Onko

ME OLEMMA PIETARSAARELAISIA
Jakobstads stad
Pietarsaaren kaupunki
vaakuna   sijainti
www.pietarsaari.fi
Lääni   Länsi-Suomen lääni
Maakunta   Pohjanmaan maakunta
Seutukunta   Pietarsaaren seutukunta
Kihlakunta   [[{{{kihlakunta}}}]]
Perustamisvuosi   1652
Kuntaliitokset
Pinta-ala
- maa
- sisävesi   122,9 km©˜
87,8 km©˜
35,1 km©˜
Väkiluku
- väestötiheys   19 519 (31.12.2005)
221,0 as/km©˜ 
Työttömyysaste   {{{työttömyys}}} % 
Kunnallisvero   18,50 % 
Kunnanjohtaja   Mikael Jakobsson
Kunnanvaltuusto{{{valtuusto-puolueet}}}   {{{valtuusto-koko}}} paikkaa{{{valtuusto-paikat}}}

Pietarsaari (ruots. Jakobstad) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä Pohjanmaan rannikolla. Pietarsaaren naapurikunnat ovat Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy, lähellä sijaitsee myös Kokkola.

Kaupunki on kaksikielinen ja enemmistönä 55 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 42 prosenttia puhuu suomea
.












Historia

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. 1200-luvulla koko nykyinen Pohjanmaa oli jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyristä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Pietarsaaren kirkko

Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uusi kaupunki Pedersören pitäjään. Tämä kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöreen viittaava Pietarsaari. Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. Isovihan tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844-47. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.

Skata

Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä 1800-luvun alussa ja 2000 henkeä vuosisadan toisella puoliskolla. Kaupunki paloi vuonna 1835. Krimin sodan aikana kaupungin kauppalaivasto tuhoutui täysin.

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria os. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.

Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla selluloosatehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa

Jeppisläiset ovat Pohojonmaalaisia! Onko selvä? Juntit löytyy n.40km. Pohoojosemmasta.

Mene Kokkolaan ja katsele ympärillesi. Pojjaat ovat kuin länkkäristä, vain hevoset puuttuu...