Olen miettinyt sosionomin ja sosiaalityöntekijän opintoja. Kysyessäni opinnoista yliopistolta niin sain tietää että sosionomi opinnoista saa hyväksiluettua 70 op yhteiskuntatieteitten kandin tutkinnosta(180op eli koko masiterintutkinnosta 300op vain tuo 70op)...minä kun luulin että amk-tutkinto ja alempi korkeakoulututkinto ovat samalla viivalla. Ihan vain tiedoksi ettei tule pettymyksiä tulevaisuudessa. Itse suunittelin nimittäin suorittavani ensi sosionomin opinnot ja sitten maisterin tutkinnon yliopistossa, mutta nyt suunnitelmat muuttuivat
Sosionomit
Suunittelia
7830
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sympatisoin tilannetta(si), mutta sinänsä asiassa ei ole mitään kummallista ja jo vuosia sitten päätettyä. AMK -tutkinto on ammatillinen tutkinto ja yliopistot antavat tieteellisiä tutkintoja. Opinnot ovat lähtökohtaisesti eri tasolta ja pohjalta lähteviä. Eivät sosionomi (amk) ja yht.kand. ole samalla viivalla tieteellisten opintojen suhteen, vaikka amk-tutkinto rinnastetaan julkisia virkoja täytettäessä alempaan kk-tutkintoon. Sana rinnastaa on saanut aikaan väärinkäsityksen, että kysessä on saman tasoiset ja tieteellisen sivistyksen antavat tutkinnot. Näinhän asia ei tietenkään ole!
Toinen epäselvyys liittyy opintopisteisiin (ja -viikkoihin). Ei ole päätetty missään ja ei ole koskaan ollut tarkoituskaan, että eri asteilla olevissa oppilaitoksissa "opintopiste" tarkoittaisi sisällöllisesti samaa. Esim. II -asteen perushoitajan saaama opintopiste ei ole verailukelpoinen AMK:ssa sairaanhoitjaksi opiskelevan opintopisteen kanssa. Sama on amk:n ja yliopisto-opintojen välillä. Työmäärät ja vaatimukset vaihtelevat huomattavasti eri sektoreiden kesken.
Tuo saamasi 70 opintopistettä on jopa hyvin verrattuna mm. muutamiin tiedekuntiin ja yliopistoihin (mm. Turku ja Jyväskylä), joista amk-tutkinnolla saa usein vähemmän ja mikäli tutkinto ei ole valmis, niin pelkkää ns. lämmintä kättä.
Tilanne on Suomessa menossa kohti tilannetta, jossa ylipistot (jotka määärittelevät kukin itsenäisesti asian) antavat amk- ja muista opinnoista vaihtelevan määrän hyvityksiä. Samalla on alkanut jako 1. ja 2. luokan yliopistoihin ja tutkintoihin sillä perusteella kuinka paljon ylipäätään voi (ilman vastaavia yliopisto-opintoja) tutkinnostaan saada korvatuksi. Sanomattakin on selvää, että ns. 1. luokan yliopistot antavat todella kitsaasti korvaavuuksia. Sattumalta nämä samat yliopistot ja korkeakoulut ovat myös niitä, joiden opintopaikoista käydään kovinta taistelua ja /tai ne menestyvät kv- rankingeissa. Loput jakavat helpommin, koska tahtovat saada opintopaikat täytetyksi ja OPM:n rahoituksen per opiskelija säilymään.
Eihän nyt AMK-tutkinto voi mitenkään vastata alempaa korkeakoulututkintoa, koska kyseessä on samalla "portaalla" olevat tutkinnot, mutta eri tasoisista oppilaitoksista. Muutenhan saisi helpommalla maisterin tutkinnon lukemalla ensin 3 vuotta AMK:ssa ja sitten jatkamalla pari vuotta yliopistossa. Siis kandiksi lukee yliopistossa 3 vuotta, yliopistossa on kovempi vaatimustaso kuin AMK:ssa, ts. opetettava aines on vaikeampaa ja sitä on enemmän. Meillä on Suomessa ns. duaalimalli koulutuksessa peruskoulun jälkeen: kaksi eri reittiä ja eri tasoilla, keskiasteella on lukio ja ammattikoulu, 3. asteella yliopisto ja opisto/AMK. Ei ammattikoulustakaan voi 2 vuoden jälkeen vaihtaa lukioon viimeiseksi vuodeksi ja kirjoittaa ylioppilaaksi ja saada lukion päästötodistusta. Sama se on AMK:n kanssa yliopistoon vaihtaessa, jossakin saa jotakin hyvitystä, monissa tiedekunnissa ei yhtään mitään tai 2-3 ov koko AMK:sta. Esim. oikis, lääkis ainakin. Kauppiksesta en tiedä.
"Eihän nyt AMK-tutkinto voi mitenkään vastata alempaa korkeakoulututkintoa..."
Amk:sta valmistutaan alempaan korkeakoulututkintoon. Ja huom, kun kasviksen kandit, lto:t, ja amk:n sosionomit työskentelevät molemmat pk:ssa samoissa hommissa!
- amk -tutkinto ei ole alempi korkeakoulututkinto
- ylempi amk -tutkinto ei ole ylempi korkeakoulututkinto
Ylemmän tai alemman korkeakoulututkinnon voi hankkia vain yliopistosta.
Se, että em. amk-tutkinnot JULKISIA VIRKOJA TÄYTETTÄESSÄ RINNASTETAAN em. yliopistotutkintoihin ei tarkoita sitä, että tutkinnot olisivat samat. Ne eivät tämän palstan spedeilystä huolimatta myöskään muutu sellaisiksi.
BTW: julkisia(kaan) virkoja täytettäessä on em. lain kirjain jäänyt ns. täysin tyhjäksi. Jos tehtävä vaatii ylempää kk-tutkintoa, niin 99,9 prosenttisesti päättäjät valitsevat akateemisen. Tietysti.
Onko ns. kelpoisuuslaki tuttu? Onneksi sosiaalialalle saatiin sentään joku roti tähänkin kysymykseen =D
Sosionomitutkinnolla ei voi kuitenkaan mennä esi- ja alkuopetukseen, kun taas yliopistollinen tutkinto antaa mahdollisuudet siihen.
Hyväksilukeminen vaihtelee käsittääkseni yliopistosta riippuen. Helsingin yliopistossa sosionomin tutkinnolla saa hyväksiluettua kieliopinnot ja osan perusopinnoista. Tämä ei tee 70 opintopistettä, vaan hieman yli 20 opintopistettä.
Minusta kyseinen järjestely on täysin oikeutettu ja hyvä. Ihmettelen, että jossakin yliopistossa hyvitetään jopa 70 op. Sosionomin ja sosiaalityöntekijän koulutus (ja toimenkuva) ovat kuitenkin täysin erilaisia. Sosiaalityöntekijän koulutukseen kuuluu paljon enemmän ns. yhteiskunnallisia opintoja kuin sosionomin. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia tieteellisen tutkimuksen tekemiseen. Itse en ainakaan kuvitellut, että saisin sosionomin tutkintooni kuuluneet mm. liikunta- ja taidekasvatusta sisältäneet opintoni hyväksiluettua aloitettuani sosiaalityönopinnot yliopistossa.
Vielä lisäyksenä se, että olen ylpeä sosionomin (AMK) koulutuksestani ja en halua mitenkään sosionomeja mollata. Pitäisi kuitenkin ymmärtää sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden toimenkuvan ero. Kumpiakin tarvitaan.