vanhempien riitely

Kyllä mun vanhemmat riitelivät
Silloin mä meen oman huoneen ja laitan niin
kovaa musiikkia niin kova,että mä en kuule
mistä he riittelivät ja yritän ajatella jotain
muuta tai soitan mun kaverille ja lähen hänen
kanssa ulos ja vasta illlalla tuun takaisin
himaan.
Sitte ku mä tuun takais niin ne lopettivat ja kysyivät missä mä olin ja pyysivät anteeks siitä,että he riittelivät ja sanoivat,että se ei
toistu enää,mutta kävi aina samaa!!!
No tässä on sitte mun tarina...moikka

no...meillä ei riidellä muutaku joskus ku faija on kännis...faija huutaa äiteelle ja äitee takas...sit joskus äitee alkaa rääkyy..ja ku musta on ny tullu isompi ku iskä on..laitan sen joskus kuriin..nostan seinille tai muuta..
se ei enää pärjää..
mut joo sellaasta

... ku mun vanhemmat riitelee... rupeen AINA, joka kerta, itkemään.... en tiedä miks... saatan itkee sen taki jopa päälle tunnin... ja se on kauheeta...

Lapsesta on aina kauheaa kuunnella kun vanhemmat riitelevät. Kaikki vanhemmat kuitenkin riitelevät, se on ihan tosiasia, riippuu sitten mistä ja millä tavalla. Toiset riitelevät hiljaa suljettujen ovien takana, toiset paiskovat esineitä ja huutavat, jotkut käyvät toisiinsa käsiksi ja tappelevat kunnolla. Joissakin perheissä vanhemmat riitelevät käyttäen henkistä väkivaltaa, toisissa fyysistä, aina vanhemmat eivät riitele samoin asein vaan toinen on riidassa hyökkäävä osapuoli vaikkapa lyömällä.

Riiteleminen ei ole kivaa, mutta se on aika luonnollinen osa parisuhdetta. VÄKIVALTA, SEKÄ HENKINEN ETTÄ FYYSINEN, EI OLE LUONNOLLINEN OSA PARISUHDETTA! Kirjoittamani koskeekin nyt sitä tervettä riitelyä!! Toiset räiskähtelevät kun taas toiset osaavat keskustella ja tehdä kompromisseja helpommin. Lasten tulisikin käsittää, ja vanhempien heille teroittaa, etteivät he ole syyllisiä riitoihin. Parisuhteissa riidellään lapsiin liittyen vaikkapa rajoista, harrastuksiin osallistumisesta, kuljetuksista ja monenlaisista asioista ja on hyvä, että nämä asiat käydään läpi ja parisuhdetta rakennetaan vaikka riitelemälläkin.

Kaikki riidat eivät ole yhtä rakentavia kuin toiset. Välillä tunnekuohu syntyy todella mitättömän tuntuisesta asiasta. Lasten tulisi ymmärtää, että heidän vanhempansa ovat kahdestaan eri asia kuin perhe yhdessä. Monien lasten vanhemmat ovat seurustelleet jo ennen naimisiinmenoa ja lasten hankkimista. Heillä on takanaan paljon asioita. Samoin seurustelusuhteissa, joissa ei ole lapsia, riidellään.

Alkoholin käyttö nostattaa parisuhteissa usein riitoja, samoin väsymys, työkiireet, kasvatukseen liittyvät erimielisyydet (onhan vanhempien pidettävä yhtä). Riitoja ei ole kiva kuunnella ja olisikin mukavaa, että perhe voisi yhdessä keskustella välillä perheenjäsenten välisistä riidoista ja kinoista, oli kysymys sitten lapsista tai vanhemmista. Lasten on vaikeaa nähdä vanhempansa ihmisinä, joilla on oma parisuhde ja kahdenkeskinen elämä. Ja lapsi kyllä vaistoaa erimielisyydet, lyhytsanaisuuden takana olevan kireyden ja kuulee huudon ja kinastelun suljettujen ovienkin takaa. On hämmentävää kuunnella riitoja, kun ei tiedä mitä ne koskevat, onko vanhemmalla paha mieli tai tuleeko kenties avioero. Jossakin vaiheessa vanhempien täytyy selvittää lapsilleen miksi ja mistä asiasta kotona riidellään.

Näistä asioista kannattaa aina puhua vanhemmilleen ja kertoa, että riitojen todistajaksi joutuminen tuntuu pahalta ja epätietoisuus satuttaa. Vaikka vanhemmilla onkin oma parisuhde, lapsi huolehtii silti.