poikani on kolmannella. opettaja uusi ja tiukahko, antaa paljon läksyjä, paljon uusia aineita, varsinkin englanti on ollut vaikeaa.
hänellä menee todella kauan läksyjen tekoon, osasyynä se, ettei keskity tarpeeksi, lähtee välillä tutkimaan jotain tavaraansa, ym...
ongelmana on naapurin ekaluokkalainen poika, joka laukkaa meillä jatkuvasti. hän on iltapäivät usein yksin kotona ja kun pääsee koulusta, on heti meillä.
poikani luona on iltapäivisin mummu, jonka pitäisi katsoa, että läksyt hoidetaan heti, mutta mummulla ei ole sydäntä ajaa tätä naapurin poikaa poiskaan. sitten illalla poikani on liian väsynyt tekemään läksyjä, joissa meni eilenkin 1,5 tuntia. lisäksi poikani harrastaa paljon ja iltoja menee niihinkin, siksi soisin, että läksyt tehtäisiin, kun koulusta tullaan.
olen yrittänyt sopia, että viikossa olisi 1 ns kaveripäivä, jolloin voi itse mennä kaverille tai joku tulla meille, mutta se ei toimi, kun viimeisten kahden viikon aikana tämä naapurin poika on ollut meillä liki joka päivä. ja tokihan poikani ennen leikkii, kuin läksyjä tekee. naapurin poika vain tulee ja mummu ei ilkeä ajaa poiskaan. sitten kun minä tulen töistä, hän saa kyllä lähdön. mutta sitten on usein jo kiire harrastuksiin, olenkin jättänyt viemättä nyt kahtena viikkona kokonaan, koska olen huomannut, ettei ole ollut aikaa. ja totta kai poika on ollut nyreissään, kun mieluiseen harrastukseen on ollut pääsy evätty ja lisäksi hän kilpailee ko lajissa ja haluaisi olla mukana ja kehittyä.
mikä avuksi? olen uhkaillut, kiristänyt, pyytänyt, vaikka mitä. koska itse olen töissä en voi valvoa, keitä meillä päivisin käy, mummusta ei siihen ole, enkä voi vaatiakaan semmoista häneltä. minun pitäisi pojan päähän saada mahtumaan, että kaikkea ei voi saada joka päivä: kavereita kylään ja harrastuksia, kun ne läksyt kuitenkin ovat pääasia.
hänellä menee todella kauan läksyjen tekoon, osasyynä se, ettei keskity tarpeeksi, lähtee välillä tutkimaan jotain tavaraansa, ym...
ongelmana on naapurin ekaluokkalainen poika, joka laukkaa meillä jatkuvasti. hän on iltapäivät usein yksin kotona ja kun pääsee koulusta, on heti meillä.
poikani luona on iltapäivisin mummu, jonka pitäisi katsoa, että läksyt hoidetaan heti, mutta mummulla ei ole sydäntä ajaa tätä naapurin poikaa poiskaan. sitten illalla poikani on liian väsynyt tekemään läksyjä, joissa meni eilenkin 1,5 tuntia. lisäksi poikani harrastaa paljon ja iltoja menee niihinkin, siksi soisin, että läksyt tehtäisiin, kun koulusta tullaan.
olen yrittänyt sopia, että viikossa olisi 1 ns kaveripäivä, jolloin voi itse mennä kaverille tai joku tulla meille, mutta se ei toimi, kun viimeisten kahden viikon aikana tämä naapurin poika on ollut meillä liki joka päivä. ja tokihan poikani ennen leikkii, kuin läksyjä tekee. naapurin poika vain tulee ja mummu ei ilkeä ajaa poiskaan. sitten kun minä tulen töistä, hän saa kyllä lähdön. mutta sitten on usein jo kiire harrastuksiin, olenkin jättänyt viemättä nyt kahtena viikkona kokonaan, koska olen huomannut, ettei ole ollut aikaa. ja totta kai poika on ollut nyreissään, kun mieluiseen harrastukseen on ollut pääsy evätty ja lisäksi hän kilpailee ko lajissa ja haluaisi olla mukana ja kehittyä.
mikä avuksi? olen uhkaillut, kiristänyt, pyytänyt, vaikka mitä. koska itse olen töissä en voi valvoa, keitä meillä päivisin käy, mummusta ei siihen ole, enkä voi vaatiakaan semmoista häneltä. minun pitäisi pojan päähän saada mahtumaan, että kaikkea ei voi saada joka päivä: kavereita kylään ja harrastuksia, kun ne läksyt kuitenkin ovat pääasia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
naapurien ( siis pojan vanhempien ) kanssa voisi keskustella asiasta? Tottakai omalla pojallasi pitää olla läksyjentekorauha. Entä voisiko ekaluokkalainen ottaa omat läksynsä teille ja pojat tekisivät ikäänkuin yhdessä, mummon valvonnan alla.
Ole tiukkana, selitä pojallesi kerta toisensa jälkeen että läksyt ensin ja kaverit vasta sitten.
tällä toisella pojalla on vaan jotain tavuharjoituksia, jotka sutaistaan muutamassa minuutissa. pojallani menee ´läksyihin vähintään tunti. ja jos en tarkasta, jättää niitä jopa tekemättä.
pojallenihan tämä pitäisi saada päähän, mutta miten? se leikki on niin hauskaa. ei ole auttanut uhkailut sun muut. viikkorahatkin ovat tämän asian vuoksi menneet monta kertaa.
ja pojan vanhemmathan eivät pojalleen mitään voi, kun eivät ole kotona valvomassa. täytyy kai sitten ottaa sinne yhteyttä jos muu ei auta. mutta vanhemmat eivät edes tiedä, että poika on meillä niin usein´. kun olen asiasta maininnut, on ollut hämmästys suuri.
Toisaalta pienen ekaluokkalaisen yksinäisyyden ymmärtää. Mutta kyllä lapsen vanhempien tulee olla tietoisia siitä missä lapsensa iltapäivät viettää!
Onnistuisiko sellainen, että ekaluokkalainen saisi käydä teillä joka toinen päivä ja hänelle järjestettäisiin jotain omaa tekemistä ( olisi vanhempien asia hoitaa ei sinun ) siksi aikaa kun oma poikasi tekee läksyt.
Keskustele ihmeessä naapurin pojan vanhempien kanssa. Jos poikasi nyt jää jälkeen läksyissä , vaikuttaa se koko koulumenestykseen!
Ja miksei mummo oppisi sanomaan naapurin pojalle, että nyt ei sovi... tule vähän myöhemmin. Tai voisiko naapurin pojalle sopia jonkun ajan, moneltako hän saa tulla teille...
Minäkin olen sitä mieltä, että mummon tulisi sanoa tälle naapurin pojalle, että tulee uudelleen esim. tunnin tai kahden kuluttua.
Tiedän kokemuksesta, ettei tämäkään välttämättä auta - odottavan aika on pitkä - mutta näin olen itse toiminut vastaavanlaisessa tilanteessa.
Lasteni ollessa tuossa iässä sanoin heillekin monta kertaa, että ilmoittavat jo koulussa kavereilleen, ettei hän voi heti koulun jälkeen lähteä leikkimään, tai ettei meille voi silloin heti tulla. Usein olen laittanut kaverit ovelta kotiin odottelemaan, jos ovat tulleet meille pian koulun päätyttyä.
Sehän on selvää, että kun vanhemmat eivät ole kotona, niin lapset (etenkin pojat) valitsevat jotakin mielenkiintoisempaa tekemistä kuin läksyt.
Minä olin päivät kotona, eikä meillä sellainen meininki tullut kuuloonkaan.
Ei ne kaverit siitä kuitenkaan loukkaantuneet, vaikka joskus lähtivätkin ovelta pää painuksissa kotiinsa.
Tsemppiä vaan Mummolle... kyllä se siitä :)
mutta voisiko sopia, että poikasi hakee naapurinpoikaa pihalle, kun on tehnyt läksyt. Ja sopisi sen vaikka kaverin vanhempienkin kanssa ja selittäisi tilanteen. Ehkä he saisivat omankin poikansa ymmärtämään ja itse heidän tilallaan koettaisin keksiä lapselle tekemistä kotona odotteluajaksi.
olen siis kovalla sanalla sanonut, että viikossa on toistaiseksi 1 kaveripäivä. poikakin haluaa olla muiden kavereiden kanssa kuin tämän pojan. eilen oli poika taas soittanut, että voiko tulla. poikani kertoi, että nyt saa enää tulla kerran viikossa ja että poika on nyt kertansa käyttänyt.
katsotaan miten sujuu jatkossa. voin toki sallia enemmänkin kaveripäiviä, mutta toistaiseksi teemme näin, kunnes poika saa itselleen rytmin läksyihin ja harrastuksiin.
eilen siis naapurin poika ei tullut meille. kun tulin töistä, oli läksyt tehty - huonosti tosin - mutta yhdessä sitten parantelimme. sänkyyn päästiin ajoissa, kun ei ollut mitään ylimääräistä jännitettä ja aamulla heräsi pirteä poika. taisi kannattaa. ei sitä näköjään pieni koululainen jaksa jatkuvaa riehuntaa ja leikkiäkään.
Lapset on vielä lapsia ja aikuisten on pakko välillä olla "julma". Yllättävän nopeasti lapset sopeutuvat sääntöihin ja loppujen lopuksi arvostavat niitä!
hyvältä :)
Mummollehan tässä pitää tiukkana olla. Ei kaverita kyllään, ennen tiettyä kellon aikaa tai ennen kuin vanhemmat tulee kotiin tai ennen kuin läksyt on tehty tai mikä on teille sopivin tapa määritellä asia.
Naapurin poika kyllä oppii kyläilyajat jos niistä pidetään johdonmukaisesti kiinni
viikossa? Minusta kuullostaa vähältä. Kyllähän laspet vapaata leikkiaikaa kaverin kanssa tarvitsevat. Mieluummin liiat harrastukset pois. Opettajalle voi myös sanoa, jos läksyjä on mahdottomasti. Vanhemapainillassa voi ottaa puheeksi, mitä muut vanhemmat ajattelevat.
Mutta tuosta olen kyllä kanssasi samaa mieltä, että täytyy voida panna naapurin poika kotiinsa, että oman lapsen läksyt tulevat tehdyiksi. Miksei naapurin muksu ole iltiksessä, jos koti on tyhjä? Vaikka eihän se nyt tähän enää kuulu - mieleen tuli vain.
asumme nimittäin maalaiskylässä ja sellaista ei ole. pojan isä on kotona, mutta miltei aina maatalon töissä, eli ei paljon perusta missä poika luuhaa.
niin minunkin mielestäni 1 kaveripäivä on liian vähän. mutta sanoinkin, että seuraamme nyt tilannetta ja sitten kun poikani oppii sen läksyjenteon ym, eli on oikea rytmi asioilla, niin harkitsen asiaa uudelleen.
ja vaikka niitä kaveripäiviä olisi enemmänkin, ja tuleekin tulevaisuudessa olemaan enemmän, ei mielestäni tämän naapurin pojan nyt ihan joka päivä tarvitsisi meille tulla, nimittäin viime viikolla ja oikeastaan koulujen alusta alkaen tilanne oli se. poika on kuitenkin 2 v poikaani nuorempi ja poikani, totta kai, haluaa myös väliin muitakin kavereita meille. en minäkään päästäisi lapsiani joka päivä samaan kyläpaikkaan.
liikoja harrastuksia ei ole, vaan kaikki mieluisia ja pitkin hampain ollaan pois. nyt on oltu sieltäkin pois kun tutkailemme tilannetta. eiköhän se tästä selkiinny.
koulussa on alemmilla luokilla periaatteena, että koulussa ahkeroidaan niin kovasti, että läksyjä ei hirveästi anneta. Ja ihan siitä syystä, että lapsille jää vapaa-aikaa koulun jälkeen enemmän. Kolmannella alkoi tulla yhdestä aineesta kerrallaan läksyjä ja nyt neljännellä kielistä tulee yleensä aina ja lisäksi sitten oman open aineista yhdestä tai kahdesta, muttei kuitenkaan paljoa kerralla.
Voisit kyllä vanhempainillassa ottaa runsaat läksyt puheeksi.
Kannattaisi jättää ensi alkuun läksyt iltaan, jos sinulla itselläsi olisi silloin aikaa valvoa läksyjen tekoa ja auttaa tarvittaessa. Mummo voi olla ihan pihalla nykyajan koulunkäynnistä ja läksyistä. Voisi läksyjen teko alkaa sujua jatkossa sutjakammin, kun oikeat rutiinit yhdessä löytyy.
Riittävän levon (10 tuntia yössä) varmistaminen on koululaiselle myös tärkeää. Eli nukkumaan viimeistään klo 21, jos herätys aamulla klo 7.
7-9 -vuotias elää kaverisuhteiden muodostumisen kulta-aikaa - siitä ei saisi nipistää - eikä rankaista. Meillä on joka päivä kaveripäivä, ellei lapsi ole sairaana tai perheellä jotain yksityisempää menoa. Yökyläily puolin jos toisin kavereiden kesken on myös ollut koko kouluajan suosittua.
Olen samaa mieltä, että mummon kanssa tästä asiasta tulisi keskustella. Tuo ehdotus, että lapsesi menee hakemaan naapurin lasta leikkimään heti kun on läksyt tehnyt, on oikein hyvä ja kokeilemisen arvoinen pelisääntö.
Meillä koululainen on huomannut jo kuinka mukavaa on, että läksyt on tehty ja välipala syöty - kun lähtee kavereitten kanssa leikkimään ennen illan harrastuksia. Olemme olleet tukemassa häntä näiden rutiinien oppimisessa omalta osaltamme. Läksyihin menee aikaa päivästä riippuen 10-20 min ja siihen sisältyy kokeisiin lukeminen myös. Perjantaina pyritään tekemään viikonloppuläksytkin - niin sunnuntaina ei sitten tarvitse kuin korkeintaan vähän esimrkiksi kokeisiin kerrata. Olemme auttaneet lastamme oppimaan luokanopttajien antamat ohjeet esimerkiksi vieraiden kielten opiskelusta kotona.
Kaverit eivät usein pääse illalla mihinkään sen vuoksi, kun heillä on läksyt tekemättä. Ja näitä kavereita on pitänyt myös oheiskasvattaa siinä, että kunnioittavat meidän perheemme tapoja ja sääntöjä näissä läksykäytänteissä. Tarvittaessa sovimme säännöt kaverin vanhempien kanssa puolin ja toisin. Jos kaveri on tullut kylään ennenkuin läksyt on tehty, olemme kaveria kehottaneet odottamaan eri huoneessa kuin läksyjen tekijä, joskus jopa ulkona, tai käännyttäneet kotiin kiireemmäksi aikaa ja perustelleet myös miksi.
Lisäksi meillä on perheen yhteistä aikaa iltaisin kun koululaisen ei tarvitse väsyneenä läksyjänsä pakertaa harrastusten jälkeen. Unikin tulee koululaiselle rauhoittumisen jälkeen iltaisin paremmin.
kullanarvoisia neuvoja on tullut.
nyt poika tekee läksyt heti koulusta tullessaan, minä tarkastan ne kun tulen töistä ja katsomme ne kohdat, mitkä eivät ole menneet niinkuin pitää. sitten illemmalla on aikaa harrastuksille ja kavereille.
mutta tämä naapurin poika...grrr... välillä ärsyttää, mutta pitäisi ymmärtää, että hän on yksinäinen. hän on nykyään oikeastaan joka päivä meillä. ja nimenomaan meillä, eli poikani ei ole siellä oikeastaan koskaan, koska heille ei yleensä sovi. vaikka pojallani olisi muitakin kavereita, tulee tämä poika. poikani kerran kysyi, että voisiko hän vuorostaan tulla sinne, kuului vastaus, että ei käy, kun oli tulossa joku toinen kylään. tämä poika tulee vaikka kielletään. eilenkin kun tulin töistä, poika oli meillä. mummu oli yrittänyt saada tätä kotiin, mutta tämä ei tottele. minä olin kaverit kieltänut, koska pojalla oli koe,johon piti lukea ja piti lähteä peliin illalla. no, kokeeseen oli luettu, koska se on nyt tosiaan rutiinina, että läksyt on ohjelmassa heti syönnin jälkeen kun ollaan kotona.
poika on jätetty 12-vuotiaan isonsiskon huomaan ja tämä ei jaksa kulkea perässä.
seuraavaksi otan yhteyttä äitiinsä...tuntuu, että sieltä käytetään hyväksi, kun he tietävät, että minä en päästä lasta kylään sellaiseen taloon, missä ei ole vanhempia kotona ja meillä on aina mummu...