Kuinka tärkeäksi koette oman seksuaalisuutenne määrittelemisen?
Minä olen elänyt elämäni lesbona, suhteessa naisen kanssa - tähän asti. (Tai no tarkemmin sanottuna eroon asti, joka siis sattui jo hyvän aikaa sitten..) Nuorempana itseäni etsiessä oli myös pari lyhyempää suhdetta miehiin, mutta ei mitään rakastumisia yms. En vaan ole koskaan omaksunut ns. lesboidentiteettiä, mutten pidä itseäni bi-seksuaalinakaan, koska en koe että haluaisin miehiä _ja_ naisia. En ole aseksuaalikaan, koska olen kuitenkin seksuaalinen ihminen.
Miten minä voisin määritellä seksuaalisuuteni, kun ihmisen sukupuoli on minulle täysin merkityksetön asia? Olenko sitten kuitenkin bi? Olen käsittänyt, että bi-seksuaalit haluavat parisuhteessakin eläessään seksikokemuksia kummankin sukupuolen kanssa? En minä ainakaan, "sen oikean" kohdatessani olisin loppuikäni uskollinen, enkä todellakaan kaipaisi muita, oli kumppanini sitten mies tai nainen. Sukupuolella vaan ei ole minulle mitään merkitystä.
Määritteleminen ei ole minulle itselleni tärkeää, mutta toisinaan on hämmentävää, kun en osaa vastata kun kysytään seksuaalista suuntautumistani.. ja kun sanon, ettei sukupuolella ole väliä, minua automaattisesti pidetään kevytkenkäisenä jne, vaikka asia on ihan päinvastoin.
Mitä sinä olet mieltä?
Minä olen elänyt elämäni lesbona, suhteessa naisen kanssa - tähän asti. (Tai no tarkemmin sanottuna eroon asti, joka siis sattui jo hyvän aikaa sitten..) Nuorempana itseäni etsiessä oli myös pari lyhyempää suhdetta miehiin, mutta ei mitään rakastumisia yms. En vaan ole koskaan omaksunut ns. lesboidentiteettiä, mutten pidä itseäni bi-seksuaalinakaan, koska en koe että haluaisin miehiä _ja_ naisia. En ole aseksuaalikaan, koska olen kuitenkin seksuaalinen ihminen.
Miten minä voisin määritellä seksuaalisuuteni, kun ihmisen sukupuoli on minulle täysin merkityksetön asia? Olenko sitten kuitenkin bi? Olen käsittänyt, että bi-seksuaalit haluavat parisuhteessakin eläessään seksikokemuksia kummankin sukupuolen kanssa? En minä ainakaan, "sen oikean" kohdatessani olisin loppuikäni uskollinen, enkä todellakaan kaipaisi muita, oli kumppanini sitten mies tai nainen. Sukupuolella vaan ei ole minulle mitään merkitystä.
Määritteleminen ei ole minulle itselleni tärkeää, mutta toisinaan on hämmentävää, kun en osaa vastata kun kysytään seksuaalista suuntautumistani.. ja kun sanon, ettei sukupuolella ole väliä, minua automaattisesti pidetään kevytkenkäisenä jne, vaikka asia on ihan päinvastoin.
Mitä sinä olet mieltä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen itse tiedostanut olevani bi 19-vuotiaana. Olin kuitenkin vain miesten kanssa, kun heitä nyt tarjolla oli. Kävi kyllä välillä mielessä, että olisinkin lesbo kun miehet tuntuivat niin kummallisilta. Totesin tämän kuitenkin johtuvan vahvasta feministisyydestäni. Nyt olen ollut naisen kanssa yli kaksi vuotta, ja suhde on vakava ja ensimmäinen jossa koen rakastavani. Olenko siis lesbo? Vai bi joka rakastui naiseen? Pienten mietintöjen jälkeen tulin siihen tulokseen, ettei sillä ole väliä. Olen onnellinen tässä suhteeessa ja se riittää. Ja vaikka taidan bi ollakin, en voisi kuvitellakkaan pettäväni vaimokettani. Mielestäni bisseys on huono tekosyy pettämiseen.
Tarkoitatko todella, että miehet tuntuivat kummallisilta, koska olet vahvasti feministi? Koitko että miehet pyrkivät alistamaan tai vähättelemään sinua...vai?
No hei nettisankarini:) Niin, vaikka minulla onkin ollut varsin mukavia ja herkkiä miehiä, jotka eivät ole olleet yhtään sovinistisia tai sen suuntaisiakaan niin...Niin,vaikea selittää...Siinä on aina ollut semmoinen feministinen lataus minun puoleltani. Jonkinlainen pelko, että miehet jossain vaiheessa kuitenkin yrittävät vaivihkaa laittaa/alistaa minut ns. perinteisen naisen rooliin. Olen kyllä hyvinkin feminiininen, mutta minussa on myös äijämäisiä piirteitä. Ja minun oli vaikea sulattaa joitakin eroja tai piirteitä, jotka olisi pitänyt ajatella miehen ja naisen erona. Ja koska olen ihminen joka kaipaan totaalista ymmärrystä (mahdotonta ja tarpeetontakin varmaa) kumppaniltani, tuntuu se helpommalta oman sukupuolen edustajan kanssa.
Se että ilmeisesti ne kukasta kukkaan pörräävät bi:t tuntuvat herkimmin tulevan kaapista ulos taitaa olla vähän vääristänyt käsityksiä. Kyllä ihminen voi olla bi, vaikka ei haluaisikaan koko ajan vaihtaa petikumppania. Ehkä se käsitys johtuu siitä että monoseksuaalin on vaikea mieltää millaista olisi olla bi, jolle molempi on parempi. Kuitenkin moni bi on tyytyväinen jompaan kumpaan eikä tarvi koko ajan molempia.
Minä muuten määrittelen itseni ensisijaisesti amoriseksi, enkä viitsi kauheasti edes miettiä seksuaalisuutta, koska seksuaalisuus on minulle normaali osa rakkaussuhdetta. Tietty on seksuaalisuutta ilman rakkauttakin, mutta se on sellaista "oheiskamaa", johon ei tule sillai kiinnitettyä huomiota. Itse määrittelen nämä "seksuaalisuudet" oikeastaan rakastumisen kautta, eli jos ei pysty rakastumaan toiseen sukupuoleen, sen perusteella voi päätellä, ettei ole bi vaan lesbo tai hetsku, mutta jos voi rakastua, silloin on bi.
Itse olen miettinyt vähän samoja asioita. Reilu vuosi sitten elin vakavassa suhteessa mieheen. Koin rakastavani häntä ja tunsin saavani vastarakkautta. Hän on ollut ehdottomasti ainoa mies jota kohtaan olen tuntenut niin voimakkaasti. Suhde kuitenkin päättyi, ja syy tähän oli minun. Mutta ei siitä sen enempää.
Nyt taidan olla ihastunut naiseen. Rakastumassa ehkä. Tähän asti olen määritellyt itseni biksi, mutta nyt ei miehet enää kiinnosta kun olen niin ihanan naisen tavannut. Silti tunnen olevani bi.
Välillä tuntuu että ympäristölle on tärkeämpää määritellä ja gategorisoida minut johonkin, lähinnä lesboksi tai heteroksi. Kun bisset mielletään juuri noiksi kukasta kukkaan liitelijöiksi, jotka kaipaavat kuitenkin suhteen ulkopuolista rakastajaa. Itse koen asian niin että kun löydän yhden, jota rakasta, en kaipaa muuta. Jos kaipaan muuta, hän ei ole se oikea.
Sinäänsä minulle itselleni seksuaalisuuden määrittelyllä ei ole merkitystä. Toki se auttaa ymmärtämään itseään paremmin, jos pystyy määrittelemään omia halujaan. Tarkoitan tällä sitä että kun tiedostaa, mitä haluaa ja myöntää sen itselleen, voi hyväksyä itsensä sellaisena kuin on.
Minusta muuten on todella harmi kun bisset mielletään seksin perässä liitelijöiksi. Miksi näin?
Miksi bisset määritellään sellaisiksi.
Itse olen seurustellut aikaisemmin miesten kanssa ja nyt puoli vuotta ihanan naisen kanssa. Olen onnellinen, enkä tarvitse muuta. Rakastun ihmiseen, enkä voisi kuvitellakaan että nyt hyppäisin sänkyyn miehen tai toisen naisen kanssa. Voi olla, että jaan loppuelämäni rakkaani kanssa, tai sitten en. Mutta ainakin annan itselleni mahdollisuuden onneen sekoittamatta pakkaa pettämällä tai söheltämällä. Itse en voisi antaa anteeksi uskottomuutta, miksi siis itse tekisin niin..
Mutta ei ne kaikki bi-seksuaalit ole niin kurjia kuin monet antaa ymmärtää. En ymmärrä luokittelua tässä asiassa, annettaisi vaan kaikkien olla omia itsejään ilman ennakkokäsityksiä. Kyllähän heteroissa, lesboissa kuin bi- seksuaaleissakin on niitä jotka pettää. Ja niitä ihania, joille riittää se yksi :)
lukea aina vain uudelleen näistä käsityksistä, että bisset pettää tai haluaa/tarvitsee parisuhteen ulkopuolisia suhteita. Hohhoijaa. Bisset varmaan pettää siinä missä heterot, lesbot, homot ja muutkin, ei sen enempää eikä vähempää. Joillekin ihmisille piisaa yksi, toiset ei osaa asettua, tai ovat suhteessa, jossa toiset suhteet ovat ok.
Itse olen (JOS on pakko näitä termejä käyttää) bisse, nimenomaan sillä periaatteella, että voin ihastua ja rakastua sekä miehiin että naisiin. Tällä hetkellä seurustelen neljättä vuotta saman naisen kanssa, enkä tarvitse muita suhteita. Ennen tätä suhdetta minulla oli kaksi seurustelusuhdetta miesten kanssa, enkä silloinkaan ollut muiden kanssa.
Sinänsä en pidä vääränä tai paheksuttavana (vaan erittäin inhimillisenä), että voi rakastaa ja haluta useampaa kuin vain yhtä ihmistä kerralla. Kuitenkin suhteessa pitää kunnioittaa toista ihmistä ja heidän tunteitaan, ja (kuten esim Gila on todennut) suhteessa yhteisesti sovittuja sääntöjä. Ne säännöt sitten ovat eri suhteissa erilaiset.
on "ei ainakaan hetero". Siitä pääsee alkuun eikä ainakaan heti anna toiselle väärää käsitystä.
Seuraava kommentti voisi olla, että miehet eivät seksuaalisessa mielessä ole kiinnostaneet vuosiin, mutta "tottumus on toinen luonto". Eli jatkan elämääni kuten tähänkin asti.
Ja siinä sitä jo olikin.