassa ehdotusta, että suomenkielen kannalta olisi luontevampaa puhua maalaajista ja muuraajista mieluummin kuin maalareista ja muurareista, mutta se ei oikein taida onnsta, kun mestarit panevat hanttiin"
Aitäh! Kun näin toimimme üheskoos, opimme aina uutta.Võtta vihmavarju kaasa täna.
Hea, sest et sa olet leiutanut see nup, kust tuleb see saksa ü. Elage hästi !
Erzählen Sie bitte, ich kann keine Berufe hier finden. Und warum sprechen Sie nicht Finnisch?
Wir leben nicht in Estland.
edellisen logiikan mukaan tulee sotilasmestaaja - ei taida mestarit sitäkään hyväksyä ;-)
Puhu sinäkin sellaista kieltä, jota itsekin osaat.
Lauseesi kuuluu suomeksi käännettynä:
Kertoisitteko, minä en voi/osaa löytää täällä mitään ammatteja.
vironkielissä on suomalaisittain hauskoja sanoja.
Toi muurari - muuraaja - maalari - maalaaja juttu on ihan tosi. Kielitoimisto ehdotti sitä joskus 45 vuotta sitten.
Mestari - mestaaja taisi olla rakennusmestariopiskelijoiden vitsi. Itse kuulin sen vastavalmistuneelta rakennusmestarilta joskus 60-luvun alussa, ja tuskin se silloinkaan oli mikään uusi vitsi.
Olkaa hyvä ja kertokaa, minä en pysty (konteksti ratkaisee, suomennetaanko osata/voida/kyetä/pystyä) löytämään täältä (saksalainen löytää jossakin, ei jostakin) mitään ammatteja.
Ja miksi ette puhu suomea? Me elämme Suomessa.
Ketjun avaus koski siis hauskoja ammattinimityksiä!
Ih vynsse Iihr seer kuutte naht, slaafen sii kuut!
ammatti- _ym_ ...
Kieli tekee tepposia. Inkeriläiseltä maahanmuuttajarouvalta kysäisin Venäjällä asuvan tyttären ammattia. Ruuankantaja kuului olevan. Oletin hänen olevan tarjoilija.
Suomeen käymään tultuaan tytär kertoi olevansa sikojenruokkija.
Viron ja suomen kielen lähes samanlaisten sanojen ja niiden erilaisten merkitysten arvaileminen on varmasti monen mielestä kiehtovaa. Niin minustakin.
Onnittelen Sinua, rohkea suomalainen. Sinä uskallat käyttää oppimaasi kieltä, vaikket hallitsekaan sitä täydellisesti. Et kuulu niihin suomalaisiin, jotka osaavat vaieta sujuvasta monilla kielillä.
Miksi turhaan harmistua toisten kirjoittelusta, eihän kaikkea ole pakko lukea?
Kellner on myös Virossa tarjoilija
Itse olin yhden kesätyöpätkän "lestinheittäjä". Ei siinä pontikkaa myyty, piti keräillä valmistuneista sisältä puulestit, viskellä kauemmaksi ja järjestellä sitten ne taas siististi hihnan alkupään puolelle. Numerot piti katsoa tarkkaan, etteivät olisi sitten eri suuruisia pareja tehneet.
Myös paperitehtailla on ollut hauskoja nimikkeitä. Tervakoskella on hyvin vanha, aikanaan Suomen Pankin omistama ja nyt sveitsiläisille myyty hienopaperitehdas. Aloittivat jo silloin, kun paperi piti tehdä vaatteiden lumpuista. Ei osattu vielä puukuidun käyttöä ja paperirahaakin piti painaa.
Sinne jäi sitten elämään tehokoneidenkin ajalle sellaisia työnimikkeitä, joiden toimenkuva ei selvinnyt edes sanakirjasta. Osa vanhakantisia hupsulta kuulostavia, uudetkin sellaista ammattislangia. Pitkään piti kysellä, minkälaista työtä tuolla nimikkeellä teet.
joitakin ammattinimikkeitä paperitehtaalta?
Tuulahduksia menneestä työelämästä.
näytteenottaja Ottavainen, kauneudenhoitoalan opettaja Sievänen, talousopettaja Kauhanen. Näitä löytynee tosielämässä paljon muita.
..Rehtori Tietäväinen.
sellun pilaaja.
Onhan meillä metereologi Pekka Pouta. Mutta osaa sadettakin ennustaa.
Meteorologi, ihme ettei kukaan korjannut.
kirjainvaihteluita, jotka menevät ohi silmien. Sanasta kun katsotaan alku ja loppu ja hahmotetaan pari kirjainta välistä.
Nyt ollaan tasoissa viisikymppisten kansa viestien lukumäärässä, nyt vain lisää pökköä pesään. Olet mestari keksimään jutun aiheita!
Jos palstojen tarkoitus on kilpailla avauksilla.
Uloslyöjäksi tai levittäjäksi sanottiin aikoinaan myös mallipuuseppiä metalliteollisuudessa. Puhaltaja oli pajoissa palkeidenpolkija. Lemppari höyrylaivoissa hän, joka haki kolin varastosta lämmittäjälle. Merillä myös Kalle ja Ville.
juoksupoika/ravi-Kalle oli oltava melkein kaikilla työpaikoilla, missä oli hiukankaan isompi konttori.
Muistuu mieleen eräältä työpaikalta ravi-Kalle, joka ei paljon esimiehiään kunnioittanut ja saikin potkut muutaman päivän päästä.
Kalj... no ohuthiuksinen esimiehemme piti hänelle pienen puhuttelun ja käski pojan teititellä asiakkaita ja esimiehiä. Sitten hän kysyi pojalta, oliko hän ymmärtänyt.
Poika vastasi: - Kyllä teidän kaljupäisyytenne! ja perääntyi ovelle hovikumarruksia tehden.
tiedän suutarin kummallisista työ vaiheiden nimistä.
Nuorena tyttönä kun olin harjoittelemassa tuleevaan ammattiini ,sain teettää kengät ,silloisessa tyopaikassa niin tilasin juhlakengät ja niissä oli nahka pohjat ,sen ajan tavanmukaan ,minulta kysyttiin kun kengät olivat melkein valmiit, että pimsataanko ne . Menin punaseksi,ja en tietenkään tiennyt mitä se pimsaaminen oli ---se on kun pohjia karhennetaan ja muotoillaan :=)
tunsin aikanani yhden kansainvälisen mainostoimistoketjun luovan johtajan (vastaa ideioinnin ja suunnittelun laadusta ja suunnitteluryhmien johtamisesta), jonka englannin kielisessä käyntikortissa luki:
Creative Group Head.
Kerran joku hänelle vitsailikin: "Ou, you are just the head. But where is the body?"
Ylityönjohtaja, valvooko hän ylitöitä?
joihin nykyään alkaa tulla miehiäkin mukaan, herättivät ensi alkuun hilpeyttä kun ei ole keksitty miespuolisia ammattinimityksiä esim. miespuolisille kätilöille, joka ruotsiksi on "barn|morska". Joku keksi että kutsutaan niitä "barn|farskaksi" (mor=äiti, far=isä).
Miespuolisiakin sairaanhoitajia sanotaan täällä yhä edelleen "sairaanhoitajatar".
Eikös Ruotsissa ja Tanskassa muutenkin ole roolit sekaisin,jos olen ymmärtänyt oikein siellä myös morsiain ajaa partansa.
Sori oli pakko käyttää.
naissairaanhoitaja=sisar hellä valkoinen
miessairaanhoitaja=veli veltto valkoinen
Iltahakkaajat olivat tallentajia, jotka iltaisin kävivät hakkaamassa tietokoneen näppäimistöä tallentaakseen papereista tietoja tietokantaan. Se oli yleinen käyttösana. Sen käyttö kyllä loppui sitten, kun kuulimme, että iltahakkaajat pitivat sitä loukkaavana. Ei kenelläkään ollut tarkoitus loukata heitä. - Sanaa hakkaaminen käytettiin aina tallentamisesta, ja he hakkasivat illlalla.
KARVASUUTARI !
Vain itseensä läpeensä kyllästynyt nostaa näitä ikivanhoja ketjuja ylös. Typerää!
Radiossa luettiin n. 50 vuotta sitten Valtakunnan vakanssiluettelo. Mieleeni on jäänyt ammatti ´Egyptin parrun veistäjä´. Mitähän mahtoi veistellä? Sellaisille tarjottiin työtä Suomessa.
Tietokoneiden tullessa Suomeen 50- ja 60-luvuilla tarjottiin töitä ohjelmoitsijoille. Nykyään ohjelmoijille. Jatkossa ehkä ohmoijille? Rationaalista, eikö vain?
Kehitys kehittyy.
tietokoneita oli Suomessa 50- ja 60-luvuilla ?
On niitä ollut jo silloin, harvassa, ja lievän kokoisia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ensimmäiset_tietokoneet
Postipankissa ja muissa suurissa liikelaitoksissa; ainakin pankeissa ja vakuutusyhtiöissä.
Esim. Postisäästöpankissa ja yliopiston fysiologian laitoksella, jälkimmäiseen hankittiin µlink-tietokone muistaakseni vuonna 1965. Siihen aikaan sitä pidettiin ihmeellisenä "maailmoja mullistavana" laitteena.
Reikäkorttilävistäjä taitaa olla jo historiallinen ammattinimike.
Joo mutta se "tietäminen" oli vähän niin ja näin. Työpaikalleni tuli ns. tietokone vuonna 1969 mutta ei se mitään maailmanmenosta tiennyt, osasi tiettyjä juttuja tehdä mitä sille oli ohjelmoitu. Web-aika on sitten jo ihan eri, ja se taisi tulla vasta 90-luvulla. Netistähän voi kuka tahansa hakea siitäkin asista tarkempia tietoja.
No voiko tuollaisia Matematiikkakoneita sanoa edes tietokoneeksi joiden laskutaito on samaa luokkaa kun Käteisen ja nyky hallituksen ?
"1960-luvulle tultaessa Suomessa oli edellä mainitut pari tietokonetta"
Ja kun koneet olivat tuota tasoa, niin kyllähän siinä oli omat pähkäilijät.
"se oli jo syntyessään auttamattoman vanhentunut ja myös teki laskutoimituksissa todella paljon virheitä."
Olisi kiinnostavaa nähdä ne työ tarjoukset ohjelmoitsijoille, 50- ja 60 luvulla. Kun luki tuon wikipedian historian, niin kyllä itselle tuli tunne että vähemmän on tuona aikana ollut työ tarjouksia esim. lehdessä Matematiikkakoneen ohjelmoitsijalle.
Uskon kun oltiin 70- luvulla noista ohjelmoitsijoista alkoi olla hieman kysettäkin.
Huonekaluvahti = kotiäiti
Innoituspäällikkö ja pääinnoittaja ovat mielestäni hauskimpia ammattinimikkeitä, joita olen nykypäivinä kohdannut.
Arvaatteko/tiedättekö missä he työskentelevät?
Heh. Olisivat mainostoimistossa töissä nämä innoituspäälliköt ja pääinnoittajat ?
Rahaahan sillä innoituksella tahkotaan, tiemmä.
Tiedekeskus Heurekassa, Tikkurilassa. Molemmat naisia, eivätkä tahkoa rahaa, vaan vastaavat asiakkaiden palvelemisesta ja asiakkaita palvelevasta henkilöstöstä. Mielestäni Heurekan näyttelyalueella voi suorastaan aistia ilmassa leijuvan innostuksen ja positiivisen energian - suurin kiitos kuuluu nuorille, innostuneille vierailijoille.
Tää Elannon pääkonttorin IBM oli toinen masiina Suomessa.
Kaverin mutsi oli siellä töissä ja kerran käytiin siellä polvenkorkuisena.
Mieleen jäi tosi äänekäs "räpätys" kun niitä reikäkortteja laittoivat siihen.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/reikakortteja_ja_sahkoaivoja_18754.html#media=18757
Hoitolaitosmaailmaa
lääkärit -lekurit, pesti-lestinheittäjät
saraanhoitajat - sahurit
lähihoitajat - lähärit
laitoshuoltajat - laikkarit
apuhoitajat - ali-ihmiset, perushoitajat - pershoitajat
sijaiset - varkkarit, vipparit
vahtimestarit - vaksit
talonmiehet - talkkarit
jatkoa..
terveydenhoitajat - terkkarit, tippa-iitat, mato-allit
mielisairaanhoitajat - mielurit
psykiarit - kallonkutistajat
apteekkarit - aputeekit
vainajan loppuhoito ja kuljetus -- monosen kyytii..
...
ensihoito- ja ambulanssihenkilökunta - enskarit, piipaa- poppoo.
Kirvesmies = kovan kalun kilkuttaja
Tuttavani kaksi ensimmäistä työtodistusta:
lestinheittäjä (Aaltosen kenkätehdas)
parittaja (Suomen Trikoo)
Voi jestas! - Huomasin sattumalta ketjunpätkän, jossa käsiteltiin hauskoja ammattinimikkeitä. Kun kelasin ketjun alkuun, niin huomasin että olin itse sen aloittanut 2006! Siitähän on kulunut 19 vuotta!
Niin se aika kuluu, kun on lystiä😄