lentopelko

Itse en kyllä ole lentopelkoinen, mutta joillain lentoyhtiöillä on joitain kursseja lentopelkoisille. Voi olla ettei Suomesta tälläistä löydy, mutta Briteissä ainakin on.

sillä voit olla turvallisuusriski ja pudotat koko koneen.

tai ainakin minulla on lähtenyt minimiin lentämällä.Minun lentopelkoni oli omasta mielestäni eka kerralla paniikin kynnyksellä 1993.Ikinä ei ole pelottanut niin paljoa kuolemaan joutuminen.Kaikki lentokoneen kallistelut,mielestäni epämääräiset äänet,turbolenssit,ym olivat varmaan kuolemaan (putoamiseen)johtavia syitä.Mutta joka vuosi olen lentänyt kerran vuodessa(lomailemaan)siitä lähtien.Puhuin asiasta julkisesti,että pelottaa jne...Mutta vuosien kuluessa olen alkanut saada luottamusta lentämiseen.Edistystä on tapahtunut joka lennolla.Viimeisin lento 12/2005 oli juhlaa,kun tunsin ensi kertaa kuinka hauska on astua sisään lentokoneeseen.Mutta,mutta,mutta kuitenkin......edelleen ilmassa ollessa on "pieni" varovaisuus ja tarkkaavaisuus tallella.Kaiken kaikkiaan kehitystä on tapahtunut seuraavasti:Sanaristikoiden täyttäminen onnistuu,seurustelu toisten kanssa,jopa nukkuminen peräti 2 tuntia viimeisellä matkalla.Minä uskon,että näin käy myös sinullekkin!!!!!!Hyvää lomailua!!!!!Ps.Jos haluat keskustella asiasta lisää niin E-mail on:[email protected]

yhtään tarkemmin,sillä lähes kaikki nykyään siviilikäytössä olevat lentokoneet AirBussit,Boeingit...jne....ovat kooltaan paljon suurempia kuin keskimääräinen suomalaisen ihmisen asunto.Joten se siitä ahtaanpaikankammosta.Ja ainakin minä olen AINA päässyt lentokoneesta ulos.Hieman ihmetyttää,millä lentoyhtiöllä lennät ja ne ei muka päästä koneesta matkustajia ulos lainkaan?Jos näin on niin suosittelen vaihtamaan yhtiötä.Eli kyllä niissä tilaa on ja uloskin pääsee.Ja toisaalta jos tapahtuu onnettomuus ilmassa,nousun aikana,laskun aikana niin aivan varmasti pääset ulos koneesta ja hyvällä onnella jopa loisteliaan tulimeren kera.

Moi! Minuakin pelottaa lentäminen ja samoin kuin sinuakin juuri se ahdas ja suljettu paikka pelottaa eniten, lisäksi pelkään joutuvani paniikkiin, pelkään, että alan itkeä tai kirkua tai jotain muuta "hallitsematonta".

Kävin n. vuosi sitten Intiassa, lennot kestivät yli 10 tuntia yhteensuuntaan. Aikaisemmin olin tehnyt lentäen vain lyhyitä kotimaan matkoja. Jo viikkoja ennen matkaa oloni oli kamala, jännitin etukäteen ihan hirveästi (ehkä jopa enemmän kun itse lennolla). Sain paljon apua ja rohkaisua lukemalla ennen matkaa muiden lentopelkoisten kokemuksia ja neuvoja tältäkin keskustelupalstalta. Lisäksi Finnairin sivuilta löysin paljon hyödyllistä tietoa lentämisestä ja lentokoneista ja lentämisen turvallisuudesta. Kysymyksiä ja vastauksia lentämisestä sekä ilmailulääkärin sivut löytyvät ennen lentoa -kohdan alta.

Muistan erään lentopelkoisen neuvon erityisen hyvin. Hän neuvoi kertomaan pelosta muille. Jos matkustat puolison tai kaverin kanssa kerro hänelle mahdollisimman tarkasti tunteistasi. Koneessa kerro myös lentoemännälle. Tämä lentopelkoinen oli itse saanut tukea koneessa lentoemännältä. Lentoemäntä oli käynyt lennon aikana kyselemässä vointia ja kertomassa esimerkiksi mistä koneessa kuuluvat äänet johtuvat.

Minua nämä neuvot auttoivat suuresti. Lensin poikaystäväni kanssa ja hän tiesi, että minua pelotti ja minä tiesin, että hän olisi tukenani. Lentoemännille en pelostani kertonut, mutta pidin mielessä, että heiltä saisin myös tukea, jos sitä kaipaisin. Lennolla tarkkailin lentoemäntien ilmeitä, he jaksoivat hymyillä koko ajan, vaikka välillä oli turbulenssia. Iloiset ilmeet rohkaisivat.

Sain koneessa ikkunapaikan sekä meno- että paluulennolla, mikä oli minun tapauksessani hyvä. Vaikka pelkään myös korkeita paikkoja, lentokoneessa kilometrien korkeudessa oloni oli hyvä. Ahtaanpaikan pelkoni hellitti sillä, että sain katsella ulos. Loppumatkasta maisemat olivat upeat ja laskeutuminen aivan uuden näköiseen ympäristöön laukaisi lopulta pitkän jännityksen ja minua itketti. Itkin ja nauroin, pelon voittamisesta tuli upea tunne!

Matkasta, myös lentämisestä jäi minulle hyvät muistot. Nyt suunnittelen uutta matkaa ja huomaan jännityksen taas kasvavan, ei pelostaan pääse eroon. Mutta minulla on onnistuneita kokemuksia takana, joista saan rohkeutta.

Rohkeutta myös sinulle!