Tyttäremme, reilu 10 kk ei ole koskaan ryöminyt eikä kontannut, menee vain vähän takaperin ja sivuttain lattialla, muttei siitäkään juuri pidä.
Pystyasento sen sijaan kiinnostaa, seisoo ja käveleekin tuettuna.
Fysioterapeutin ja lääkärin tarkastuksissa tyttö on todettu täysin normaaliksi, mutta syitä liikkeellelähdön viivästymiseen mm. aikainen istumaan oppiminen, esikoisuus, tarkkaileva, rauhallinen luonne, melko raskastekoinen vartalo jne. Nyt harjoittelemme päivittäin konttausasentoja ja vartalon kiertoja ja tyttö on edistynytkin jo hieman.
Lapsen serkut isän puolelta ovat hekin aikanaan jättäneet ryömimisen ja konttaamisen kokonaan väliin ja lähteneet suoraan kävelemään 1 v 3 kk ikäisinä. Me toivomme että tyttö innostuisi konttaamaan, siitä kun on hyötyä lapsen kehitykselle niin monella tapaa.
Onko täällä muita vastaavassa tilanteessa olevia? Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia tästä normaalivarianssin toisesta äärilaidasta.... Välillä tuntuu raskaalta, kun muiden lapset ovat kontanneet jo kuukausia, ja itse on vielä tässä "kanniskeluvaiheessa". Eniten tietysti toivoisin lapsen itsensä takia, että löytäisi liikkumisen riemun. Kivaa syksyä kaikille!
Pystyasento sen sijaan kiinnostaa, seisoo ja käveleekin tuettuna.
Fysioterapeutin ja lääkärin tarkastuksissa tyttö on todettu täysin normaaliksi, mutta syitä liikkeellelähdön viivästymiseen mm. aikainen istumaan oppiminen, esikoisuus, tarkkaileva, rauhallinen luonne, melko raskastekoinen vartalo jne. Nyt harjoittelemme päivittäin konttausasentoja ja vartalon kiertoja ja tyttö on edistynytkin jo hieman.
Lapsen serkut isän puolelta ovat hekin aikanaan jättäneet ryömimisen ja konttaamisen kokonaan väliin ja lähteneet suoraan kävelemään 1 v 3 kk ikäisinä. Me toivomme että tyttö innostuisi konttaamaan, siitä kun on hyötyä lapsen kehitykselle niin monella tapaa.
Onko täällä muita vastaavassa tilanteessa olevia? Olisi mukava kuulla muiden kokemuksia tästä normaalivarianssin toisesta äärilaidasta.... Välillä tuntuu raskaalta, kun muiden lapset ovat kontanneet jo kuukausia, ja itse on vielä tässä "kanniskeluvaiheessa". Eniten tietysti toivoisin lapsen itsensä takia, että löytäisi liikkumisen riemun. Kivaa syksyä kaikille!
Vastaukset 10
Vanhimmat
10 tai 11-kuisena. Iso perhe, niin oppi, että tarpeex ku parkuu, aina joku tulee pelastaan. Ei siis viitsinyt nähdä vaivaa lähtä liikkeelle. Sit kyl otti 12-kuisena jo askelia.
Tuttua on. Meillä on pian vuosi ja parikuinen ja viime viikkoina on vasta alkanut konttaamaan. Nyt konttaa jo suht hyvin, vaan vielä ryömiikin välissä. Ryömimään oppi vasta n.reilut 10 kk ikäisenä, tosin hän oppi jossain vaiheessa, että kierimällä voi mennä, mutta on ollut aika rauhallinen tarkkailija ja liikkuminen ei ole hirveästi aiemmin kiinnostanut. Nyt kehitystä on alkanut vasta tapahtua tuolla fysiikan puolella, oppinut jopa nousemaan polvilleen ihan viime päivinä ja kerran jopa seisomaan ihan itse. Kyllä se siitä, kaikki ajallaan.
Kiitos vastauksestasi. Oletteko käyneet fysioterapeutilla, entä miten neuvolassa on suhtauduttu? Jumppailetteko paljon? Meillä lapsi ei viihdy juuri ollenkaan lattialla, mutta pakko on ollut viime aikoina jumppailla useasti päivässä, ja nyt tyttö alkaa tottua kun tehdään sitä enemmänkin hiekkalaatikolla, jossa makoilu ei nin harmita. Joskus en vaan kerta kaikkiaan jaksa "passata" taikka jos on ruuanlaittoa tms, sorrun laittamaan siihen kiellettyyn kävelytuoliinkin... =(
Hei!
Meidän tyttö oppi ryömimään 11-kuisena ja juuri muutama päivä takaperin, 12-kuisena konttaamaan. Ei ota askelia pystyssä seistessään (tuettuna). Syyt ovat ilmeisestikin samat kuin aiemmalla kirjoittajalla, rauhallinen ja tyytyväinen luonne etenkin vaikuttaa kovasti. Tyttö on myös istunut noin nelikuisesta hyvin. Istumaannousun sen sijaan oppi vasta kun lähti ryömimään. Neuvolan mielestä ja omasta mielestäni myös tyttö on ihan normaali, hitaammasta päästä vaan. Meille ei ole neuvolassa tarjottu jumppaohjeita. Keväällä käytiin kerran fysioterapiassa, mutta siellä viesti oli lähinnä, että lapsen houkuteleminen haluttuun liikkeeseen on oleellisinta, siis luontaisten liikkumishalujen ja -kykyjen aktivointi.
Meillä, nyt 4v. tyttö,alkoi ryömimään 9kk iässä ja konttaus jäi välistä, nousi seisomaan 11kk iässä ja lähti kävelemään 13kk iässä.Oli hoikkavartaloinen, mutta neuvolassa sanottiin, että liikkumista voi hidastaa nopea hampaiden puhkeaminenkin, en tiedä onko teillä montako hammasta, toiset tietysti kehittyvät hitaammin jossain asiassa, ja kaikki on silti normaalia.
ole vielä yhtään hammasta!! siinäkin asiassa tyttö myöhästelee. sanoja kyllä tulee useita, mutta nykytutkimusten valossahan ollaan sitä mieltä, että aikainen puhumaan oppiminen ei vie "tilaa" liikkumaan oppimiselta tai toisinpäin.
harva tervekään lapsi kehittyy ihan kaikkien käyrien mukaan, jossain asiassa on paljon kehityksessä edellä ja toisessa jäljessä. Toinen kävelee 10-kuisena ja toinen 14-kuisena ja molemmat on ihan normaaleja ja ns. aikataulussa.
kuten sanoinkin aiemmin, normaalivarianssin sisällä toki meilläkin mennään kaikissa kehityksen osa-alueissa, enkä ole huolissani, pikemminkin odottavaisella mielellä räjähtäneen selkäni kanssa =) Melko harvalla tutulla kuitenkaan vastaavia myöhäisiä liikkujia on, siksi kaipailin kokemuksia tätä kautta.
Meillä on aivan samanikäinen tyttö ja muutenkin samanlainen tarina. Olemme käyneet nyt fysioterapeutilla ja harjoitelleet kieriskelyä ja konttaus asentoa.
Tyttö kyllä voimiensa puolesta jaksaisi olla konttaus asennossa, mutta ei suostu olemaan siinä. Tytsi kääntyi ensimmäisen kerran 9kk, mutta se ei ollut mikään a-haa-elämys hänelle. Kääntyily on siis harvinaista herkkua. Pyörii myös mahallaan sivuttain.
Olen ymmälläni tytön vastustuksesta liikkeelle lähtöön. Mahallaan oloonkin oli aika pitkä opettelu prosessi.
Tyttömmekään ei ryömi, mutta yrittää kyllä saada jotakin tiettyjä leluja. Hän on aika kiivas luontoinen ja suuttuu itselleen nopeasti, kun ei saa tai ylety tavaroihin.
Olen itse aika kyllästynyt nyt lattialla oloon ja joskus ei jaksa uskoa, että lapsukainen liikkuisi. Hän itse kun mielellään menisi ja lattialla selällään olo tylsistyttää.
Neitimme on aika tarkka tyttö tutkimaan lelujaan, muita tavaroita, ympäristöä ja muita ihmisiä. Hän jopa tunnisti vieraat ihmiset 3kk. Näkee pienimmätkin ötökät ja linnut taivaalta. On jo pitkään nähnyt...
Huoh, mutta kyllä nyt olisi jo aika ottaa askelia eteenpäin.Meilläkin fysioterapeutti arvio tytön muun kehityksen olevan normaalia.
Olisi mukavaa jos voisit laittaa teidän kuulumisia, miten teillä mennään eteenpäin.
Moi! Olipa mukava kuulla susta, muistankin sun joskus aiemmin kirjoittaneen palstalle samasta aiheesta ja bongasin nimimerkkisi jo silloin... Kuvaus lapsestasi ja hänen muistakin ominaisuuksistaan kuin tästä "liikkumisvastaisuudesta" sopii täysin meidän tyttöön. Meillä on nyt jumpan seurauksena saatu aikaan vain se, että tyttö juuri pyörii sivuittain vatsallaan, muttei siitäkään pidä. Työntää itseään takaperin lattialla ja esim hiekkalaatikon reunaa vasten nojaa polvillaan, mutta siitäkin koettaa kammeta pystyyn (jossa ei tietenkään itse pysy). Tytöllä ei tunnu olevan minkääänlaista kiinnostusta vaihtaa asennosta toiseen, esim. istumasta vatsalleen. Ihan kuin ei uskaltaisi. Jos koettaa laittaa, alkaa huuto. Samoin, jos kmoettaa laittaa konttausasentoon, potkii väkisin jalta suoraksi kauhealla huudolla. Rankkaa on, ja kiusaus on kova laittaa välillä kävelytuoliin kun tyttö tuntuu vihaavan jumppaharjoituksia, vaan pakkohan niitä on tehdä, ei kai se siitä ikinä muuten lähde. Väsyttävää tuo treeni välillä, varsinkin kun tuntuu että tyttö vaan turhautuu. Tyttö vaan on sellainen tarkkailijaluonne, tykkää katsella muiden leikkejä ja seurata ja koettaa matkia puheita. Hyvin herkkä luonne on myös ollut alusta pitäen, "vierasti" myös jo kolmikuisena ja ollut siitä asti hyvin kiinni vanhemmissaan, etenkin minussa. Hoitoon ei voisi laittaa, ei puhettakaan. Kun vielä syömistenkin kanssa on ongelmaa (vain harvat ruuat kelpaa, ja aivan sileänä soseena), niin arjessa haastetta riittää. Mutta kovin on rakastava ja rakas tyttö kuitenkin. Toivois vaan, että maailma hänellekin avartuisi. Olisi kiva jos laittaisit mulle meiliä, os. on
[email protected]
Hyvää vointia teille ja pikaisiin kuulumisiin!