Nainenhan on elämän suojelija jonka tehtävänä ei ole elämän tuhoaminen. Minkälaista
purkaantumatonta vihaa ja patoutumia mahtanee kätkeytyä sellaisen naisen sisään joka harrastaa metsästystä, eli haluaa tappaa huvin vuoksi?
Kiinnostaisi tietää psykiatrian kannalta syy tälläiseen naiselle epänormaalin käytökseen. Tappamien naispuoliselle on ymmärrettävää silloin kun se tapahtuu itsensä ja lapsen suojelemiseksi itsepuolustukseksi. Metsästämisen ymmärtäisi sellaisessa pakkotilanteessa jossa muita ravinnonhankkimiskeinoja perheelle ei ole kuin metsästys, näinhän ei kuitenkaan nyky-yhteiskunnassa ole vaan metsästystä harrastetaan vain halusta tappaa ja tuhota.
Jotain tälläisen naisen elämässä on täytynyt mennä pahasti vinoon. Puretaanko näin epätyydyttäviä perheoloja, epätyydyttävää seksielämää, kostetaan koettua vääryttä vielä heikompaan? Kertkokaa minulle, mitkä ovat syynä että naisen sieluelämä käännähtää elämän suojelijasta elämän tuhoajaksi?
purkaantumatonta vihaa ja patoutumia mahtanee kätkeytyä sellaisen naisen sisään joka harrastaa metsästystä, eli haluaa tappaa huvin vuoksi?
Kiinnostaisi tietää psykiatrian kannalta syy tälläiseen naiselle epänormaalin käytökseen. Tappamien naispuoliselle on ymmärrettävää silloin kun se tapahtuu itsensä ja lapsen suojelemiseksi itsepuolustukseksi. Metsästämisen ymmärtäisi sellaisessa pakkotilanteessa jossa muita ravinnonhankkimiskeinoja perheelle ei ole kuin metsästys, näinhän ei kuitenkaan nyky-yhteiskunnassa ole vaan metsästystä harrastetaan vain halusta tappaa ja tuhota.
Jotain tälläisen naisen elämässä on täytynyt mennä pahasti vinoon. Puretaanko näin epätyydyttäviä perheoloja, epätyydyttävää seksielämää, kostetaan koettua vääryttä vielä heikompaan? Kertkokaa minulle, mitkä ovat syynä että naisen sieluelämä käännähtää elämän suojelijasta elämän tuhoajaksi?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tyypillistä asfaltin tallaajien luononmukaisesta elämästä täysin vieraantuneiden aivoituksia. Luulevat kai että liha tulee lihatiskiltä ja sähkö seinätöpselistä.
Sivu mennen sanoen luonto ei pidä jonkun eliön elämää missään arvossa. Sille on aivan sama syökö sen joku vai kuoleeko se nälkään tai jonkun pedon raateluun.
Ihminen pelkotiloissaan keksii milloin mitäkin muka arvokasta.
No, yhdellä äiti-ihmisellä on suurimpana motiivinaan hirvikannan kurissapitäminen. Hän osallistuu siihen urakkaan velvollisuudentunnosta, koska omistaa siihen homman erittäin hyvin sopivan koirankin. Sinä toki saat ajatella hänen pyrkivän näin ylläpitämään autoilijoiden elämää. Minun puolestani saat pitää 'naiset on elämän suojelijoita' myytistäsi kiinni. Oletko muuten itse miespuolinen, elämän tuhoaja? Psykiatriksi sinua ei kyllä kukaan usko ilman todisteita.
Naisten metsästykseen on paljon muitakin hyviä syitä. Sinulle niitä on varmaan ihan turha edes mainita. Pahoittelen ennakkoluulojani.
ei kait se mitään epänormaalia ole vaikka naisetkin metsästää. Hyvä vaan että niitäkin on mukana.
Onpahan provo taas liikkeellä. Ai oikein tappohimo mulla on? Heh.. Minua maltillisempaa ja syvällisempää metsästäjää saa etsiä. Eikä ole perhettä, enkä halua. Parempi että tuollaiset hurjat älyköt huolehtivat Suomen kansoituksesta.. Joo, taidan pysyä metsässä jatkossakin..
Sinulta, yksisilmäinen makarooninläpi katselija, kysyisin; miten voit sitten elää ilman "tappamista"?
Vai oletko niin yksisilmäinen, että vain eläimen lopettaminen on tappamista? ja ehkä myös ihmisen mutta ei kalan, kanin, lehmän, sian, porkkanan sipulin, itujen ym ym elämän lopettaminen???
VAstaapa, psykiatri, mihin vedetään raja tappamisen ja hyväksynnän raja!
Sitäpaitsi Metsästyksestä sinulla ei ole harmainta aavistustakaan. Metsästys ei ole tappamista. Metsästys on kokoinaisuutena hieno ja jalo harrastus jota ei yksisilmäisesti maailmaa katseleva ihan heti huomaakaan. Tappaminen ei ole pääasia eikä edes saalis. Metsästykseen kuuluu niin monia hienoja asioita joita soisin ihan jokaiselle, psykiatrillekin.
On tosin olemassa ihmisiä, joille ei metsästyskään sovi.
Olet muuten keksinyt hyvän nimimerkin; jo siinä paljastat oman arviontikykysi!
oon kanssasi samaa mieltä itse oon metsästänyt
34v enkä ymmärä metsästävää naista.naiset poimii marjoja ja sieniä ja valmistaa MIESTEN tuomasta riistasta einettä perheelle.mutta että akat työntyy pyssyt kourissa metille ei p"#&¤)e mee mun jakeluun.mutta nehän työntyy nykyjään joka miesten hommiin.miesten wc kai ainut vielä naisvapaa alue.ite erosin hirviporukasta kun tuli eka akka ampujaksi enkä ota naista metille mukaan enkä mee niitten kans metille korkeintaan sukusoluja vaihtaan en muuta.....ELI NAISET PYSYKÄÄ NAISINA JA POIMIKAA LUONNONANTIMIA VAAN KYLLÄ ME MIEHET SE JAHTI PUOLI HOIDELLAAN..ne on semmosia miehiä naisten ruumiissa kai jotka metsästää joku hormooni häriötila kai....
Näemmä sama otus kirjoitustyylistä päätellen. Itse antaa itselleen tukea, kun ei kukaan muu tue.. Heh..Ihmeen yksinäinen, noin viisaaksi.. Hmm..
Valitettavasti tuo sun uhoaminen ja naisten aliarvioiminen on todella paljastavaa ja kertovaa itsestäsi. Jopa oma veljeni ja metsästysseuran porukkani nauroivat mielipiteillesi...Miltäköhän vuosisadalta olet oikeasti??? Onko sun miehinen itsetuntosi kärsinyt jossakin vaiheessa vai oletko joutunut vieraantumaan äidinrinnasta liian aikaisin ja koet siitä katkeruutta???
Ehkä on teidän metsästysseuran ja hirviporukan maineen kannalta erittäin hyvä, että ihan omasta tahdostasi ymmärsit lähteä pois, ettet joutunut ajetuksi.
Itse olen pärjännyt melkoisen hyvin ammunnassa, myös kilpaillessa ja siinä olen huomannut että se käy miehisen tunnon päälle melkoisesti kun nainen tulee ja pesee koko sakin..Mahtaako tai näin on varmaankin myös sinun kohdallasi.
Omassa metsästysseurassani ukot on hiton ylpeitä että heillä on naisia sakissa ja useasti olen saanut kutsuja niin pienpeto kuin hirvijahteihinkin.
Olisikohan tuo sinun katkeruutesi sitä MAAN KUULUA KATEUTTA!!!!!
Kasva hyvä mies aikuiseksi.
Aika huono provo, mutta kyllä siitä hyvät naurut sai. Niin ja täälläkin on allekirjoittaneena yksi hallitsemattomasta tappamisenhimosta niin maan kauhiasti kärsivä nainen. Voi minua ja niitä monia muita.
No ei ainakaan multa ollut provoa vaan totisinta totta mitä kirjoitin..Oon tosi ihmeessäni nyky naisten änkäämisestä miehisiin harratuksiin kuten metsästykseen en hyväksy enkä ymmärrä sitä.
Eihän miehetkään änkää akkojen aerobicceihin ym.marttakerhoihin.Mutta nyky akat änkää joka paikkaan on ne niin röyhkeitä ja epä naisellisia.voineeko niitä naisiksi kutsuakkaan.Onneksi on poikkeuksia olemassa.No oon syntynyt kai väärään vuosisataan oiski syntynyt esim.100v ennen jolloin synt.vuoteni oiskin 1857 jolloin miehet oli miehiä ja naiset naisia-Nyky miehetkin on suurin osa semmosia hissukoita ja perheen ainut mies onkin akka.Mutta ei meillä emäntä tietää paikkansa eikä änkää muuta kun mato ongelle korkeintaan mukaan ja se on hyvä enkä sitä muualle otakkaan en ainakaan metille mee KOSKAAN naispuolen kans....
Itseasiassa miehethän änkeävät ns.akkojen aerobiggeihin ja töihin, kokoajan ja hyvä niin, koska minua itseäni ei moiset kiinnosta. Miehet haluavat nykyään kapakassa puhua parisuhteesta, perheestä ja jopa kodinhoidosta, hyvä sillä minua ei kiinnosta.
Itse olen toiminut miehellä rakennusalalla koko ikäni ja monet työtovereistani(miehiä kaikki) eivät esimerkiksi kanna kattorullia, koska ne painavat liian paljon ja selkää särkee. Minä kannan, koska se kuuluu työhöni ja työnteostahan minulle maksetaan.
Minulle on aivan sama, teenkö naisten vai miesten töitä, kunhan rahaa tulee. Minä kun elele sosiaaliavustuksilla, vaan ihan itse maksan omat menoni.Tietääkseni minulla ei ole hormonaalisia häiriöitä, vaan olen täysin hetero. Kuntoilen, hoidan itseäni ja nautin elämästä.
Sitäpaitsi, olen perkeleen hyvä ampumaan, joten pääs kii Öklötys.Taidat itse olla perheesi hissukka, runsaaan ja paremmin tienaavan naisen tossun alla lusmuava nassukka parka.
Älä hyvä mies tuu mettälle, ku et akoille siellä pärjää!!!
johan feministi älähti heti kun esitti mielipiteensä.ajelet varmaan partasi aamuisin kun lähet kanteleen kattorulliasi.en oo perheen hissukka vaan pää,vaimo on se NAISELLINEN paikkasa tietävä ja vähemmän ansaiseva meistä.että pidä sä vaan kurppa se läpesi kiinni jos tälle linjalle lähtään.vaan semmosia tatuoituja (en viiti sanoa mitä te ootta) mutta ainakin naisista kaukana...
kyllä ne kuule 1800 luvullakin on naiset metsästäneet! Ja jopa tehneet saaliista ruokaa, niin kuin nykyäänkin.
Miehetkin harrastavat balettia, kutomista tai vaikka naisellisia harrastuksia kuten ruoan laitto tai vaikkapa lavatanssit.
Voit kuitenkin olla tyytyväinen elämääsi jos tämä on ainoa huolenaiheesi.
perusviettiin kuuluu hankkia itse ravinto penikoilleen.Nämä naiset ovat juuri niitä joilla tämäkään puoli ei vielä ole mennyt pieleen.Psykiatrin kannalta tämä on erittäin mielenkiintoista koska tällainen normaali käyttäytyminen on jo erittäin harvinaista.Psykiatrille sinä olet suuri haaste,ei kumminkaan ihmettelyä aiheuttava koska se on niin yleistä nykypäivänä.
Valitettavasti psykiatrikaan ei voi muuta tehdä kuin ihmetellä äitejä ja isiä jotka jättävät lapsensa heitteille luottaen palkattuihin tappajiin.
Sama koskee luonnollisesti henkilöitä joitten ajatusmaailma rajoittuu toisten arvosteluun vain tappajina,murhaajina ja tuhoajina.
vuotta käydä läpi psykoanalyysi.Mitä kauemmin odottaa sitä kivuliaampi se myös on.Niillä jotka käsittävät kanssaihmiset tappajina/murhaajina ja naiset elämän tuhoajina on kumminkin jo kiire.Näissä asioissa yhteiskunta ei kylläkään anna avustusta samassa mittakaavassa kuin muissa asioissa,joten osaltasi asia näyttää vaikealta.Olen kumminkin varautunut vierailuihisi täällä jatkossakin.Olethan jo kauan täällä paikkoja sutannut.
No jessus mitä tekstiä!!!
Mitenkä se on naiselle epänormaalia käytöstä???!!!!
Luehan kuule jahti ja metsästyslehdestä metsästystä harrastavien naisien määrä!!!
Itse en koe olevani mitenkään poikkeava tai vihaa ja patoutumia sisällään kantava naisihminen, vaikka ammuntaa ja metsästystä harrastankin. Enkä koe mitään tappamisen HIMOA, vaan luonnollista poistoa.
Metsästyksestä olen innostunut oman perheenjäsenteni sitä harrastaessa ja itse pienestä asti metsässä mukana kulkeneena.
Lisäksi koen sen erittäin hyvänä vastapainona työlleni lasten parissa.Metsän rauha ja hiljaisuus, sekä ulkoilma saa minut unohtamaan hektisen työni ja metelin joka lapsista väkisinkin lähtee, eikä tämä ole negatiivisessa mielessä vaan luonnollinen tosiasia.
Lisäksi se, että metsästän pienriista ja petoeläimiä, on myös riistanhoitotyötä. Jos esim. kettukantaa kasvaa liian suureksi, niin kuin tällä hetkellä on, näkyy se ketuissa "kapina" valitettavan usein , ja myös vesilintujen vähyytenä.
Metsästän myös hirvieläimiä ja se taasen vaikuttaa toivottavasti liikenneturvallisuuteen ja on myös sellainen TOSIASIA, että on allergisia lapsia, jotka eivät esim. pysty syömään muuta lihaa kuin riistalihaa, eli vielä tänä päivänä se on tapa hankkia perheelle ruokaa.
Ja kaikenhan kruunaa metsästyksen ja ampumaharrastuksen sosiaalinen puoli. Sen parista, niinkuin monen muunkin harrastuksen parista, löytyy ja saa hyviä ystäviä.
Kannattaiskohan psykiatrin nyt palata kirjojensa pariin ja tälle vuosituhannelle ja miettiä omia syytöksiään ja arvomaailmaa...Suosittelen vahvasti sitä, sekä rauhoittavan lääkityksen aloittamista!!!
Hyvä huolestunut psykiatri. Ilmeisestikään et ole ymmärtänyt mikä metsästyksessä kiehtoo ihmistä. Ei metsästäminen ole tappamista huvin vuoksi.
Metsästäminen on luonnossa liikkumista, saaliseläimen tuntemista, huolehtimista ihmisistä.(hirvikolarit) ja paljon muuta.
Eläimen houkuttelu voi tuottaa suurempaa mielihyvää kuin saaliin saaminen. Jäljittäminen saa sykkeen nousemaan. Koiran koulutus ja sen toimiminen metsästystilanteessa antaa monesti enemmän kuin itse saalis.
Metsästys on erinomainen keino irtautua arjesta ja unohtaa arjen murheet. Siksipä nais ja mies metsästäjät eivät tarvitse psykiatrista hoitoa. Siinä on psykiatrille suurempi huolen aihe jos kaikki metsästäisivät niin työt loppuisivat psykiatreilta.
On se helppoo kun looginen ristiriita ei suotta häiritse. Nauttia luonnon rauhasta, jahtaaminen tärkeämpää kuin saalis. Ja pääsee porukoihin, hyödyllisiin suhteisiin. Entäs hätääntyneet ja häiriintyneet eläimet? Luonto täynnä kärsimystä ja metsästäjä sitä lisäämässä, nautinnokseen.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000011&conference=604&posting=22000000019429373
Nimimerkki puutetta kirjoitti: "Entäs hätääntyneet ja häiriintyneet eläimet?" Missä olet nähnyt hätääntyneitä tai häiriintyneitä eläimiä?
Murehditko oikeasti pupun tunteita, kun 'paha metsästäjä' jahtaa sitä? Et suinkaan pidä luontoa Disneymäisenä ilmiönä? Ethän?
Miksiköhän siinä kasissa on kaksi nollaa ja vielä päällekkäin? Miksi ei vierekkäin?
Ollako vai ei olla?
Oletko ajatellut perunan tai porkkanan tunteita kun olet biitä maasta repinyt ja antanut niiden itsekseen kuolla kuumalla paistinpannulla?
Vai oletko sittenkin sitä mieltä, että elämällä ja elämällä on eroa mutta SINÄ määräät/sanelet mikä elämä saadaan lopettaa ja mitä on suojeltava!? Loppujen lopuksi, nimim. "Patoutumaton", sulla on paljon patoutumia ja aatteinesi olet aika yksisilmäinen.
Tämän hetkisen tietämyksen mukaan vain kivillä ei ole elämää - paas syöden niitä niin osoitat esimerkilläsi, että olet ajatustesi takana!
Kyllä metsässä samoilu ja nuotiolla olo täysi asearsenaali mukana on mieltä rauhoittavaa.
Ei tarvitse pelätä että häiriintyneet eläimet kävisivät päälle.
Jos käyvätkin niin niistä saa makoisaa ruokaa kotona laitettavaksi, joka onkin sellaista, jota ei kaupasta saa.
Olen eräänkin päälle syöksyneen jäniksen ampunut, ja kerrankin koppelo tuli puuhun huuteleen. Mä sen ampusin.
pupun tunteita kun metsästäjä ajaa takaa. Olen suorastaan masentunut siitä kun on ihmisiä jotka eivät välitä luonnon rauhasta. On minulle opetettu että vihanneksiinkin pitää käyttää nopeasti terävää veitseä etteivät kärsi. Ja odotan aikaa kun ei tarvitse syödä ketään eikä mitään, semmoinenkin aika on tulossa. No nyt jo pökräsitte niin en jatka enempää.
Meniköhän sinulla muun lisäksi vielä nimimerkitkin sekaisin? En meinaan ole kenenkään ruokavalioon puuttunut. Syökää ihan mitäs lystäätte.
P.S. En yleensä puutu toisten harrastuksiinkaan.
Olen tässä juuri täysiin ikiin saapuva nuori nainen ja hyvin innostunut kaikesta luonnossa puuhaamisesta, myös metsästyksestä (kortti hankittu) . Kummastelen tuota tapaasi kutsua metsästystä ''huvin vuoksi tappamiseksi''. Eläinkantojen kurissapitäminen on välttämätöntä nyky-yhteiskunnassa, siitä ei pääse mihinkään. Vastuullinen ja asiallinen metsästys on siis myös riistanhoitoa, eläinten elinympäristöjen ja ravinnon saannin turvaamista. Se on luonnon oman rytmin ja ''nokkimisjärjestyksen'' mukaista toimintaa, joissa vanhat ja heikot, lisääntymiskyvyttömät yksilöt ensimmäisenä pyritään saamaan tähtäimeen.
Eikä ampuminen ole pääasia. Itse luonnossa samoilu ja suomalaisen luonnon kauneudesta nauttiminen ovat mielestäni tärkeämpiä. Se joka menee metsään päämääränään tuhoaminen saisi minun puolestani ampua sen kuulan omaan kalloonsa.
Kyllähän se monia ihmetyttää ja kummastuttaa kun naisena harrastaa noinkin miehistä lajia, mutta minun puoleltani ei sen kummempaa syytä siihen löydy, kuin että teen sitä mistä tykkään. Suomalaisessa kulttuurissa on aina ollut metsästys osa ihmisten elämää ja ehkä nykyäänkin sinne jahtimaille juuri lähteekin palatakseen entisiin aikoihin, haistellakseen historiaa ja omia juuriaan. Metsäkansaahan me olemmme. Ja me naiset puolestaan tuomme metsästykseen sitä lempeyttä ja tunteellisuutta, ja tietenkin pidämme ukot järjestyksessä.
Luulenpa että tämän huolestuneen psykiatrinkin pitäisi pikapikaa käydä lähimetsässä pistäytymässä.