Sanokaapa nyt, onko rinnetalo ainoa oikea vaihtoehto loivan rinteen tontille? Olisiko tasamaantalo tuossa ihan hölmö ratkaisu?
Loiva rinne
kohta raksaaja
289520
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kellarin päälle tasamaantalo.
Riippuu pitkälti siitä miten loiva tai jyrkkä tuo rinne on.
Aika karmean näköisiä ovat aika ajoin näkyneet "tasamaan talot", jotka rakennettu rinteeseen ja sokkelikorkeus alarinteen puolella lähentelee metriä (tai kahta...). Kellariratkaisukin tuo mukanaan omat haasteensa talon ulkonäköä ajatellen: lekaharkkobunkkerin päälle täräytetty "tasamaan talo" on yleinen, mutta ei läheskään aina visuaalisesti paras ratkaisu.
Eli talo tontin mukaan ja rinteeseen sovittaminen on aina tasaista maata vaativampaa - mutta lopputuloksen onnistuttua ehkä myös palkitsevampaa.
Itse en ole arkkitehti, nämä ovat rinteeseen rakentaneen kertarakentajan mietteitä.
vaihtoehto oikea loivan rinteen ratkaisu - mielestäni tuo kellarillinen ei sovi koska se vaatii nousua 2-3 m eikä silloin rinne ole enää loiva. Tai talo jää tököttämään kellarin varaan. Ja toisaalta tasamaantalo on töpön näköinen joko korotetun sokkelin tai keinotekoisen pengerryksen takia.
Meillä oli edellinen talo loivassa rinteessä, talon sisällä nousu 120 cm. Kaunis, hyvin maisemaan ja rinteeseen sovitettu talo. Erittäin avara ja toimiva ratkaisu jossa on 1-tasoisen edut mutta avaruutta ja luonnetta enemmän. Eikä tullut kalliimmaksi rakentaa, mitä nyt muutama kierros sokkelia ja täyttösoraa maksaa.
ja loivanrinteen talon kustannuksia keskenään. Loivanrinteen talo on loivaan rinteeseen aina kalliimpi ratkaisu rakentaa kuin tasamaan talo tasamaan tontille.
Ylärinteen puolelle tarvittiin siis 6 kierrosta harkkoja lisää perustaan, mikähän harkon kpl hinta on tänään?? Jos kehä kantava seinä oli yht. 56m ja harkko 60cm on se n 202 harkkoa extraa. Plus tietty laasti. Täyttösoraa meni 134,5 m3 enemmän. Portaat maksoi nykyrahassa n. 1000€. Teettämämme elementit sateelta suojaan pystytettyinä (katto päällä) maksoi saman verran kun muutkin paketit siihen aikaan eli 43k€ joten siitä ei tullut ongelmaa. Muut lisäkustannukset on tosi marginaalisia. Veikkaisin että jopa tämän päivän hinnoilla jäädään alle 10k€ eroon. Maatyöt oli helpot, moreenipohja eikä tarvinnut viedä ylijäämämaata pois. Ehkä pari päivää lisätöitä traktorille.
perusratkaisuun jota on käytetty mm. Säynätsalon kunnantalossa. Siinä kohtuullisen tasaiselle tontille on kehitetty mukava sisäpiha nostamalla sisäpihaa kerroksen verran.
http://www.jyvaskyla.fi/historia/perus/nakymat/ssalonkunnantalo.htm
En esitä tätä ratkaisuksi ongelmaasi, mutta esimerkkinä siitä, että ajattalu noin pääsääntöisesti kannattaa.
Muista myös se, että rakennushankkeesi päätarkoitus ei ole kustannusten minimointi. Jos kustannukset minimoitiaisiin koko hanke jätettäisiin tekemättä. Tehtäväsi on saada sijoituksellesi paras tuotto.
josta ei kohtuu kustannuksin ole mahdollista selvitä. Suunnittelijasi ei joko ymmärrä kustannuksista hevon v;tä, tai sitten ei vaan välitä.
on kerronko missä?
Kumma juttu että ajattelu liitetään aina "kalliiseen monumenttilinjaan".
Tuossa muutama kuva eräästä ranskalaisesta talosta jonka suunnittelijat ovat tehneet halvaksi, kun se oli tilaajan tavoitteen mukaista. Ja onpa vielä kaiken lisäksi käytännöllinen ja sellaisena komea.
http://archiguide.free.fr/PH/FRA/Bor/FloiracMaiLaVa.jpg
http://www.archilab.org/public/1999/artistes/laca14fr.htm
http://www.archilab.org/public/1999/artistes/laca01en.htm
Taas ilmestyi tämä monumentti-käsite..
Muita suositujahan on esim. "suunnittelee itselleen ja kavereilleen."
Herää. Arkkitehdin ammatti on palveluammatti. Jos ei ole tyytyväisiä asiakkaita, ei ole asiakkaita.
M.O.T
eikä jättää sitä paskahommaa muiden murheeksi kun pitää kertoa paljonko tulee sitten maksamaan sen palveluammatin harjoittajan näkemys aiheesta.
vaan todellakin se on ollut halpa rakentaa. Sitäpaitsi, tuo ei ole lasihäkkyrä, vaan kuitusementtihäkkyrä jossa lisäksi muovihäkkyrä.
nimimerkille "olla oikeaa kustannustietou..." vaan terveisiä.
...................
...............
No kyllä halpenee. valokatteeksi tarkoitettu kuprumuoviplexi on huoooomattavasti halavempaa kuin karkaiistu tai laminooitu klasi. Lisäksi tuo talo on plaaniltaan loota eli suomeksi laatikko. Siinä ei ole mitään turhia ulokkeita eikä räppänöitä. Muutkin materiaalit on halapoja.
Periaatteessa halpa on halvempi kuin kallis ja yksinkertainen on yksinmkertaisempi kuin monimutkainen. Mutta en ole ihan varma.
on super-suunnittelijan käsitys edullisuudesta, ei edelleenkään todellakaan vakuuttavaa kuvaa suunnittelijoiden käsityskyvystä ja osaamisesta.
Heti pelleksi väitetään kun huomautetaan alan todellista asiantuntijaa siitä, että kuvassakaan muovi ei ole lasia vaan muovia ja että muovi on halavempaa kuin lasi.
Tairat olla Bezervitsereille sukua?
Tuo ole monumettia nähnytkään.
Kerro nyt jotakin uutta, mitä muuta suomalaiset haluavat kuin lyhytikäisiä monumentteja paskasta? Niitähän tänne rakennetaan kokoajan; koristeellisia, kuorrutettuja, halvalla rakennettuja, lyhytikäisiä monumentteja paskasta.
Ei näillä omakotirakentajilla ole varaa edes paskaan. Se hacienda, ranch house tai parthenon pitää rakentaa styroksista!
jotka haluavat jättää "merkkinsä" arkkitehtuuriin. Helvetin kovaan hintaan vielä.
nimikkeitä käyttävinä alan ammattilaisina. Tälläista tämä osaajien asiantuntemus on.
Onneksi nuo "todelliset asiantuntijat" eivät kuitenkaan pääasiallisesti ole arkkitehteja. Juuri ilmestyneen arkkitehti-lehden mukaan 17000:stä vuosittain rakennettavasta pientalosta vain 3% on arkkitehtien suunnittelemia. Loppu 97% on aivan muiden tekeleitä.
Ei näitä haciendoja ja akropoliksia mistään niin kalliista kuin paska rakenneta. Styroksia, styroksia!
Ohhohhoijaa.
Loiva rinne kannattaa tasoittaa tömistelemällä rehvakkaasti korkeammalla alueella pari tuntia. Pari säkillistä hyvää multaa voi taputella varmuuden vakuudeksi alarinteeseen.
Arkkitehti tulee kyllä suunnittelemaan ja piirtämään talomme. Tuo loivanrinteen talo tuntuu (ja näyttää) tietysti paremmalta tässä tapauksessa ja tiedän, että pienelläkin sisätilojen korotuserolla saa paljon ilmettä aikaan..
Joitakin kysymyksiä herättää rinnetalossa vain huoneiden toivottu katselusuunta. Huoneiden sijaintihan rajautuu yleensä aika selvästi tuossa korkeamman ja matalamman tason tiloihin. Rinne taas laskeutuu aina mihin laskeutuu...
Vaan ehkäpä se oma mieleni on vielä tässävaiheessa rajoittunut, jahka pääsemme todella työhön :)
meillä oli ns ylärinne, eli tie oli tontin alareunassa ja talo rakennettiin pihan perälle korkeimmalle kohdalle. Käytännön syistä 3 lastenhuonetta wc kph sekä tilava eteinen oli siis alimmassa osassa (ei kura kantautunut koko talon läpi:D). "Keskilaiva" 120 cm korkeammalla oli yhtä tilaa, siinä oli keittiö -takkatila-oh yht 56m2 josta keskiosa oli korkea ja siinä oli yläikkunat valoa antamassa. Oh päädyssä oli koko kulma isoa ikkunaa, näin saatiin näkyvyys sekä alarinteeseen että talon päätyyn terassille päin. Samaan tasoon taaimmaksi jäi khh, kirjasto, saunaosasto, wc, vaatehuone ja vanhempien makuuhuone.
Kyllä se siitä muotoutuu....
Meille tulee loivaan rinteeseen yksikerroksinen talo osakellarilla. Rinnettä n. 1,5 metriä talon ristikkäisistä nurkista mitattuna. Kellarissa kahdella sivulla ikkunoita, kahdella ei.
Loivan nousuhumalan aikana asian pitäisi valjeta.
Itse rakentaminen kannattaa hoitaa loivaliikkeisesti - hiljaa hyvä tulee.
Loiva katto on oman turvallisuuden kannalta paras (tasakaton jälkeen). Voi kohtalaisen reippaassakin harjakaistuiskeessa mennä riekkumaan katolle omaa erinomaisuuttaan, tai muuten vaan päästää ulos maailmantuskaa. Lopuksi voi ottaa pari kevyttä tanssiaskelta ja ryhtyä jodlaamaan mitä mieleen juolahtaa. Naapurin mummon figuurin ilmestyessä loivasti verhon takaa, voikin laskeutua takaisin loivalle maalle ja mennä vähäksi aikaa makuulle.