Isyysoikeudenkäynti edessä. Onko käräjäoikeus toimivaltainen, kun laamanni yksin johtaa puhetta ja toimii tuomarina. Tarvittaisiinko lautamiehet tai lisäksi esim. käräjäviskaali tai notaari prosessiin.
Käräjäoikeuden toimivaltaisuus
prosessissa . . .
10672
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ole sen verran helppo asia, ettei siinä tarvita suurta kollegiota päättämään? Jos isyys oikeudenkäynti kyseessä niin oletan, että isyys joko kumotaan tai vahvistetaan ja todisteet on jommasta kummasta.
Oikeudenkäymiskaari 2 LUKU (22.7.1991/1052) säätää seuraavasti:
Päätösvaltaisuudesta
1 § (22.7.1991/1052)
Käräjäoikeus on päätösvaltainen rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja ja kolme lautamiestä.
Käräjäoikeus on päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa myös:
1) yhteiselämän lopettamista, avioeroa ja puolison elatusta koskevassa asiassa;
2) lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevassa asiassa;
3) isyyden vahvistamista ja kumoamista koskevassa asiassa;
4) lapseksiottamista koskevassa asiassa;
5) holhouslaissa tarkoitetussa asiassa; sekä
6) huoneenvuokrasuhteesta johtuvassa riita asiassa.
Käräjäoikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta sen toimiessa maaoikeutena säädetään kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995). (21.12.2000/1181)
Eli jos oikeudenkäynnissä ollaan vahvistamssa sinua isäksi tai kumoamassa sitä, niin kyllä lautamiehet pitää olla paikalla. Taustalla on ajatus siitä, että isyysasiat on harkittava huolellisesti, koska oikeus isään ja oikeaan isään on Suomen oikeusjärjestelmässä hyvin vahva oikeus. Ja ainahan isyysasiatkaan eivät ole päivän selviä - äiti kyllä usein tiedeetään...
noin on käytännössä, mutta jo talonpoikaisjärki sanoo, että suomen oikeuslaitos olisi "tukossa" jos kaikissa esitetyissä "jutuissa" pitää aina olla lautamiehet paikalla. Mulla on muutama tuttu lautamies ja jäänyt mieleen, että heitä on kutsuttu puimaan vain rikosjuttuja.
http://www.om.fi/esitteet/18667.htm
Tapauksessa ollut kyseessä isyyden vahvistaminen miehelle kuoleman jälkeen ja asiassa tuomion antoi yksin laamanni. Isyyttä vahvistuttava syntynyt ennen vuotta 1976 jolloin uusi isyyslaki tuli voimaan. Isyyden vahvistamiset on ollut suoritetava näiden "vanhojen miesten" viimeistään 1981 huomioiden viiden vuoden siirtymäsäännös.
Isyyslain voimaanpanon mukaan isyyttä ei voida kuoleelle vahvistaa ja tästä on KKO:n ennakkoratkaisu vuodelta 2003.
Jos lautamihet olisivat olleet prosessissa mukana, niin tässä tapauksessa isyyden vahvistamiskannetta ei olisi voitu ottaa edes tutkittavaksi. Näin olen asian käsittänyt.
Olisi kannattanut lukea OK 2 lukua vähän 1 §:ää pitemmälle. Luvun 5 §:n mukaan nimittäin VALMISTELUISTUNNOSSA käräjäoikeuden muodostaa vain puheenjohtaja. (Pääkäsittelyssä sitten tarvitaan lautamiehetkin.) Riita-asian pääkäsitelynkin voi hoitaa puheenjohtaja yksin, jos hän on vastannut myös asian valmistelusta, eikä asian laatu tai laajuus edellytä oikeuden täysilukuista kokoonpanoa. Isyysasiassa, jos isyydestä on kiistaa, asian laatu edellyttää oikeuden täysilukuista kokoonpanoa - siis pääkäsittelyvaiheessa.
"5 § (30.8.2002/768)
Käräjäoikeudessa on vain puheenjohtaja:
1) hakemusasiassa, jonka käsittelyä ei jatketa riita-asian käsittelystä säädetyssä järjestyksessä;
2) valmistelussa;
3) riita-asian pääkäsittelyssä, jos tuomarina toimii valmistelusta vastannut tuomari eikä asian laatu tai laajuus edellytä asian käsittelyä täysilukuisessa kokoonpanossa;
4) otettaessa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella; sekä
5) käsiteltäessä erikseen 7 luvun mukaista turvaamistointa koskevaa asiaa.
Käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun täysilukuisen kokoonpanon tarpeellisuudesta. Jos asianosainen pitää täysilukuista kokoonpanoa tarpeellisena, asia voidaan ratkaista pääkäsittelyssä yhden tuomarin kokoonpanossa vain erityisestä syystä.
Käräjäoikeus voi muun asian yhteydessä käsitellä siihen liittyvää hakemusasiaa tai ottaa vastaan todistelua pääkäsittelyn ulkopuolella myös täysilukuisessa kokoonpanossa."
No minä lähdin vastauksessani siitä, että isyysasia ei ole selvä kysyjän tapauksessa. Jos isyydestä ei ole kiistaa, niin isyyden vahvistamiset hiodetaan yl. kunnan lastenvalvojan luona. Lastenvalvoja hoitaa asiat maistraatin kanssa. Tuomioistuimeen yleensä päädyttäneen silloin kun asiasta on riitaa. Tietysti, jos isyysasian käsittelyssä on käytettävissä isyyden vahvistavat verikoetulokset, niin silloin asiaa ehkä voitaneen pitää selvänä.
Isyysasia vahvistettavana ilman verikokeita ja saatavissa vain väite kantajalta "kyse on isästäni" Miten todistetaan, että kyseessä on henkilön isä, kun häntä ei voida edes kuulla.
Käräjäoikeuden istunto on pidetty ja vain laamanni antoi tuomion. Isyys vahvistetaan. Tämä oletettu isä on haudassa, mutta muhkea perintö jäi tapeltavaksi.
ja lukenut, että läheinen verisukulaisuus(esim maahanmuuttajien sukulaisuusasioissa)voidaan todeta dna-testillä, jotka otetaan lähisukulaisista, esim sisaruksista.Miksi sitten oikeus ei määrännyt dna-testejä sukulaisista, kun oletettu isä on kuollut? Täytynee olla muuten vahva näyttö/muut todisteet isyydestä, kuin vain pelkkä "väite", että "kyse on isästäni."
hovioikeus teetätti sisaruksista verraten perilliseski pyrkivään dna-tutkimuksen kansanterveyslaitoksella ja mikä olikaan tulos - neutraali - ja tuota tulosta ei kommentoitu sen enempää, mutta vainajan isyyden vahvistaminen pysyi
Vainajasta oli jokin säilötty kudosnäyte. Laki edellytti siihen aikaan vain verinäytteestä otetun testituloksen.
Ihmetyksen sormi meni varmaan hämmästyksen suuhun !
Vuosi sitten saimme isyyden kumotuksi isästämme olleen kudosnäytteestä ja perikuntaan ilmestyneen uuden jäsenen verikokeen dna-testillä. Kansanterveyslaitos tutki näytteet ja tulos oli poissulkeva - Käräjäoikeus kumosi isyyden dna-testin tuloksen mukaan. Saman testi olisi voitu tehdä isämme kahden lapsen ja oletetun lapsen dna-testejä vertailemalla. Tämä uusi perikunnan jäsen oli ollut ikänsä isämme lapsi paperilla, josta emme olleet tienneet mitään, kun kaikki oli tapahtunut sota-aikaan. Isämme aina puhui, että hänellä ei ole muita lapsia, johon meidän tutkimuspyyntö perustuikin.Tottahan se olikin, hän vain jätti kertomatta että hänen eka vaimonsa oli synnyttänyt lapsen jollekin toiselle miehelle ja sota-aikana erotessa isyydenkumoamisia ei tehty.