kun tuolla sateessa likoaa leca-runko eikä puurunko tai huonosti peitetyt talopaketin elementit.. vaikutti aika paljon päätökseen runkomateriaalista.
onpas mukavaa
jii
233661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
läpimärkä betonirunko pakastuu......
Ja lecarunko kestää 100% vettyneenä jäätyä ainakin 50 kertaa.
Sateen jälkeen saanee kastua 500 kertaa ilman että siitä mitään haittaa on.
-raksaaja
mutta tsekkaapa sen laastin pakkasenkestävyys ja työvirheiden vaikutus siihen.
Vesi missä tahansa rakenteessa ei ole hyväksi.
kunhan se saa vettä
Naapurustossa vedetään vihreää puutavaraa seiniin. Ja se vihreä ei ole kyllästeainetta.
Kukin tyylillään.
-raksaaja
harkkovarvien väliin tulee se villa eristeeksi ja se kastuu ja ei kuiva, kastuu ja ei kuiva. Tässä miettinyt vaihtoehtona näitä uretaaniharkkoja ja tuo mietityttää. Tuleeko myös sokkeliin sitä villaa väliin jos on näitä lämpäuretaani harkkoja käytössä?
tulee kyllin hyvää seinää ilman villakaistojakin. runkohommia kun aloiteltiin niin olin kahden vaiheilla josko sitä kannattaisi laittaa, mutta nyt jälkeenpäin olen ihan tyytyväinen ettei alettu puljata villan kanssa. Se olisi luultavasti läpimärkää (en tiedä haittaako) ja ihan tönkkönä laastiroiskeista (haittaa takuulla).
mikä sen kuivumisen estää?
ja unohda villat. Sinne väleihinhän se painuu kun pursottaa.. Sopivasti.
Jaa miksei kuiva. Miten sitten harkkojen väliin voidaan laittaa märkää muurauslaastia ? Tai Lammi -harkkojen sisään kipataan märkää betonia kuutiokaupalla, jääköhän se vesimäärä sinne harkkoseinän sisään ja sitte tapetitkaan ei pysy kii ja seinä on iha homeessa.
Ei, kyllä kannattaa rakentaa se pahviseinä, jossa on se riipilauta ulkopinnassa. Kyllä siitä sen verran vetää että syksyn sadevedet tulee läpi.
Toihan minuakin lammissa epäilyttää...
Että rakennuskosteus on kaikissa kivitaloissa ihan mieletön. Valubetonitaloissa siitä vedestä edes osa sitoutuu betoniin (olikohan 40%, kaasubetonissa 0%, molemmissa on sama lähtökosteus välittömästi pystytyksen jälkeen)
Ahaa, no onkos niissä mitään eroja kuivumisnopeudessa, kuivuuko kaikki yhtä tehokkaasti?
Kukin aina toki kehuu omaansa.
Mutta moni on sanonut että siporex talon kuivattaminen haukkaa enemmän energiaa.
Jos se pitää paikkansa, se voi johtua siitä että:
1) kostean siporexin U arvo on huonompi kuin kuivan
2) siporex seinästä pitää haihtua 40% enemmän vettä kuin esim valubetoniharkkoseinästä (meidän talossa se ois kait ollut 9000 litraa lisää haihdutettavaa vettä eli 6300kwh enämpi ylimääräistä energiaa menee seinään ennen kuin se olisi ollut kuiva, nyt sitä haihdutettavaa vettä oli kait vain jotain 15000 litraa tjsp)
Mutta toisaalta jos kuivumisaika sattuu kesälle niin se kuivuminen viilentää taloa kesällä.
Kosteushan poistuu materiaalista sitä nopeammin mitä hötterömpää se rakenne on. Siksipä onkin luultavaa että siporex talo kuivaa yhtä nopsaan kuin muutkin. Kevytsoratalot varmaan nopeimmin.
Valubetonitaloissa kuivuminen kestänee ainakin yhden vuoden, mutta se ei kuitenkaan vaikuta esim. lämmöneristeen toimintaan eikä hitaudestaan johtuen välttämättä näåy yhtä selvästi esim. sähkömittarissa.
Lisäksi semmoinen ero on jotta jos rakenteessa on lämmöneriste keskellä seinää, kuivuminen tapahtuu molempiin suuntiin kun taas siporexissa se tapahtunee voimakkaimmin ulospäin koska vesihöyryn "osapaine" ajaa sitä höyryä eristeessä ulospäin.
Siporex-talon kuivumisesta käytännössä.
Toimittajan mukaan valmistushetkellä kosteusprosentti 40 % (kuivapainosta), eli n. 8 litraa/harkko. Toimitushetkellä kosteus vaihtelee riippuen harkkojen tuoreudesta. Meille tuli muutama lava vain pari päivää vanhoja harkkoja (toisia harkkoja vasten olleet harkon pinnat olivat vielä niin kuumia ettei kärsinyt paljain käsin heti iskeä kiinni). Toisaalta taas mukana oli vanhempia ja kuivempia lavoja (painoerot oppi äkkiä havaitsemaan). Meillä runko muurattiin kesällä 2002 joten sade ei työn aikana paljon runkoa kastellut.
Vuoden rakentamisen jälkeen muutimme sisään kesäkuun alussa. Ensimmäisenä kesänä sisäilma tuntui kostealta ja esim. pyykit kuiviuvat hitaasti. Loka- marraskuun aikaan sisäilma sitten yllättäen kuivui. kuivuminen tapahtui tapahtui niin nopeasti että sen huomasi selvästi. Tässä vaiheessa vesihöyry ilmeisesti alkoi liikkua vain ulospäin.
Kaukolämpölaskuista en ole kuivumisen aiheuttamaa lisää onnistunut erottamaan (hukkunut muiden muuttujien sekaan).
Vanha viisaushan on täystiilitalojen ajalta (siis oikeiden täystiilitalojen) että uusi talo kannatta vuokrata ensimmäiseksi vuodeksi pahimmalle vihamiehelle, seuraavaksi vuodeksi ystävälle ja vasta sitten muuttaa itse (ja juuri tämän kosteuden takia).
kertomuksia ja viisaita kysymyksiä erilaisiin toteutuksiin ja niiden erinomaisista ratkaisumalleista. Olisipa eduksi "käytettyä" kivitaloa hankkivan lueskella muutaman kuukauden tätä palstaa, niin saisi oikean käsityksen siitä kuinka taitamattomasti ja mutulla rakennettuja taloja ovat ostamassa. Järkevä asiakas kyllä tinkaa noista kivitalojen pyyntihinnoista vähintään puolet, ja silti saa vielä varautua aikamoisiin korjauskustannuksiin noiden tietämättömien omatoimiosaajien jäljiltä jotka ovat "omaa järkeään" käyttäneet taloa rakentaessa. Ohjeistuksista ja määräyksistä viis :) Vitsipalstana tämä on kyllä yliveto :)
parempi että me idiootit tunarit rakennellaan vaan näitä kiviaineisia mökkejä.. näissä on kuitenkin epäonnistumisen mahdollisuus paljon pienempi kuin puurunkoisissa, kun nyt vaikka mietitään sekä rakennusaikaisia että tulevaisuuden kosteusongelmia.
Tuosta linkistä voit muuten tarkistaa miten ammattilaiset osaa: http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=airokatu tampere&hae=Hae
ja tässä pari kilsaa meiltä iso rakennusliike tekee rivareita puurunkoisista elementeistä. Siinä murjottaa elementti kavereineen sateessa ilman mitään suojausta..
Me nyt edes ainakin yritetään ;)
jotka etsivät kaikki mahdolliset ja mahdottomat kustannuksia säästävät metodit ja tarvikkeet, sekä osaamattomat ja hyvällä mielikuvituksella varustetut "ainakin yrittävät" omatoimirakentajat, molemmilla ryhmillä samat inressit, saada myydessä siitä sonnasta mahdollisimman hyvä hinta.
täällä kirjoittavista tavoitteena oma talo jossa voi asua hyvällä mielellä. Muuten tuskin kukaan jaksaisi jaaritella täällä loputtomiin kapillaarikatkojen riittävyydestä ja maanpaineseinien veden- ja lämmöneristyksistä.
Tietysti jos joku myy talonsa, siitä varmaan pyritään saamaan mahdollisimman hyvä hinta, tai ainakin näin olen luullut muidenkin ihmisten tekevän? Olenko ollut väärässä kaikki nämä vuodet? Myitkö oman talosi 40% alle markkinahinnan? Mikä olikaan pointtisi?
Onb vain hyvä esimerkki miltä välttyy kun tekee kivisen mökin.
Nou worries!
koska siitä ei koskaan saa omiaan pois nmiin hyvin kuin puumökeistä
siksi oot ihan hakoteillä
palannut keskuuteemme. kerropa itse joku viisaus :)
Oliko sinulla muuta viisautta tarjolla ?