Jos olis pakko luopua jostain aistista niin mistä sä olisit valmis luopumaan? Karmea ja todella vaikea kysymys, mutta jos....niin mistä?
Mä luopuisin pakon edessä kuuloistista
Mä luopuisin pakon edessä kuuloistista
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kuuloaistista en voisi luopua missään nimessä, enkä näköaistista. Niiden puuttuminen vaikeuttaisi elämää niin paljon.
Jos jostakin aistista olisi "pakko" jostakin syystä luopua, luopuisin hajuaistista. Nenäni on lähes aina tukossa muutenkin, joten muutos ei olisi suuri nykyiseen verrattuna!
Sitten ei tuntisi makujakaan ja sekin olisi aika ahdistavaa...
...annan hiukset, huulet kaiken...vai kuinka se laulu menikään.
Mutta vakavasti. Vastaan tähän kysymykseesi siltä pohjalta, että kaikki olemme jotenkin vajavaisia, myös aisteiltamme: harvalla nekään ovat täysin priima kunnossa.
Jonkun aistin vajavaisuus voi olla jopa hengenvaarallinen. Joka tapauksessa aistin puuttuminen invalidisoi elämää enemmän tai vähemmän.
Jokainen kai jossain vaiheessa varmaan asiaa on miettinyt. Kysymys on laaja. Ja vaikea. Tulee miettineeksi omaa persoonaa; tapoja ja mieltymyksiä, nautintoja, harrastuksia...ja työtäkin pitäisi pystyä tekemään.
Vastaan: kuuloaisti:(
Jos en näkisi vuodenaikojen vaihtelua, luonnon värejä, taivaan sineä, lumen valkeutta, niin???
Jos en kuulisi luonnon ääniä, en lintujen laulua, en laineen liplatusta, niin???
Jos en tuntisi koskaan toisen käsiä ihollani, en kylmän ja lämpimän eroa, en tuulen tai veden pehmeää silkkiä uidessani, niin???
Jos olisi pakko luopua, luopuisin hajujen ja sitä kautta makujen maailmasta. Huh. Kamalaa, mutta olisi siinä sekin hyöty, että ei ehkä koskaan sortuisi mässäilyyn, pysyisi varmasti solakkana, kun ei haistaisi eikä maistaisikaan...
En osaa vastata kysymykseen siltä pohjalta, että jos ei koskaan olisi saanut tietää, mitä on kuuleminen, näkeminen jne. - miten sitten vastaisin. Kun kokemusta on, niin ehkäpä se menisi noin.
menä syömään jotain myrkyllistä. Sejjälkeen ei katseltasi enään taivaan sineä.
Kylläpä sitä saattaisi invalidisoitua myrkkysieniä syötyään tahi vallan kuolla pois. Vaan eipä se myrkky sienissä aina haise eikä maistu, siihen ei voi luottaa. Myrkkysienet ja sienet yleensäkin pitää tuntea ja tietää, mitä suuhun panee.
Totta puhuen en yhtään tiedä, miten vaurioittavaa hajuaistin puuttuminen voi olla. Uskon, että ihan varmaan ongelmia olisi. Vastaani ei ole tullut yhtään sellaista, jolta hajuaisti puuttuisi syntymästä saakka - paitsi esim. syöpäsairaita ja ongelmaahan silloin on (ei ole välttämättä edes ruokahalua, kun ei ruoka haise miltään).
Minä ajattelin vain paljolti sitä, mitä minä tiedän ja olen kokenut näkö- ja kuulovammaisten ihmisten kohdalla, kun tuttavapiirissä sattuu olemaan heitä. Jos on syntymästään saakka kuuro tai näkövammainen, on ihankin varmaan isojen ongelmien edessä. Joutuu opettelemaan puheen viittomilla - joita harva osaa. Pitää käyttää apuvälineitä - niiden kanssa on naimisissa. Kuuroilla pitää olla kotona olla erityiset ovikellot ja palovaroittimet (tärinähälyttimet sun muuta), jotta siellä tulee toimeen. Joskus lapsen kehitys vaarantuu vain siksi, että sillä on kuulovamma...
On kyllä sanottu niinkin, että jos ihmiseltä jokin aisti puuttuu, hän kompensoi sen puutteen jollakin toisella aistilla. Kuulo herkistyy yms.
Itse asiassa minusta olisi kaikkien mukavinta, jos minun kuudes aistini toimisi vähän vähemmän tai sitä ei olisi lainkaan :)
Onpas kyllä vaikea päättää..Näöstä en luopuisi enkä kuulosta..se ois sitten joko haju-,tunto- tai makuaisti.Toisaalta,jos on kova flunssa eikä hajuaisti toimi niin silloin ei myöskään maista mitään.Että oisko se sitten niin että siinä menis molemmat aistit samaan aikaa pois jos vain toisen valitsisi..?En kyllä haluis tuntoaistiakaan pois koska haluan tuntea rakkaani kosketuksen.Hmm..eli siis..mihinkäs johtopäätökseen tulin..Jos vain toinen menisi niin sitten hajuaisti.Siinä siis vastaukseni.
luopuisin minäkin, jos pakko olisi.
kuudennesta aistista en luopuisi :-)