Ulkoilutamme kissanpentuamme (n. 4 kk) valvotusti omassa pihassa tai läheisessä puistossa jossa eläimiä saa ulkoiluttaa, niin että kissa on vapaana mutta koko ajan valvovan silmän alla. Joten mietin nyt, onko mahdollista että kissa oppisi tähän, että omistaja on aina läsnä eikä se karkailisi mihinkään, vai alkaako se isommaksi tullessaan vaatia yhä enemmän itsenäisyyttä ja liikkumatilaa? Lukuisista ulkoiluista huolimatta kissa on edelleen hyvin arka eikä uskalla lähteä 10 metriä kauemmas meistä. Kymmenen metrin säteellä liikkuu iloisena ja juoksentelee ja kiipeilee puihin mielellään mutta stoppi tulee naapureiden rajapusikkoon, sen taakse ei halua mennä vaan mieluummin kiipeää meidän olkapäälle katselemaan maailmaa. Ja jos vähänkin kauemmas lähdetään kodista niin ei tahdo kävellä yksin vaan kiipeää syliin.
Valvottu ulkoiluttaminen
qqqqqqqqq
11606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
että oppii tähän, mutta aika pieni sellainen.. kissa laajentaa reviiriään pikkuhiljaa, kun rohkeus kasvaa.
Jos haluatte kissanne ulkoilevan jatkossakin turvallisesti, alatte hiljalleen totutella sitä valjaisiin. Kissan kouluttaminen pysymään hallinnassa ihan irrallaankin ei liene sinällään mahdotonta (vaikeusaste riippuu täysin yksilöstä), mutta harvanpa omistajan hermot ovat moiseen venyneet - varsinkaan, kun mikään ei siihen sinänsä pakota (jos vertaat koiria koskeviin sääntöihin). Naapuririidoilta ja lähiympäristön pieneläinkadolta välttyäksenne, ja ihan vaan kissan turvallisuuden vuoksi, ette päästä kissaa yksikseen vapaaksi - ettehän?
Vaikea juttuhan tuo on. Naapurustossa on useita kissoja jotka kuljeksivat vapaana. Oma kissamme on näihin jo saanut tutustua ja kovasti uteliaita ovat puolin ja toisin, ei tappelua ollenkaan vaan isot kissat ovat alusta asti olleet kiinnostuneita pienestä pennusta. Ja rauhallista seutua on joten auton alle jääminen olisi aika epätodennäköistä. Ainoastaan isot linnut, pöllöt jne voisivat pikku vaavamme napata.. Ja rehellisesti sanottuna en kestäisi sitä huolta ja hermoilua, mikä kissan yksin ulos päästämisestä aiheutuisi, en saisi hetkenkään rauhaa jos tietäisin että pikkuvauvamme on siellä yksin ja orpona.. Valjaisiin taas en haluaisi kissaamme totuttaa, se ei tunnu luonnolliselta. Mieluummin sitten pidän kissan kokonaan sisäkissana mutta sekään ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Joten ajattelin nyt vielä yrittää tuota opettamista valvottuun ulkoiluun, eli kissa saa juosta vapaasti kunhan pysyy huutoetäisyydellä. Aikaa ja hermoja kyllä tähän hommaan löytyy joten yrittänyttä ei laiteta.
miksi et rakenna ulkoilutarhaa kissalle kun teillä kerran takapiha on? Ei tarttis vahtia kisua, eikä se pääsis karkaamaan...
vaan pienkerrostalo jossa yhteinen piha siis. Talossa tosin ei asu kuin kaksi lähes liikuntakyvytöntä eläkeläistä joten heitä tuskin ulkoilutarha haittaisi mutta siihen kuitenkin pitäisi taloyhtiöltä anoa lupa jne jne..
Itse olen totuttanut kisuni pienestä pitäen valjaisiin. Niisä ulkoilemme joka päivä. Pentuna (keväällä) noin 3-7 kk ikäisenä kisu ulkoili myös valvotusti pihassani jota kiertää melko matala aita. Aluksi viihtyi pihassa mutta rohkeuden karttuessa alkoi karkailla. Yleensä ensin meni puuhun ja sitä kautta karkuteille. Ei kauas lähenyt mutta ei sitä ikinä tiennyt mitä saa päähänsä. Sitten alkoi hermoja koetteleva "leikki"; heti kun menin vähänkin lähemmäksi katsomaan mihin on mennyt niin heti juostiin täysiä karkuun. Siinä sitten mentiin kissa edellä ja minä perässä, naapureiden pihat tuli tutuksi kun kissani perässä juoksin pitkin poikin. Pari kolme kertaa pelästyin aivan tosissani ja hetken jo luulin että nyt jäi kissa karkuteille. Helpotus oli sanoin kuvaamaton kun kisuni sitten löysin. Näiden karkailujen jälkeen ei kisuni enää ole vapaana muutaamaa minuuttia enempää ulkoillut. Ulkotarhan rakentamista olen harkinnut, ja/tai korkeampaa aitaa. Saas nähdä mitä keksin ensi kesäksi.
Sinäpä sen sanoit, "kauhuskenaario" jota nyt pelkäänkin, siis ettei kissa jaksa pysytellä pihassa vaikka kuinka yrittäisi kouluttaa, vaan vähitellen laajentaa tutkimusmatkojaan ja lopulta juoksee vaan karkuun kun yrittää ottaa kiinni.. Toisaalta, tuleehan se kissa kotiin kun nälkä ja väsy iskee mutta ei siihenkään voi luottaa. Joku päivä ei ehkä tulekaan...
Ehkäpä vain pitää jättää sisäkissaksi tuo oma pikku kulta, valjaissa en suostu kissaani ulkoiluttamaan, en millään. Enkä myöskään halua jättää kissaa yksin ulos, ilman valvontaa. Ehkä voisi ottaa sille kisukaverin sisälle niin ei hinkuisi sitten pihallekaan enää.
Miksi, ei missään nimessä valjaisiin? Hieman ihmetyttää, kun muuten kuulostat asiallisen huolehtivalta kissanomistajalta, mutta pidät valjaita jotenkin "luonnottomina". Milläköhän eläimellä ne valjaat ovat käytössä luonnostaan? Ei se kissa sen kummempi eläin ole, vapaustarpeidensa etc. suhteen, kuin mikään muukaan, jos asiaa tarkastellaan eläinten itsensä näkökulmasta. Kun kissallesi tulee hieman lisää ikää ja rohkeutta, toteutuu tuo pahiten pelkäämäsi skenario lähes väistämättä, ellet sitten onnistu siinä ihmeessä, että tosiaan kouluttaisit kissasi tottelevaiseksi?
Ehkä se ulkotarha, jos sellaiseen saisit luvan (kuten kirjoitit) olisi paras/helpoin ratkaisu.
Niin, ne valjaat todella tuntuu jotenkin luonnottomilta. Jos oman rakkaan karvaisen vauvan jättäminen yksin ulos tuntuisi julmalta ja välinpitämättömältä niin jotenkin se valjaisiin sitominen tuntuu yhtä ilkeältä.. :/ Ymmärrän kyllä että valjaat on parempi vaihtoehto kuin yksin ulkoilu mutta kun... Huokaus. Ehkä kisu vuoden verran pärjäisi sisäkissana, ensi vuonna varmaan on edessä muutto asuntoon jossa oma piha ja sinne voisi sitten tarhan rakentaa...
enpä ymmärrä minäkään että miksei sitä voi valjaissa ulkoiluttaa? ihan samalla tavalla se saa kulkea suht vapaasti pitkän fleksin päässä ja omistajan liikkuessa kuin ilman valjaitakin ollessa. ilman valjaita siinä taas on vaarana juurikin se karkaaminen. siinä on sit vielä sekin että sähän et voi kontrolloida ympäristöä täysin. jostain saattaa tulla vapaana oleva koira ja juosta suoraan teitä kohti. vastaan voi tulla juoksevia ja meluavia lapsia, pyöräilijä, jne. arkakin kissa lähtee karkuun tuhatta ja sataa jos säikähtää ja sit sitä ei välttämättä enää löydykään, voi vaikka jäädä auton alle paniikissa säntäillessään.
mieti nyt uudelleen vielä sitä valjaissa ulkoiluttamista. eihän se kissa niistä valjaista mitenkään kärsi kunhan on niihin kerran tottunut. aluksi, kun ei ole niihin tottunut, se toki voi pistää hanttiin ja siinä totuttelussa voi mennä pitkäkin aika. ne valjaat nyt kuitenkin olis kaikkein paras ratkaisu tuohon ja ihan sen kissan omaksi turvaksi.
Eiköhän olisi kissallekkin turvallisempaa opettaa se valjaisiin ja ulkoiluttaa sitä sitten varmasti valvotusti.
Se on noin pieni vielä ja tuosta kun se ja sen rohkeus kasvaa niin eiköhän se lähde omille teilleen aika nopeasti. Ja entä jos se säikähtää ja lähtee juoksemaan karkuun, milläs sä sen sitten kiinni otat kun se vapaana juoksentelee??