Kahlaan surua
kuin mustaa vettä.
Rantaa vain ei näy.
Onnelliset muistot
kivinä tiellä
kompastelen eteenpäin.
Toivottavasti sinä
edes olet onnellinen.
Se lohduttaisi vähän.
Minä vasta opettelen
vaikeaa taitoa,
tasapainoa.
kuin mustaa vettä.
Rantaa vain ei näy.
Onnelliset muistot
kivinä tiellä
kompastelen eteenpäin.
Toivottavasti sinä
edes olet onnellinen.
Se lohduttaisi vähän.
Minä vasta opettelen
vaikeaa taitoa,
tasapainoa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Surua kahlaten
Surusi
rannattattomassa
tummassa vedessä
vielä viipyy.
Kivet
onnellisina muistoina
tielläsi
eivät sinua kaada
vaan
ohjaavat eteenpäin
rannalta
kirkasvetisen saaren suojiin.
Onnellinenko ?
Sinun kanssasi
olin onnellinen.
Sinun pitää vain muistaa
että minun oli otettava
ratkaiseva askel
emmekä me voi olla toisillemme
edes lohtuna.
Opettelemme tasapainoilua vielä
molemmat
sinä siellä, minä täällä.
uskollinen ystävä ja ymmätärtäjä!
Tunteella luettava.
Perjantai-iltaa