Asunnon koko & koira päivän yksin

Lisäisin vielä edelliseen kysymykseeni tällaisen pointin. Onko asunnon koolla merkitystä. Kirjoitin pari otsikkoa alempana siitä pärjääkö koira 8,5 - 9 h päivässä yksin sen ajan kun olemme töissä. Meillä on 61,5 neliöinen rivitaloasunto. Onko labradorinnoutajan tai bokserin kokoinen koira liian suuri tämänkokoiseen asuntoon ja pärjääkö se tämän kokoisessa tilassa sen 8,5 - 9 h päivässä yksin. Koiran rotua ei vielä ole päätetty. Bokseri kiinnostaa kovasti hauskan olemuksensa vuoksi, en kyllä tunne yhtään bokseria ja epäilyttää miten "vaikea" koira bokseri on ensimmäiseksi koiraksi. Labradorinnoutaja tuntuu siksi "turvallisemmalta" vaihtoehdolta koska sellainen suvusta jo löytyy ja vaikuttaa mukavalta koiralta. Hmmm... Mietittävää vielä riittää, mutta lähinnä tuo tilakysymys ja se miten koira pärjää sen ajan kun olemme töissä askarruttaa.. Kiitos jo aiemmista asiallisista vastauksista : )
9976
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Ei sillä asunnon koolla ole juurikaan merkitystä koiralle. Meillä on itsellä kaks vuotias labbis ja pääasiassa se nukkuu poissaoloajat. Kyllähän se jotain jäljistä päätellen touhuaakin mutta tässä ennen joulua olin kotona lukemassa tenttiin, nii kyllä se paljon nukkuu. Omat nukkuma paikat sille on tärkeitä. Hyvin näyttää 8 ja rapiat tuntia pärjäävän, kun aina ei oo ees valtava hätä kun saapi kävelyttää pitkään ennenku suostuu tekemään. Pentuna tietysti pitäis päästä ulos tiuhemmin. Labbiksen jos valitset et luultavammin tule pettymään. On nimittäin mukava ja seurallinen koira ja haluaa touhuta kaikkea. Annat vaan pentuna leikkiä kaikkien mahdollisten koirien ja ihmisten kanssa niin tottuu niihin ja ei tartte ikinä pelätä kun se menee jonkun luo tervehtiäkseen.

Äänestä

Kun ottaa koiranpennun, pitäisi olla useampi kuukausi sellaista aikaa, että voisi puuhailla sen kanssa tavallista enemmän. Puolivuotiaskaan koira ei vielä jaksa pidättää pissaakaan kahdeksaa tuntia. Koira kannattaisi ottaa sellaisessa saumassa, kun voi olla kotona esim. vuorotteluvapaalla tai kun voi tehdä esim. lyhennettyä työpäivää tai voi käydä ruokatunnilla kotona olemassa reilun ajan. Meille koira tuli silloin, kun lapsilla oli koirista pitävä hoitaja kotona, sitten olin itse vuorotteluvapaalla. Vieläkään meidän kolmivuotias koira ei ole yksin päivittäin kuin 5-7 tuntia. Koskaan koira ei ole tuhonnut mitään, sen ei ole tarvinnut purkaa hätäänsä siten. Puruluut ja yksi resuinen aamutossu on riittänyt.

Äänestä

kyllä koira pärjää sen kahdeksan tuntia yksin mutta kun tulet kotiin niin kannattaa muistaa leikkiä koiran kanssa vaikka se on koiralle suuri palkinto kun tulet kotiin.kahdeksan tuntia on kyllä pitkä aika mutta meillä ja varmasti monella muullakin menee ihan hyvin se kahdeksan tuntia.rodusta sen verran että noista kumpikaan ei varmasti ole liian isoja tuohon asuntoon mutta luonteeltaan hyvinkin erinlaisia.kannatta perehtyä todella paljon myös luonteisiin ja onhan sekin totta että rotu kuin rotu niin saattaa löytyä vaikeasti koulutettavia.

Äänestä

Asunnon koolla ei ole suurtakaan merkitystä koirien pitää riehua ulkona ei sisällä.

Bokseri sopii hyvin ensimmäiseksi koiraksi ja jos teillä on lapsia niin ottaisin ennemmin Bokserin kuin lappiksen.Lappis kun on eniten ihmiseen kiinni käyvä koirarotu tilastollisesti.Tilaston löysin pari päivää sitten semmoisesta osoitteesta kuin www.sathy.org

Äänestä
  • tuota sathy:n tilastoa, kun minusta ei lappikset
    olleet listan kärjessä missään tilastossa?
    Kuolemaan johtaneita hyökkäyksiä löysin yhden ja
    kaikissa puremissakaan ei kärkipaikat olleet
    kyseessä. Tuohon tilastoon kannattaa suhtautua
    hieman varauksella, sillä mitä sitä katselin ei
    puremien määrää ole suhteutettu kannan määrään.
    Labradorin noutaja on suosittu rotu ja niitä on
    paljon eli tottakai puremia sitä kautta enemmän
    kuin vaikka boksereilla. Itse olen ollut paljon
    lapukoiden kanssa tekemisissä, enkä ole tähän
    päivään mennessä uhkaavasti käyttäytyvään koiraan
    törmännyt. Boksereita en sen tarkemmin tunne,
    mutta olen kuullut että ainakin huonekalut yms
    muu mihin hampaat pystyy saa kyytiä. Kovia ovat
    pureksimaan.

    Äänestä

Te kaikki ihmishirviöt jotka pidätte
koirianne yksin työpäivän ajaksi pitäisi
saada sellainen laki, joka takaisi teille
samanlaiset paskamaiset oltavat kuin
koirallanne!
Ei asunnon koko ole se ratkaiseva hei tyhmä!
vaan se, että kun koira otetaan sitä ei
todellakaan jätetä yksin - ei 8,5 h ei 10 h.
Sille hommataan ulkoiluttajaa jos ei
itse pysty/viitsi/halua.
Herää kysymys:
MIKSI HELVETISSÄ TEILLÄ PITÄÄ OLLA KOIRA
SIELLÄ ASUNNOSSA KOKO PÄIVÄ YKSIN?
MIKSI HANKITTE KOIRAA?
ONKO SE STATUSTA?
Aito, oíkea välittäminen koirasta on se,
ettei sitä hommaa, jos ei kunnolla pysty
hoitamaan ja yksinolo on kaikkein
kamalinta koiralle!!
Menkää Tiimariin ja hankkikaa koko
säkillinen pehmopeluja, niitä ei tarvitse
ulkoiluttaa ne ei tuhoo teidän asuntojanne
ahdistuksessaan. Teidänkaltaisille ihmisille
ei sovi kuin KORKEINTAAN pehmolelu!!!!
Älkää ottako koiraa yksin kärsimään.
Olkaa itse koko päivä käymättä pissalla tms!!!!

Äänestä

Kaikkien koirien kohdalla pätee sama suositus, että
yli kahdeksan tunnin "pissittömästä" jaksosta päivässä
todennäköisyys kivuliaiden virtsakivien muodostumiseen
kasvaa. Kuitenkin luultavasti suurin osa koirista
elää perheissä, joissa koiran isäntäväki käyn töissä
ja koira on päivittäin 8-9h yksin. Asunnon koolla ei ole
merkitystä, silloin kun se on vähintään sellainen,
jossa koira pääsee jalottelemaan.

Omassa perheessäni on lappari, joka on ensimmäinen
koirani. Valintaan olen ollut tyytyväinen. Valinnan
tein aikanaan sen perusteella, että labradorinnoutaja on
luonteeltaan ystävällinen, helposti koulutettava
perhekoira, joka tulee hyvin toimeen erilaisten ihmisten,
muiden eläinten ja lasten kanssa. Bokseri on luonteeltaan
keskimäärin (yksilövaihtelu on suurta) ärhäkämpi,
varautuneempi koira, joka etenkin pentuiässä on innokas
käyttämään purukalustoaan kaikkeen mitä tielleen osuu.
Suloisia bokserit ovat ihan varmasti. Kannattaa käydä
kirjastosta hakemassa erilaisista koiraroduista kertovaa
kirjallisuutta ja tehdä oma valinta sen perusteella
millainen koira luonteeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan
parhaiten omaan perheeseen sopii.

Meillä on nyt kaksivuotias ruskea lappisnarttu. Se on
kiinnostunut aktiivisesta liikunnasta, toiminnasta,
metsästyksestä, jäljestyksestä, peuhaamisesta
muiden koirien kanssa, leikkimisestä lasten kanssa
ja erityisesti nauttii isäntäväkensä rapsutuksista ja
hellyydenosoituksista. Se on koira, jonka kanssa
voi liikkua vapaasti, eikä tarvitse pelätä vastaan
tulevia asioita. Jos lipaisu voisi tappaa, niin tämä
koira kyllä tappaisi. Vihaisena en ole sitä koskaan
nähnyt, vaikka kaikenlaiseen leikkiin ja lasten
vanutteluun se on joutunut. Suosittelen lämpimästi
tätä rotua kelle tahansa, joka tällaisia ominaisuuksia
koirastaan hakee.

Äänestä
  • Hmm... Merkillistä syyttelyä!! Tuntuupa pahalta : (. Kerronpa sinulle miksi tahtoisin koiran. Koska olen halunnut ottaa lemmikikseni koiran jo noin parikymmentä vuotta, olen siis harkinnut "melko" tarkkaan. Lapsena ja vähän vanhempanakin kotona asuessani vanhempani eivät suostuneet ottamaan koiraa, milloin minkäkinlaisella syyllä. Koiran haluamme pelkästään siitä syystä että pidämme koirista ja haluaisimme antaa sellaiselle hyvän kodin, haluaisimme seuraa lenkeille. Ajattelin ottaa koiran sitten kun muutan kotoa omaan asuntoon. No, kas kummaa kun asunnon hankkii niin siitä tulee kuluja yms. En suostu siihen ajatukseen että kun joudun työelämään, ei sitten muuta elämää olekaan. Uskon pystyväni koirasta huolehtimaan vaikka joudunkin laskuja maksamaan ja siitä syystä töissä käymään. Huom ! Koska käyn työssä voin myös hankki koiralleni dogsitterin joka käy ulkoiluttamassa koiran keskellä päivää kun olen työssä, ainakin silloin kuin koira on vielä nuorempi. Kun tulen työstä haluankin viettää aikaa koirani kanssa mielellään niin paljon kuin mahdollista.

    Äänestä

  • J kirjoitti:

    Hmm... Merkillistä syyttelyä!! Tuntuupa pahalta : (. Kerronpa sinulle miksi tahtoisin koiran. Koska olen halunnut ottaa lemmikikseni koiran jo noin parikymmentä vuotta, olen siis harkinnut "melko" tarkkaan. Lapsena ja vähän vanhempanakin kotona asuessani vanhempani eivät suostuneet ottamaan koiraa, milloin minkäkinlaisella syyllä. Koiran haluamme pelkästään siitä syystä että pidämme koirista ja haluaisimme antaa sellaiselle hyvän kodin, haluaisimme seuraa lenkeille. Ajattelin ottaa koiran sitten kun muutan kotoa omaan asuntoon. No, kas kummaa kun asunnon hankkii niin siitä tulee kuluja yms. En suostu siihen ajatukseen että kun joudun työelämään, ei sitten muuta elämää olekaan. Uskon pystyväni koirasta huolehtimaan vaikka joudunkin laskuja maksamaan ja siitä syystä töissä käymään. Huom ! Koska käyn työssä voin myös hankki koiralleni dogsitterin joka käy ulkoiluttamassa koiran keskellä päivää kun olen työssä, ainakin silloin kuin koira on vielä nuorempi. Kun tulen työstä haluankin viettää aikaa koirani kanssa mielellään niin paljon kuin mahdollista.

    Samaa mieltä, koiran voi ottaa työssäkäyväkin ihminen. Koira pärjää hyvin sen 8h yksin, pentuaikana pitää olla ulkoiluttaja ja ruokkija kun syö usein päivässä. Aika lailla hyvällä omalla tunnolla jätän koiran yksin päiväksi kun tiedän että se on aamulla lenkkeillyt kunnolla, edellinen koira ei kyllä siitä aamulenkistäkään välittänyt. Ja illalla on ohjelmaa, lenkkeilyä ja treenejä, tärkeintä on että koira tottuu tiettyyn rytmiin, jos se ei koskaan ole yksin, sitä on vaikea myöhemmin jättää yksin. Asunnon koolla ei ole väliä sillä useimmat koirat nukkuvat yksinollessaan. Sudetkin makoilevat suurimman osan päivästä, aina kun eivät ole metsästämässä tai reviiriä puolustamassa. Ja koirathan ovat 99,9% susia, samat vietit, vaistot ja käyttäytymismallit löytyvät vaikka niitä on jalostuksella erilailla painotettu.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


J kirjoitti:

Lisäisin vielä edelliseen kysymykseeni tällaisen pointin. Onko asunnon koolla merkitystä. Kirjoitin pari otsikkoa alempana siitä pärjääkö koira 8,5 - 9 h päivässä yksin sen ajan kun olemme töissä. Meillä on 61,5 neliöinen rivitaloasunto. Onko labradorinnoutajan tai bokserin kokoinen koira liian suuri tämänkokoiseen asuntoon ja pärjääkö se tämän kokoisessa tilassa sen 8,5 - 9 h päivässä yksin. Koiran rotua ei vielä ole päätetty. Bokseri kiinnostaa kovasti hauskan olemuksensa vuoksi, en kyllä tunne yhtään bokseria ja epäilyttää miten "vaikea" koira bokseri on ensimmäiseksi koiraksi. Labradorinnoutaja tuntuu siksi "turvallisemmalta" vaihtoehdolta koska sellainen suvusta jo löytyy ja vaikuttaa mukavalta koiralta. Hmmm... Mietittävää vielä riittää, mutta lähinnä tuo tilakysymys ja se miten koira pärjää sen ajan kun olemme töissä askarruttaa.. Kiitos jo aiemmista asiallisista vastauksista : )

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu