Viime aikoina on kuulunut kovin eriäviä mielipiteitä maailman ja erityisesti Suomen talousdellisesta kasvusta.
Mitä mieltä te olette tämän ajan fuusiointi-ilmiöistä ?
Onko yhteistyössä voimaa ?
Mitä mieltä te olette tämän ajan fuusiointi-ilmiöistä ?
Onko yhteistyössä voimaa ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun seuraa menneen hellekesän janojuomien kulutusta niin panee miettimään useimpien suomalaispanimoiden fuusioitumista kansainvälisten jättiyritysten kanssa.
Poikkeuksena on ollut pieni Olvi ja eräät muut.
Pörssissä kurssi on jopa tuplaantunut.
Moni muukin pienyritys mielii panostaa
kasvaville markkinoille.
Hellekö riittääjatkossakin ?
Pitihän tuo asia käydä tarkistamassa ja omakohtaisesti kokemassa.
Olvin kurssi on todella noussut vuoden aikana n. 8 peräti 17 euroon. Miten lie jatkossa kun tulee pakkastalvi. Saattaa pörssi kääntyä sään mukana "pakkasen puolelle".
eikä tule olemaan Suomessa.
Joku ennätti pitää Nokian tulosvaritusta ankkana.
Ankat ammutaan oitis ainakin näin syksyllä sorsastuksen aikaan.
Pörssi reagoi edelleen laskusuuntaisesti.
Mielenkiinnolla seuraan myös Tukholman pörssin O-listaa. Mielenkiintoni kohde on laskenut peräti 16 prossaa vaikka mainos kertoo vallan muuta.
Nyt olemassa olevat resurssit riittävät kyllä kaikille. Jos kasvaa niin kasvaa, mutta mitään temppuja ei tarvita.
Työn tuottavuus, liikevaihto ja tulos laskee kuin en irolaisilla.
Kaikkein tärkeintä on, että on tavaraa monipuolisesti ja helposti saatavilla. Tämä on terveen markkinatalouden merkki.
Kapitalismissa on tavaraa, mutta loppujen lopuksi hehtaarihalleista ei saa valikoitua juuri mitään, kun kaikki on tehty omana brändinä ja yhtä tai kahta sorttia. Samalla pitää ajaa kauas hakemaan.
Mahtaako Akateeminen kirjakauppa olla edelleen yhtä monipuolinen kuin ennen? En ole nyt käynyt, mutta sellaisia ei maailmalla ole. Se on ollut kirjaston omainen firma. Erittäin asiakasmyönteinen. Sellaistakin tavaraa myynnissä, millä ei ole "minuuttipohjaista" uloskantoaikataulua. Tämä juuri on hehtaarihallien ongelma.
rajallisessa tilassa rajallisilla resursseilla on mahdoton yhtälö. Muutaman kymmenen vuoden päässä oleva öljyn loppuminen hilaa energian hintaa yhä ylemmäksi kunnes korvaavia energioita tulee markkinoille. Korvaaviksi energioiksi tarjotaan bioenergiaa, joka taas uhkaa nostaa ruuan hintaa peltojen siirtyessä osittain energiatuotantoon.
Äärilleen kuormitettu luontokaan ei lisää talouskasvua ja saasteita siedä. Kasvihuoneilmiö uhkaa syöstä maapallon pahenevaan ekokatastrofiin.
Fuusioilla firmat hakevat lisää tehokkuutta ja tuottoa. Kustannustehokkuus omalta osaltaan hillitsee kallistuvan energian inflaatiovaikutusta, mutta toisaalta jarruttaa maapallon tulevaisuuden kannalta välttämättömien muutosten aikaansaamista.