ajatuksia tähän palstalle koska minulla on sellainen tilanne että enää en voi saada lapsia , koska kohtu on jouduttu poistamaan. Olen 36 vuotias ja meillä on yksi lapsi. Olen toki tosi onnellinen lapsesta ja se on meidän ainut ja sitäkin rakkaampi. Minua vain suututtaa ympäristön suhtautuminen siihen että on yksi lapsi, usein kuulee sanottavan että "onhan se hyvä kun on edes yksi lapsi" , tai aiotteko tehdä enempää? Aivan kuin lapseni ainoana olisi jotenkin vähempiarvoisempi kuin muut. Tai me perheenä jotenkin huonompia kuin muut. Toki tarkoituksenamme oli saada toinenkin lapsi mutta ei se elämä aina ihan niin mene kuin suunnittelee. Itse olen näin onnellinen mutta jotenkin ympäristön suhtautuminen suututtaa. Kirjoitan siksi tänne koska tavallaan tilanteeni on ns. sekundaarista lapsettomutta. Tsemppiä teille kaikille.
päätin laittaa
6 v. pojan äiti
3613
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Hei!
Meillä lähipiiri ei pommita kysymyksillä, koska tietää, että en voi saada kohdun poiston vuoksi lapsia. Oletko sinä kertonut lähipiirissä oleville ihmisille? Tietenkin on sellaisia, jotka eivät tiedä ja ihmettelevät, mutta ohitan sen jotenkin aina. Se tieto varmasti auttaa lähipiiriäsi, koska he tietävät syyn siihen, miksi teillä on vain yksi lapsi.
Onneksi sinulla on yksi lapsi, minä en tule saamaan sitä ainotakaan ikinä ja tämä surun kans pitää pysytä elämään elämää eteen päin, mutta miten???
määrän!! Sanon typerille ihmettelijöille ja kyselijöille.Minä olen ikäisesi ja meillä on 8v kultaakin kalliimpi poikanen .Ainokainen ja ainokaiseksi todennäköisesti jääkin.Tottakai varovasti on toivottu sisaruksia,mutta tuloksetta ja meillä on nyt hyvä näin.Tutut kyllä tietää miksi perhekokomme on jäänyt tähän ja muille voi tokasta tuon alkulauseen.Menevät muuten hyvin hiljaseksi...:)Lapsen sisaruksen kaipuu tekee kipeää ja aiheuttanut monia keskusteluja meidän perheessämme.Tuntui aika kurjalle kerrankin kun poika koulusta tullessaan tokaisi kuin ohimennen olevansa heidän luokallaan ainut lapsi jolla ei ole yhtään siskoa tai veljeä...Onneksi pojalla on paljon kavereita ja oman ikäisiä serkkuja.Ainokaisten lasten sosiaalisista kontakteista onkin erityisen tärkeää pitää hyvää huolta.
noista ahdasmielisisistä paskiaisista! Jokainen elää omaa elämäänsä ja sillä siisti! Lasten hankkiminen tai hankkimattomuus ei todellakaan pitäisi kuulua ulkopuolisille, ja vielä vähemmän syyt siihen! Jos ihmiset oikein nenäkkäiksi ryhtyvät, niin sano suorat sanat että mitäs se muille kuuluu.