Kidnappaus. Osa 2.

Timppa kirjoitti:

Jatkuu edellisestä osasta... tiedoksi niille jotka haluavat lukea tarinansa kokonaisina, tämäkin päättyy kesken, jatkoa seuraannee muutaman päivän sisällä, joten jos haluatte lukea tarinan kokonaisena, odottakaa siihen saakka.

Hyvin pian auton lähdettyä liikkeelle Sari kadotti ajantajunsa, pikkuhiljaa hänen paikkansa alkoivat puutua ja hän arveli olleensa takakontissa jo vähintään puolisen tuntia. Hän yritti päästä kiemurtelemaan hieman parempaan asentoon, mutta ahtaassa takakontissa ei mikään asento, johon hän sidotussa tilassaan pääsi ollut toista parempi. Hän kokeili epätoivoisesti saada rautoja pois ranteistaan, mutta mies oli kiristänyt ne niin tiukalle että hän ei saanut niitä edes pyörimään ranteidensa ympärillä. Hän yritti saada jalkansa liikkumaan sen verran että olisi onnistunut potkimaan takaluukkua, mutta ketju hänen käsiään ja jalkojaan yhdistävien rautojen välillä esti tämän tehokkaasti. Alistuneena kohtaloonsa hän päätti jäädä odottamaan mitä seuraisi.

Matkan jatkuttua vielä pienen aikaa, Sari kuuli renkaiden äänestä kuinka auto siirtyi asfaltilta soralle, tie muuttui mutkaisemmaksi ja pienen ajan päästä auto pysähtyi kokonaan. Auton etuovi aukesi ja pamahti hetken päästä kiinni, sitten Sari kuulikin kun joku sovitti avaimia takakontin lukkoon. Sarin silmät olivat jo kerinneet tottua pimeyteen ja valo sokaisi häntä kun mies tempaisi takaluukun auki, Hän oli suunnitellut vaativansa mieheltä selitystä heti tämän avatessa takakontin, tämän jälkeen hän olisi selittänyt koko hommann olevan väärinkäsitys, ei hän ollut kirjeissään mitään tällaista tarkoittanut. Mutta nyt kun olisi ollut aika toimia, sanat eivät suostuneetkaan tulemaan, sen sijaan hän vain tuijotti miestä vihaisen näköisenä. Mies hymähti, ja tarttui hänen nilkastaan kiinni ja tyhtyi avaamaan hänen jalkojaan kiinni pitäviä rautoja. Saatuaan nämä irti hän tarttui Sarista kaksin käsin kiinni ja nosti kevyesti ulos tavaratilasta, laskien hänet jaloilleen auton viereen. Sari joka oli ollut arvelujensa mukaan ainakin tunnin verran sidottuna tunsi kuinka hänen puutuneet jalkansa eivät meinaneet ensin kantaa häntä, mutta pikkuhiljaa veri alkoi palata ja pienen hetken jälkeen hän seisoi kasvotusten miehen kanssa ihmetellen mitä tämä oikein aikoi tehdä.

-Mitä ih... Sari aloitti.
-Hiljaa, mies keskeytti. Tästä lähtien teet täsmälleen niinkuin minä sanon, täällä keskellä metsää ei ketään sinua kuule. Mies kouraisi Sarin toista rintaa ja otti hänen nänninsä sormiensä väliin ja rutisti.
-Aihh.. Hei... Sari protestoi..
-Tästä lähtien teet kuten sanon tai saat tuntea sen nahoissasi, mies totesi rauhallisesti.
-Ja nyt liikkeelle, mies käänsi Sarin ympäri ja tarttui hänen käsiään yhdistävistä raudoista kiinni ja tuuppasi hänet kävelemään eteenpäin, muutaman kymmenen metrin päässä olevaa vanhahkoa taloa kohti.
Sarin teki mieli protestoida äänekkäästi vastaan, mutta miehen itsevarma käytös ja hänen nänninsä kihelmöinti hiljensivät hänet. Ties mitä tämä mies hänelle tekisi jos hän vastustelisi.

Mies talutti Sarin suoraan sisälle taloon, talo oli tosiaan suhteellisen vanha, mutta siitä oli selvästi pidetty huolta ja se oli siististi sisustettu, mies ei pysähtynyt esittelemään taloa sen enempää Sarille, vaan pakotti tämän suoraan käsiraudoista ohjaillen rappusille, jotka johtivat talon yläkertaan ja pienehköön huoneeseen. Sari katseli ympärilleen ja näki suuren, vanhanaikaisen rautapäätyisen, tukevan näköisen sängyn joka täytti ison osan huoneesta, tämän sängyn päädystä hänen kauhukseen riippui muutama vyyhti köyttä, ja joitain kummallisemman näköisiä vekottimia joita hän ei tunnistanut. Mies oli selvästi suunnitellut tekevänsä hänelle hieman muutakin kuin vain kidnappaavansa. Sari ei tiennyt mitä hän oikein oli odottanut, mutta tämä näky sai hänen taistelutahtonsa nousemaan uudestaan. Hän huomasi ettei mies pitänyt hänen käsiraudoistaan kovinkaan lujaa kiinni ja niinpä hän riuhtaisi minkä jaksoi ja yllätyksekseen miehen ote irtosikin. Hän potkaisi nopeasti miestä kohden osuen ilmeisesti tätä nilkkaan ja hoiperteli kauemmas tästä. Vasta tässä vaiheessa hänelle valkeni hänen suunnitelmansa heikkopuoli. Ainoa uloskäynti huoneesta oli ovi josta he olivat tulleet ja mies seisoi sen edessä hieroen nilkkaansa ja tuijottaen häntä.

-Kuten jo ulkona sanoin, tuosta ei hyvää seuraa, mies sanoi ankaralla äänellä, Sari tunsi kuinka pala alkoi nousta hänen kurkkuunsa, mitä mies hänelle oikein tekisi.
-Naama seinää kohti ja hieman äkkiä, mies tiuskaisi. Sari ei uskaltanut enää mitenkään vastustella joten hän käänty nopeasti selin mieheen, niin että tuijotti suoraan seinään. Hän kuuli kuinka miehen askeleet lähestyivät ja varautui jo pahimpaan, kunnes tunsi miehen tarttuvan häntä ranteista ja alkavan avaamaan käsirautoja. Saatuan ne auki mies antoi niiden tippua lattialle. Sarin koko ruumis värisi kun hän odotti mitä seuraavaksi tuleman piti. Mies peruutti hieman kauemmas ja käski hänen kääntyä ympäri häntä kohden.

-Seuraavaksi saat luvan hieman stripata minulle, riisuppas vaatteesi kiltisti niin ettei minun tarvitse sinua auttaa, sanoi mies Sarin mielestä hyvinkin uhkaavalla äänellä.
Mitä? Tämä mies halusi että hän ottaisi vaatteensa pois, tämän siinä häntä tuijottaessa ! Sari katsoi miestä epäuskoisena, mutta tämän vaativan tuijotuksen takia päätti myöntyä ainakin sen verran että ottasi päällysvaatteensa pois pelatakseen aikaa. Hän tarttui housuihinsa jotka mies olikin jo aikaisemmin hänelle avannut ja veti ne hiljaa nilkkoihinsa miestä vilkuillen. Miehen katse tuntui hänestä kovin yhteen paikkaan pysähtyneeltä tämän tuijottaessa hänen pitsi reunaisi pikkuhousujaan. Sari potkaisi vaivautuneena housunsa hieman kauemmas, kääntyi hieman sivuuttain ikään kuin suojatakseen itseään miehen katseelta ja alkoi riisumaan paitaansa. Sarin rinnat eivät olleet kauhean isot, mutta kuten hänen ikäisillä tytöillä yleensäkin, ne olivat vielä kiinteät ja pyöreät. Tämän asian Saria ahnaasti tuojottava mieskin oli selvästi huomannut. Sari taas ei voinut uskoa että oli tullut laittaneeksi päälleen omasta mielestään vielä nätimmät alusvaattensa ajatellen meneväsä tavallisille treffeille. Nyt hän seisoi siinä alusvaateisillaan miehen tuijottaessa häntä ja selväsi vielä vaatien että hän ottaisi loputkin pois.

Mies käveli hitaasti sängyn vieree koko ajan häntä kuitenkin katsellen, otti sen päältä jotain ja viskasi Sarin jalkoin.
-Tuossa, laitappa tuo vielä päällesi, niin ei ihan ilman vaatteita tarvitse olla.
Sari kumartui ja nosti maasta miehen heittämän vaatekappaaleen, joka osottautui hänen järkytyksekseen PVC:stä, muovista tai jostain vastaavasta aineesta tehdyiksi kiiltävän mustiksi pikkuhousuiksi. Ja kaiken hyvän lisäksi, vielä niin pieniksi stringeiksi että ne tuskin mitään peittäisivät. Sari tunsi kuinka hänen poskiaan alkoi punoittaa kun hän edes ajatteli että hänen olisi ne jalkoihinsa laitettava. Mutta tämän miehen kanssa ei selvästi ollut leikkimistä, niinpä hän empivästi ensin otti omat pikkuhousunsa pois, paljastaen lähes posliiniksi ajellun pillunsa miehelle. Nyt hän saattoi nähdä miehen housun lahkeessa jo selvän kohouman. Tämä sai hänet tuntemaan itsensä vielä haavoittuvaisemmaksi. Kiireesti hän sujautti miehen hänelle antamat pikkuhousut jalkaansa ja lähti vetämään niitä ylös huomatakseen, että ne olivat myös kooltaan tarkoitettu häntä pienemmälle, niimpä ne painautuivat tiukasti hänen pilluuan vasten, ollen hänestä vielä pahemmat kuin mitä olisi ollut olla ilman vaatteita. Saatuaan nämä jalkaansa hän vielä nopeasti avasi rintsikkansa ja antoi niiden pudota lattialle. Hän ei ensin oikein tiennyt kummat piilottaa mutta päätyi lopulta ristimään kätensä paljaiden rintojensa päälle ja tuijotti miestä uhmaavasti. Tämän ahmiessa häntä katseellaan.

-Oikein hyvä, totesi mies, Hmm... nyt sitten tuohon sängylle mahallesi, älä luulekkaan että olen unohtanut sitä potkua nilkkaani.
Oli yksi asia riisua vaattensa tälle miehelle, mutta sängylle Sarilla ei ollut aikomustakaan mennä. Miehen lahkeessa ollut kohouma oli kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin että Sari kyllä tiesi mitä sängylle meneminen tarkoitti. Niimpä hän vain jatkoi miehen uhmakasta tuijottamista. Omaksi häpeäkseen hänen oli kyllä myönnettävä että välillä hänen oli aivan pakko ihailla tuota pullottavaa lahjetta, todennäköisesti mies ei ollut ainakaan valehdellut kun oli hänelle aikaisemmin mailissa ilmoittanut olevansa joka suhteessa hyvin varustettu.

Mies ei selväsitkään enää aikonut toistaa käskyyän uudestaan vaan lähti kävelemään Saria kohti. Pelästyneenä Sari otti kätensä pois suojaamasta rintojaan ja yritti pitää miestä kauempana. Turhaan. Mies oli niin paljon häntä vahvempi että hän ilman suurempaa vaivaa raahasi Sarin sängynviereen, vielä selvästi nauttien siitä. Hänen kätensä eksyivät Sarin rinnoille ja hänen jalkoväliinsä hyväillen ja kopeloiden häntä samalla kun mies pakotti hänet sängylle mahalleen. Saatuaan Sarin sängylle hän istahti tämän päälle pitäen toisella kädellään Sarin käsiä tämän pään päällä, samalla kun hän hieman kiusasi tätä vetelemällä stringeistä, tunkemalla kätensä niiden alle ja sormensa Sarin pilluun. Sari yritti rimpuilla ja potkia itseään vapaaksi, mutta mikään ei auttanut. miehen sormet hänen sisällään jatkoivat hänen kiusaamistaan. Lopulta mies veti kätensä pois ja kurotti sängynpäätyyn ottaen yhden köysi vyyhdeistä. Hän tarttui varmalla otteella kiinni Sarin ranteesta ja aloitti kiertämään köyttä tiukasti sen ympärille. Sari yritti pyristellä ja vetää kättänsä pois, mutta mikään ei auttanut. Mies pakotti hänen kätensä suoraksi ja sitoi köyden toisen pään kiinni sängynpäädyn rautaiseen tolppaan. Köysi hiersi Sarin rannetta ja hän yritti nykiä kättään irti samalla kun mies rupesi sitomaan hänen toista kättänsä. Pian Sari saikin huomata että mies pakotti tämänkin käden vastakkaisen sängyntolpan viereen ja kiersi köyden sen ympäri tehden hänen olostaan erittäin epämukavan. Mitä hän enää voisi tehdä? Hän yritti potkia miestä mutta ei, mahallaan maaten pystynyt mitenkään tähän osumaan, hänen jalkansa vain sätkivät hyödyttöminä, liian pienten stringien kiristäessä jalkovälissä.

Mies nykäisi muutaman kerran köysistä varmistaen että ne pysyisivät paikallaan ja siirtyi tämän jälkeen Sarin jalkopäähän. Hän nappasi kiinni Sarin nilkasta juuri tämän yrittäessä potkaista häntä ja pakotti jalan suoraksi istuen sen päälle ja aloitti kiertämään köyttä nilkanympärille. Sari yritti riuhtoa itsään irti hänen käsiään pitelevistä köysistä mutta solmut olivat liian pitäviä ja yritys turha. Turhautuneena hän rentoutui hetkeksi, ja mies käytti tätä säälimättä hyväksi kiertäen köyden nopeasti tolpan ympärille ja siepaten kiinni toisesta jalasta ja levitti Sarin jalat niin levälleen kuin sänky vain antoi myöten. Sari ei voinut uskoa tätä, kun mies saisi tämänkin jalan sidottua hän olisi täysin tämän armoilla. Hänen pillunsa pingottuneiden muovistringien alla alkoi hänen ihmetyksekseen tuntua kumman märältä. Hän yritti vielä hieman ponnetomasti nykäistä jalkaansa vapaaksi vain huomatakseen, että mies oli saanut vihdoin sidottua senkin paikalleen. Siinä hän nyt sitten oli, sidottuna X:ksi mahalleen keskelle sänkyä. Sari kiemurteli hieman ja tunsi vain kuinka köydet pitivät hänet tiukasti paikallaan.

-Noin... jotain tästä kyllä vielä puuttu, mies sanoi matalalla äänellä. Sari käänsi päänsä ja näki kuinka mies otti sängyn vieressä olevasta kaapista kolme muhkean kokoista tyynyä. Yksi kerrallaan hän sitten asetteli ne Sarin mahan alle niin että hänen perseensä nousi kuin tarjottimelle. stringien liimautuessa yhä kireämmin hänen iholleen. Mihen katse oli liimautunut Sarin jalkoväliin jota hän oli juuri toisella kädellään aikeissa hyväillä... Sari yritti saada polviaan hieman enemmän yhteen mutta turhaan, köydet alkoivat käydä jo kivuliaiksi liian rimpuilun takia. Niinpä hän ei voinut tehdä muuta kuin puhista kiukusta mihen hyväillessä hänen märkää pilluansa, hetken kuluttua mihen toinen käsi siirtyi vielä hyväilemään ja nipistelemään hänen rintojansa. Sari olisi voinut kuolla kiukusta ja häpeästä.

-No mutta, odotappas sinä tässä hetki, minun tarvitsee käydä hakemassa alakerrasta vielä jotain pientä jotta saadaan hoidettua nämä rangaistukset tottelemattomuudestasi, sanoi mies samalla kun hän nousi sängyltä ja suuntasi kohti ovea. jättäen Sarin makamaan avuttomana sängylle. Kuinka minä oikein tähän päädyin ajatteli Sari.

Jatkoa seuraa...

Noin, palautetta saa taas mielellään antaa, yhteyttäkin voi ottaa mailin kautta, joka on [email protected] Seuraavan osan yritän kirjoitella heti uudenvuoden jälkeen, jos vaikka krapulassa syntyisi parempaa tekstiä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä