eli äitinä haluaisin tietää onko nuoren mielestä parempi että vanhemmat pysyy yhdessä huonoistakin ajoista huolimatta vai onko se nyt niin ikävää jos ero tulee?kysyisin n.15-17.vuotiailta.en oo saanut aikaiseksi juttelua tyttären kanssa kun rupean kuitenkin pillittämään(ei kai oo pahasta sekään).rakastan kuitenkin miestäni kaikista virheistä huolimatta mut rakastan tytärtäni eniten ja haluaisin että hänen ois hyvä olla..onpas vaikee kysymys.kaikki tilanteet on kuitenkin erilaisia..haluutteko yleensä et näistä kysytään myös teiltä??
mielipiteitä
erosta
8450
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kyll se on parempi et erotaan kun se et yritetään väkisin olla yhessä.siitä kärsii vaan kaikki jos vanhemmat on yhessä vain lapsen/nuoren takii ja riitelee sitten jatkuvasti.must sun ei tarvii kysyy tyttäres mielipidettä tähän asiaan kun se on kuitenkin sun ja miehes välinen asia.ymmärrät varmaan mitä tarkotan.
Sait erittäin hyvän vastauksen "poiks 89":ltä, näinhän se on: lapsesi on tarpeeksi iso ymmärtääkseen eron ja tapaahan hän isäänsä jatkossakin.
Olen itse yh-äiti, ero tullut jo lapsen ollessa pieni ja nyt on kaikki hyvin. Kerro tyttärellesi eron aikeista, itke jos itkettää..Älä kuitenkaan kysy liikaa mielipidettä, itse jouduin siihen tilanteeseen 15-vuotiaana ja olin liian nuori siihen -tehkää päätöksenne ja kertokaa nuorelle.
No erotkaa ihmeessä. Mun vanhemmat on kans eroamassa ja se ei pahemmin vois liikuttaa, olen 16v poika.
Toisaalta mulla ei ole läheiset suhteet vanhempiini eli ei ois haitannut vaikka olisivat eronneet jo vuosia sitten.
Mut haloo kyllä ton ikänen sen eron jo kestää .. Mielestäni paras aika erota sillon kun lapsi on alle 1-2v tai sit joskus ku se on täyttäny 13v
Ero on paras vaihtoehto. Ei kannata olla väkisin suhteessa lasten takia. Ne lapsetkin siitä kärsivät jos vanhemmat kokoajan riitelevät. Olen itse kokenut tuon ihan saman ja ero tuli. Olen onnellinen että vanhempani erosivat. Parempi sekin kuin jatkuva riitely, huutaminen, ovien paiskonta ja itkeminen.
Olin juuri noita ikiä kun vanhempani erosivat vihdoin ja viimein .Ero oli meidän lasten kannalta enemmän kuin toivottava, itseasiassa minä uhkasin lähteä lastenkotiin jos eroa ei tulisi. Isälläni on ollut koko ikänsä alkoholiongelma ja jatkuu edelleen. Lapsuus oli ihan helvettiä sen johdosta. Äidin mielenterveys meni ja olimme köyhiä. Ero auttoi perhettämme paljon.
Kyllä lapset vaistoaa asiat, muistan miettineeni tuhansia kertoja miten parempi meidän olisi olla ilman isää ja alkoholia sekä riitoja ja pelkoa.
Vaikka äidillä yksinhuoltajana ei helppoa ollut, elämämme oli hyvää. Myöhemmin he kyllä palasivat yhteen, olimme jo aikuisia. Äiti oli heikko ja isä puoliväkisin muutti äidin luo. Nyt jälleen vuosia tuota touhua katsoneena otin ohjat käsiini ja saimme äidin omaan kotiin. Isälle on määrätty lähestymiskielto.
Kyllä olen vakaasti sitä mieltä että lasten mielipidettä kysytään, voithan siinä samalla itsekkin saada voimia ja rohkeutta tilanteen muuttamiseen suuntaan tai toiseen.
Ero on koko perheen asia. Tuntuu mukavalle huomata että otat myös sen huomioon. Juttele rohkeasti tyttäresi kanssa, saatte varmasti molemmat voimia siitä keskustelusta.
Voimia teille!
ei kannata erota heti ensimäisenä eroaminen on se ihan viimeinen homma. ja lapsenkin kannalta on hyvä että vanhemmat pysyvät yhdessä... minulla on monta tuttua perhettää joissa on avioero ja lapset on aika tasapainottomia... en suosittele eroamista. AJATELKAA LASTANNE!!!
Ei tosiaan ole lasten kannalta aina hyvä se että vanhemmat pysyy yhdessä. Kerroin tuossa ylempänä omaa tarinaani, kuullostiko se siltä että olisi pitänyt pysyä perheenä?
Ja mitä minuun ja veljeen tulee, ollaan tasapainoisia ja toisistaan ja läheisistään huolen pitäviä ihmisiä. Meitä monesti vieläkin näin aikuisina kehutaan miten on hienot lapset ÄITI kasvattanut, kaikesta huolimatta. Ne ketkä meidän perheen tuntee tietää sen. Pidämme huolen toisitamme, äidistämme ja puolisoistamme. Vaikka absolutistejakaan emme ole, viina näytelee mitättömän pientä osaa elämässämme nykyään.
Näin jälkeenpäin olisin vain halunnut että vanhempamme oisivat eronneet jo paljon aiemmin ettei meidän olisi tarvinnut nähdä sitä kaikkea p*skaa.
No loppu hyvin kaikki hyvin.
minusta teidän olis parempierota.
pienempänä mä itkin ja kärsin ittekki ku vanhemmat riitelivät riitely loppui aina kun ne huomas mun pillittävän nurkassa mutta alkoi se taas uudestaan siintä kun itki lapset kärsii paljon jos vanhemmat riitelee!!!!!