Saksalainen 88-millinen ilmatorjuntatykki oli toisen maailmansodan pelätyin ase. Se tuhosi jokaisen liittoutuneiden panssarin yli 2000 metrin päästä. Kranaatin suuri lähtönopeus.
Karmea-88 millinen
Africa korps
212893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
vai toisen maailmansodan aikainen.. Noh, ties vaikka suomikin saisi pari sellaista hommattua kolmanteen maailmansotaan mennessä
Vastahan Suomi poisti viimeiset kasikasit käytöstä pari vuotta sitten.
Suomeen hankittiin jatkosodan aikana noin 100 88-millistä. Ilmatorjunnan käytöstä ne poistuivat 70-luvun aikana. Rannikkotykkeinä palvelivat senkin jälkeen 90-luvun lopulle.
88 RMB oli monipuolinen tykki ja sitä vois kai pitää maailman parhaana IT-tykkinä ja sillähän pystyi ampumaan tehokkaasti myös maanpäälisiä maaleja. Sen suoritusarvot ovat vielä nykyäänkin kilpailukykyiset lukuunottamatta tulinopeutta mutta nykyäänhän ei isoja IT-tykkejä juurikaan kehitellä. Ihme kun terroristit tarvitsevat olalta laukaistavia ohjuksia lentokoneiden tiputtamiseen vaikka osaavissa käsissä RMB olisi liikelentokoneiden tiputtamiseen sopiva! Saattaa olla ettei niitä vaan mistään saa hankittua ellei käy museosta pöllimässä.
Kenties siksi, että tuollaisen ison tykin paikoilleen roudaaminen ja ampumavalmiuteen saattaminen vaatii melkoisesti enemmän efforttia ja herättää huomiota kuin olalta laukaistava ohjus. On meinaan nuo amerikkalaisetkin niin liipasinherkkää sakkia, että sieltä saattaisi tulla hassanille murkulaa ja ranattia niskaan melko sukkelaan, kun huomaisivat että siellä autiomaan mies tykkiä virittelee...
Toisaalta ballistista rataa etenevää tykin ammusta ei voi häiritä mitenkään, toisin kuin ohjusta.
Tuskinpa ne terroristiristot nyt kuitenkaan virittelee yhtään mitään sotatoimialueella vaan ne yrittää tiputella koneita sellasilla alueilla missä se on helppoa ja turvallista. On tullut itsekin katseltua yli lentäviä lentokoneita ja pohdittua miten helppoa sellainen olisi tiputtaa jos olisi riittävän iso pyssy! Vaikkapa 88 riittäisi ja todellakin osaavalla miehistöllä se olis melkein laaki ja vainaa. Näin olen kuullut sellaisen henkilön kertovan joka on oikeasti 88:lla harjootellu aikoinaan niitä hommia. Tosin lentävänkoneen olisi oltava riittävän matalalla sillä aivan niiden lakikorkeuksissa tykki alkaa olemaan suorituskykynsä äärirajoilla ja tarkkuuskin on jo huono.
Lentokoneen kuljettaja saattaa ilmatorjuntaa havaitessaan tehdä ennalta arvaamattomia kiemuroita ja tykinkuula ei niitä osaakaan seurailla. Tavallisen reittikoneen kuski nyt tuskin olettaa joutuvansa IT:n kohteeksi ja ei tee mitään kiemuroita vaan jatkaa samaan suuntaan ja tykillä on jo laskettu missä vaiheessa ammuksen ja lentokoneen reitit kohtaavat toisensa.
Myös ammusilmatorjuntaa kehitellään edelleen. Jos "väistely" onnistuisi aina, keskityttäisiin kai pelkästään ohjuksiin, vai mitä.
Toki ammus ilmatorjuntaa kehitellän mutta ei enää RMB tyyppistä osuman tarkkuuteen ja laatuun perustuvaa vaan metodina on ennemminkin paljon rautaa taivaalle. Siis pienempi kaliberisia ja tulinopeudeltaan aivan toistaluokkaa olevia tykkejä!
Kyllähän ne lentäjät ovat jo II maailmansodankin aikana älynneet kiemuroitansa tehdä mutta silloin ei ollut ilmatorjunta ohjuksia ja muutenkin ohjusteknologia oli melko alkeellista joten oli pakko ampua isoilla tykeillä melko korkealla lentäviä koneita.
No nyt näyttää isä aurinkoinen päässeen asian ytimeen. Se on näet tuollainen nykyaikainen liikennekone siitä ovela otus, että se lentää 10-11km korkeudessa ja nousee siihen korkeuteen suhteellisen rivakasti, ja on huomattavasti nopeampi kuin esim. Avro Lancaster, jonka kaikki Korkeajännitystä lukeneet tunnistavat, ja jota muiden muassa toisessa maailmansodassa tuolla 88mm:n tykillä ahisteltiin. Totta, osaava kaveri varmasti tiputtaisi 88-millisellä matalalla lentävän suihkarin, mutta koneen lentäessä matalalla se on yleensä kentän/asutuskeskuksen välittömässä läheisyydessä ja siellä tahtoo olla uteliaita sivullisia suhteellisen taajassa. Missäpä päin maailmaa virittelet tykkiä ampumakuntoon lentokentän lähellä, ilman että joku pistää merkille ja laittaa santarmeille ilmoitusta, että käykääs pojat vähän vilkasemassa kun nyt siellä näköjään kohta alkaa putket huokumaan, että liekö ihan luvallista tuommonen.
Tämänhetkinen piilopaikkani sijaitsee n.50km päässä Helsinki-Vantaan kentästä ja osa koneista lentää arviolta 3000-6000 metrissä ja konetyypit on melko helppoa tunnistaa ja jopa yhtiönkin saattaa saada selville mikäli ilma on kirkas ja kone sopivassa asemassa tarkkailijaan nähden! Vaikkapa täältä lähistöltä löytyy sellaisia alueita joissa tuskin kukaan tulee ainakaan talvella "ampumaharrastusta" häiritsemään.
Varapiilopaikassani joka sijaitsee kaukana kentistä taas on havaittavissa erittäin korkealla lentäviä koneita joiden tyypin tunnistaminen on aivan mahdotonta ilma tehokkaita optisia lisä-laitteita. Ne lentävät siellä lakikorkeuksissa joista niitä tuskin kannattaa 88:la yrittääkään tiputtaa!
Minä taas luulin, että MG42.
Miten voi luulla puhuttavan kevyestä kk:sta kun puhutaan Rheinmetall-Borsig FlaK ilmatorjuntakanuunasta? Sitäpaitsi RMB:n eräillä versioilla on kyetty ampumaan reilusti yli 10km korkeuteen saakka!
Vastaus olikin kysymykseen, että 88 olisi ollut pelätyin. Jos lähdetään ihan kaatolukuja katselemaan, niin en todellakaan usko kyseisin ilmatorjunta tykin yltäneen vastaavaan lukemaan. No, kaikkihan aseet on tehty lähtökohtaisesti mahdollisimman tehokkaiksi. Mutta toisaalta, sodan loppupuolella japanilaiset saivat kokea kahden kaupungin menetyksen muodossa luultavasti sen pelottavimman...
Kyllä aloitukseni oli hiukan huonosti kohdistettu sinänsä. Mutta asian harrastaja ymmärtää mihin käyttöön 88-millinen oli huippuhyvä. Ja se pelottavuus vastapuolella oli juuri panssarin torjunnassa.
Rommelin taktiikkana Afrikassa oli houkutella englantilaiset vain alueelle mistä pääsi tulittamaan 88-millisillä englantilaisia tankkeja "sytkäreitä". Ja, hyvin ne paloivatkin.
Paloi kuin "Ronson". Nimitys saatiin juonnettua Englannin tunnetuimasta "sytkärin" valmistajasta.
Olen saanut 88:sta sellaisen käsityksen että se oli todella tarkka tykki myös maamaaleja kohtaan ja vaikutuksetkin maaleihin oli vähintään riittäviä.
Panssarivaunuja ja linnotteita kohtaan toki käytettiin erilaisia kranuja kuin lentokoneisiin ja olisikin kiva niistä tietää enemmän esim paljonko läpäisi panssariterästä?
Ei kai voi atomipommeja, konekivääreitä ja ilmatorjunta/pt-tykkejä vertailla ihan vaan tapettujen ihmisten lukumäärän perusteella?
Toisaalta tukevassa munintakunnossa olleen pommarin tiputtaminen ennen sen kohteeseenpääsyä on taas voinut säästää ties kuinka monta ihmishenkeä vaikkei itse pommarin tiputtamisessa montakaan ihmistä henkeänsä menettänyt!
Sytkäreitä oli varmaan mukava pamautella tuleen, mutta luin jostain enemmän tai vähemmän totuudenmukaisesta kirjasta että R5(naurettavannäköinen venäläinen pieni lentolaite) olisi tiputellut Suomalaiselle lentokentälle aina öisin ikäviä miinapommeja ja siihen kyllästyttyään kenttähenkilöstö pyysi paikalle Saksalaisen 88RMB tykin miehistöineen ja seuraavana yönä kiusankappale tipahtikin taivaalta eikä uusia enää viitsitty lähettää kiusantekoon.
En muista (ei kyllä löydy pienellä etsimiselläkään) paljonko 88 ilmatorjunta/pt-tykki lävistää terästä. Mutta, telaketjun sen verran kiinostaa, jotenka ohessa pzKpfw sarjan (Tiger ja Königstiger) tuotteiden 88 millisen arvoja. Nehän oli ainakin tehty suoranaisesti "terästuotteiden" pysäyttämiseen. Otin max. arvot talukosta ja viittasivat panssarikranaattiin 100m -> 250mm, 500m -> 250mm, 1000m -> 230mm, 2000m -> 150mm, 2500m -> 130mm. Näyttäisi siltä, että 1 kilometriin asti läpaisee ihan mukavasti, mutta etäisyys alkaa tehdä tehtävänsä tämän jälkeen. Näyttivät ammus (7,3 kg) parhaimillaan lähtevän hipuse yli 1000 m/s.
kova R5:n kabiinissa, kun kranaatti kossahti korvan juuressa ja lentolaite lähti syöksykierteeseen.