Tuntuu että suurin osa rakkausrunoista syntyy
rakkaudettomuudesta. Vaan jotkut runoilevat kokemastaan rakkaudesta. Onko oikea rakkaus niin harvinaista, vai eikö sen kokeneet vaan sitä julista.
rakkaudettomuudesta. Vaan jotkut runoilevat kokemastaan rakkaudesta. Onko oikea rakkaus niin harvinaista, vai eikö sen kokeneet vaan sitä julista.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ne syntyvät pisaroista,
pimeässä.
...sävyn muuttuminen. Kun kerran rakastuin todellisesti ja lopullisesti, koko sydämestäni, runojeni äänen sävy todella muuttui (uh, toivottavasti kypsempään suuntaan, hehe), ja oikeastaan kun tarkemmin mietin, kirjoitin nuorena paaaljon enemmän rakkaus- ja kaipaus-aiheisia runoja mitä nykyään. Aistit aukenevat kuitenkin rakastu/amisen myötä...näin koen itse. Tämä on mielenkiintoinen keskustelun aihe!
p.s. rakkausrunoja ahmin silti (tältäkin palstalta, teiltä rakkaat runoilijasielut) yhtä lailla olin sitten missä elämäntilanteessa hyvänsä.
Sitä mieltä olen, että oikeasta rakkaudesta syntyvät kauneimmat runot, mutta myös sellaisesta, johon liittyy pakahduttavaa kaipausta.
mieltä :)
Kyllä rakkausrunot syntyvät kokemuksista ja kuunnellessa/lukiessa toisten kokemuksia.
Ei rakkausrunon tarvitse aina olla ikävää,kaipuuta kyyneleitä.Siinä voi,ja saakin olla huumoria,mielikuvia,tunteita,vihaa,kylmyyttä,
arvailuksi jääviä asioita,hätkähdyttäviä yksityiskohtia.Sellainen runo jää mieleen.
Se on erilainen,kaiken ei aina tarvitse olla samasta muotista puristettuja.
Olet oikeassa. Sellainen runo jää mieleen,jossa ON jotakin,hätkähdyttävää ja erilaista!