Voisiko joku TKTL-opiskelija kertoa millaista matikkaa siellä tarvitsee opetella. Matikassa ei sinänsä mitään pahaa ole, mutta hieman pelottaa jos joutuu paljon esim. alla olevan linkin tapaista opettelemaan. EI tuo nyt ihan kylmilteen onnistu. Nyt oon ammattikorkeassa ja siellä tunnetusti ei vaadita, että pitäisi perustella, jokin tietty kaava, enkä itsekään ymmärrä miksi pitäisi vaatia, koska onhan kirjat keksitty ja jos sitä todella tarvitsee niin materiaalia varmasti löytyy. Eikö pääasia ole esim. tietojenkäsittelytieteessä, että osaa koodata sen FFT:n eikä että osaa perustella jotain sen matemaattisia ominaisuuksia, vaikka kolmen aikaan yöllä herätettäessä? Tai uudenvuoden aattona klo 07:12 yön valvoneena ;)
matikka
mk
6445
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
täällä se puuttuva linkki.. kuinkahan nopeasti tuo poistuu netistä kun huomaavat, että kävijämäärät vähän nousevat ;)
http://www.ee.oulu.fi/~timor/Sign_sys/sig.htm
Mikä tuossa on muka vaikeaa? Olisi suotavaa töitä tehdessä tietää mitä on tekemässä vaikka koodia vääntääkin. Luulisi olevan eduksi kun tietää mihin lopputulokseen pyritään ja ymmärtää miten ohjelman eri osat toimivat. Omissa opinnoissa Fourier-muunnos tuli vastaan ainakin 15 kurssilla joten kyllä FFT ja kumppanit on ihan olennaista tietoa. Linkki on kyllä tosi hienosti tehty ja selkeä.
Mutta mitä se kertoo tiedosta, että osaa käsin perustella jonkin asian olevan jotain. Kysehän oli siitä, että pitää perustella matemaattisesti jostain kaavasta toinen kaava esim. jossain tentissä. Tottakai pitää tietää mitä tekee jne. Itse en vaan tajua miksi jonkin perustelun käsin tekeminen jossain tentissä vaikuttaa siihen miten sen asian tajuaa sitten tulevassa työelämässä.. Ja tottakai fouriermuunnokset tulevat joka kurssissa. En ymmärrä yhteyttä sen tajuamisen välillä mitä tekee ja sen välillä että osaa matemaattisesti johtaa paperilla kaavasta jonkin toisen kaavan. Kuka perinteistä fouriermuunnosta laskee käsin kun sen voi toteuttaa esim. mathcadilla? en tajua miksi pitää kaivaa jostain esiin kaavoja asian takia mikä saataisiin esim. mcadilla laskettua parissa sekunnissa. Miksi jotain tommosta vaaditaan käsintehtynä? Vai vaaditaanko sitä ylemmissä korkeakouluissa, muuta kuin pääsykokeissa?
En opiskele tkt-laitoksella, mutta sen pääaineopiskelijoille suositellaan cum laude tasoista matikkaa, vähintään approbaturin verran.
Yliopistomatikassa ei niinkään testata sitä, että osaatko syöttää luvut laskimaan ja katsoa näytöltä tulosta, vaan sitä kuinka hyvin ymmärrät, mistä on todellisuudessa kyse. Tämä tarkoittaa siis mm. asioiden todistelua ja tarkastelua. Vaikka esim. raja-arvo on helppo ymmärtää ja laskea, siinäkin tekee helposti virheen.
Mikä on esim. 1/k raja-arvo, kun k kasvaa rajatta? Entä 1/k^2?
Yliopistomatikassa siis todistetaan, että asiat ovat todellakin niin kuin ovat. Vastaavat pätee fourieriinkin.
Yhdestäkään matikan tentistä et pääse yliopistolla läpi, jos vain osaat käytännössä laskea laskuja. Tällaisia tehtäviä kun käytännössä katsoen ei juurikaan ole tenteissä, vaan vaativat syvempää oivallusta.
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1.1 ja 1.2 ovat kurssit, joista yleensä matikan opiskelu alkaa (ja hyvin vaativat kurssit).
Tässä esimerkki laskareista: http://www.math.helsinki.fi/kurssit/diffintI/k11.gif
Niin kuin huomaat, matikka ei suinkaa ole laskemista tai kaavojen opettelua.
Juu niin. Mietin vain, että miten se kaavojen todistelu sitten auttaa siihen ymmärtämiseen. Kun itseni kohdalla kyse on siitä että teen ainakin älyttömästi virheitä noissa laskuissa.. siis sellasia ns. merkkivirheitä ja minusta se ei tarkoita sitä että en tajuaisi jotain asiaa. Ja tottakai osaan erottaa sen mitä on laskeminen ja asioiden todistelu.. En vain oikein osaa ymmärtää sitä yliopiston pohdiskelua ja tutkiskelua käytännön työelämän kannalta. Ei ole minulla työelämästäkään kokemusta.. ainakaan oman alan. Mietin vain miksi jotkin kaaavat pitäisi perustella niin kun ne perustellaan aina. Kun ne vielä perustellaankin lähinnä samalla "kaaavalla". Lukiossa ainakin opetettiin että täytyy osata tietty perustelukaava esim. jossain epäyhtälöperusteluissa, ilman tätä "kaavaa" mikä ei siis ole mikään numerinen tai symbolinen kaava on hankala lähteä noutamaan todistusta .. Että kyllä se matikka kuitenkin on sitä ulkoaopettelua jossain mielessä.. mutta missä suhteessa tämä on yliopistomatikkaan ja missä suhteessa yliopistomatikan osaaminen on työelämän käytäntöön?