Mites maatiloilla on hoidettu lämmitys?
Meillä on aikoinaan pilattu systeemit purkamalla uunit pois ja rakentamalla vesikiertolämmitys, polttoaineena öljy ja puu. Pannuhuone on navetan päädyssä, lämmin vesi kulkee kanaalissa talolle. Lämminvesivaraaja on pieni, joten koko perhe ei yhteen menoon käy suihkussa. Kesällä lämmintä vettä tulee vain kun tulet viitsii tehdä. Saunassa ja karjakeittiössä padat.
Ja nyt on mitta täynnä. Ajattelin, että siirtyisi hakkeeseen, rakentaisi oman rakennuksen pannuhuoneeksi ja investoisi sellaiseen vähintään 3000 litran varaajaan. Onko parempia ideoita?
Entäs aurinkopaneelit kesäisin, käytättekö?
Meillä on aikoinaan pilattu systeemit purkamalla uunit pois ja rakentamalla vesikiertolämmitys, polttoaineena öljy ja puu. Pannuhuone on navetan päädyssä, lämmin vesi kulkee kanaalissa talolle. Lämminvesivaraaja on pieni, joten koko perhe ei yhteen menoon käy suihkussa. Kesällä lämmintä vettä tulee vain kun tulet viitsii tehdä. Saunassa ja karjakeittiössä padat.
Ja nyt on mitta täynnä. Ajattelin, että siirtyisi hakkeeseen, rakentaisi oman rakennuksen pannuhuoneeksi ja investoisi sellaiseen vähintään 3000 litran varaajaan. Onko parempia ideoita?
Entäs aurinkopaneelit kesäisin, käytättekö?
Vastaukset 18
Vanhimmat
..lämminvesivaraajaa,ne on historiallisia vehkeitä.Laitat uuden stokerikäyttöön soveltuvan keskuslämmityskattilan ja siihen stokerin jossa kunnon varastosäiliö.Näillä pääset lähes öljykäyttöisen systeemin mukavuuteen.Ja vielä kun laitat sen pannuhuoneesi siten että stokerin täyttö sujuu helposti niin "avot harassoo".Stokerissa voit sitten polttaa haketta tai palaturvetta.Mutta kannattaa ottaa myös huomioon että se hake/palaturvevarasto on helposti kippikärryllä täytettävissä ja ennenkaikkea sieltä sen hakkeen/palaturpeen saanti helppo.Varmaan tiedätkin että kanaali ei kannata olla kovin pitkä.Mutta kyllä sun nyt kannattaisi ensin arvioida jos voit hyödyntää sitä vanhaa pannuhuonetta.Uuden lämpökeskuksen kustannusarvio
laitteineen on helposti 25000 euroa (naapurissa maksoi tuonverran n.2-3 vuotta takaperin. Toinen vaihtoehto on maalämpö joko porakaivosta tai maasta otettuna,tosin siinä tarvitaan sähköä lisäksi jotta saadaan homma pelaamaan.
että se sun keskuslämmityskattilas ja muut tyköromppeet ei sähköä tartte!
Rahalla kannattaa laittaa tuollainen.
Köyhän miehen versio on, että laitat nykyiseen pannuun stokerin. Suuluukkuun teet polttopäälle sopivan reiän jne. Täyttö saavilla tms. Hintaa tulee 2-3 tonnia.
Jokaanen valopää tietää notta sähkyä tarvitahan aina
,mutta maalämmös tarvitahan muuhunki kuin vehkehien pyörittämisehen.Ja halavimmalla tosiaan pääsöö ku nykyysehen pannuhun laittaa stokerin ja selekärepulla sen täyttää.Ennen uuristamista kannattaa aina se toiminnas oleva lämmityssysteemi ajaa loppuhun,vaikka sitä vähä päivittääski stokerilla. Käytettyjäki stokeria saa toisinansa melekeen pitkällä kiitoksella.
sitten talvella rassaat pakkasessa peräsuoli vähintään viisi senttiä ulkona sitä varastokanaalia auki. Että "avot ja harasoo"!
Tutustu hieman tarkemmin tuohon maalämpösysteemiin ennen kuin alat sen sähkönkulutuksesta kertoilemaan. Meinaan näyttää olevan nykyiset tietosi sen verran hataralla pohjalla.
Kertoolisikkos nyt tuosta maalämmöstä ja sen torellisista kuluusta kun niin tierät. Oon nimittäin kauhiasti kiinnostunu ittekkin. Oon istunu yhyren päivän Lapualla Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n tehtahalla
täs muutama vuosi takaperin ja totesin notta meni hyvää hämärää haaskeelle silläki reisulla.Kaikki kehuu niin pehkanasti mutta kellää ei oo lyörä torellisia käyttökuluja pöytähän,ne on kaikki sellaasia mutu-tietoja. Jotta on hiukan tullu mielehen jotta eikö keherata sanua notta kallis investoonti onkin ollu pettymys vai onko tämä sellaasta salatierettä.Meirän kaupunki täs keräälöö hienosti Fortumilta osinkotuloja kun sähkön kulutus lisääntyy ja sähkö kallistuu.Täälon jo joka ainualla kaupunkilaasella kottikärryllinen Fortumin rahaa kun suomalaaset maksaa narajamata sähkönsä.Mulle sähkön hinnasta ei oo kauhiasti haittaa, mutten liioon viittisi rahaani kierrättää Fortumin kautta.Elikkäs mullon just rempattu alle 300neliöönen kämppä ja siinä konehellinen ilimanvaihto lämmöntaltehenotolla ja vesikeskuslämmitys.Pannu ja varaaja on tulos pikapikaa tiensä päähän ja stokeria oon itte niinku ajatellu mutta mukavuurenhalu olis suurempi, mutta kun kukaan ei kerro mustaa valakoosella mikkä on maalämmön käyttökustannukset.Jos asuusin kaavootusalueen sisäpuolella laittaasin kaupungin kaukolämmön. Kerros ny sä, ku ilimeesesti tierät tästä maalämmöstä.
Nootta voinhaa mää sul jottaan laittaa.
Tosaa just laskiin jotta tollasen 150 neliöösen taloon vuosikustannukseet on maalämmööl rapiat 1300 euroo vuosi kun taas tolla sun systeemillä se tekkee rapiat 1600 euroo vuositasool.
Tuossa laskelmis ei tota koneheellista lämmöön taltehenotoo ole räknäätty mukahan mutta vaikka oteettas niin suhtehet pyssyy saman.
Jotta vieläköö sää tarttehet enempi mustaa valakoselle!
No en mä kyllä nyt tuohon usko,sullaki tietysti takka johona poltat monta kymmentä mottia halakoja talaves.Sanotahan näin jotta jos tuos lämpöpumpun kylies olis mittari joka mittaa pelekän maalämpösysteemin sähkönkulutuksen eikä oo takkaa niin asiahan on silloin torellisuuspohojaasta. Kysyyn isäfaarilta,notta mitä kaukolämpö on tullu maksamahan/kk. Kehuu jotta kylymimmällä aikaa: tammik.- maalik. siinä 80-90 eken reteliis/kk ja kesällä n.25 eken nurkiilla/kk. Tuohon sisältyy jo sitte se perusmaksuki joka on 20 ekeä/kk.Eikä liioon oo takkaa tai muuta tulisijaa eli ylivoimmaasesti halavinta.Systeemi ollu vasta vuoren verran käytös.Kranni,joka laittoo just tuon erellisis mainittemani lämpökeskuksen, jää spv-eläkkehelle ens vuonna. Soon pykänny täs kesän aikana jo uuren kämpän pystyhyn ja siihen tuloo se maalämpö. Jotta ny on mukava seuraalla onko maalämpö erullista.No tietysti sille tuloo siihen varaava takka jottei sekää oo aiva vertaalukelepoonen. Arvaas vain oonko utelias näkemähän kuinka homma pelaa.
sun uteeliaisuutees palakitaan. Mutta ei kannata säikäähtää joos käykii niin jotta sunkii uskomuukseet muuttu. Äläkä ny ala morkkaamahan että oliis hatusta vereettyjä. Ei ole noissa laskeelmis sen enämpi varaavii takkoja kuin muutakaan ylimääräst. Eliikkä nuo laskelmaat on täysiin toreellisuuspohojasii ja niissä kuun oteettu huomiohon nuo hankintakustannuukset ja kaikki. Eii siinnä mitähän yhyren pumpun kuluutuksia tuijoteella. Se jos mikähän mennee kauaaksi siitä toreellisuuspohojasta. Pitäähän sunkin siihen tokeerikattilaas ja muihin laskia kaikki kustaannukset mukahan myös. Vuositasoollahan noita kustannuuksia pitää lyhiimmillään tarkaastella eikä millähän kuukauren väliil. Niin se vaan oon jotta ihimiset ei ossaa noita kustannuuksia oikeen räknäillä. Ne laskeepi vaan sen jonku lämpimiimmän kuukauren mukahan tai ei ossaa ottaa kaikkia kustannuksia mukahan. Ja onhan se sentähän tuollaanen lämmityssysteemi usiamman kymmenen vuoren investoonti. Sanootahan jotta jos kustaannukset laskeepi sanootahan nyt kaharenkymmeenen vuoren ajaalle niin saa oikiaa vertailupohojaa.
..tuo sun murteen yritys, verät vähä väärähän paikkahan tuota omakeksimääs.Ei tuu susta pohojalaasta,mikä voii olla eruksiki ittelles ja meikälääsille, mutta annetahan anteeksi. Vähävaivaasinta systeemiä mäkittäs suunnittelen, joten seuraalen kyllä maalämpösysteemiä ku siihen on maharollisuus.
Itselläni on omakotitalossa maalämpö käytössä ja uskallan ne faktat tuoda esiin siitä hommasta. Asennutin alamittarin maalämpöpumpun sähkönkulutusta vahtimaan ja se kertoo tällaisia lukuja. 8000-8100 kWh /vuosi. Talon lämmitettävä pinta-ala on 240 neliötä ja lämpöpumppu tuottaa myös lämpimän käyttöveden talouteen. Keskimäärin meitä on 2-4 henkilöä vaihtelevasti asumassa. Tuvassa olevaa uunia lämmitämme pakkaskaudella kerran viikossa.
Perustamiskustannuksista suurin oli lämpöpumppu, 6100 euroa, putkistoa on maassa 600 metriä sen hinta oli n.1 e/metri kaivutyö.Kaivutyö tehtiin konevaihtoina ja sille enosaa tarkkaa summaa sanoa, ei ole kuitenkaan monta tuntia kaivurityötä. Lisäksi asentajan työpäivä, 8h ja maalämpöneste. Lämpöpumppu on asennettu entiseen pannuhuoneeseen, jossa oli puulämmitteinen kattila ja 1500 litran vesivaraaja. Tilaa systeemi vie vähän ja hoito on huoletonta. Pumpussa on myös sähkövastus suurimpien lämmöntarpeiden varalta, mutta sitä ei tarvitse talon lämmityksessä, vaan siinä tapauksessa jos on suuri porukka saunomassa ja tarvitaan esim 6-10 hengelle yhtä kyytiä pesuvedet, muutoin lämpöpumppu tuottaa ilman vastusta tälon lämmön ja normaalin käyttöveden.
Tässä olikin jo enempi sitä mitä kaipasinkin.Tuo alamittari on jo sellainen joka näyttää sähkönkulutuksen suunnan. Sen tiedän, että nämä ensimmäisen polven m:lämpöpumput oli tosi sähkösyöppöjä. Eli kyse on näistä n.30-vuoden takaisista vehkeistä joita asennuttaneet omakotiasukkaat eivät olleet tyytyväisiä.Sittemmin
näihin on tullut kuuman käyttöveden ns.tulistimia, joka nostaa kuuman käyttöveden lämpötilaa tarpeeksi.Tuo lämpöpumpun hinta ei ole ongelma, jos rahalle saa vastinta.Aina se maksaa jos jotain laittaa ja uusii mutta pettymyksiin ei ainakaan ole minulla varaa. Esim. tuo kaukolämpöön siirtyminen maksoi vanhemmilleni yli 6000eur. ja eläkeläisinä he saivat siihen vielä kaupungin avustuksena n.40%.Mutta omastani sen verran, että minulla on n.1000 litran varaaja ja varastopesäkattila joita ei ole tarkoitus kantaa ulos.Myös lämpöpumpulle löytyy tila pannuhuoneen seinän takana olevasta ent.talouskellarista ja ulkona n.1-2 metriä tal.kellarin ulkoseinästä on porakaivo josta lämpö voidaan kaivoa syventäen ottaa.Ainut askarruttava asia on siinä miten suuri ns.tuotto porakaivolla pitää olla että maan lämpö riittää (nyt n.3 kuutiometriä/tunti).Ja toinen askarruttava asia on porakaivon veden jonkinasteinen rauta/mangaanipitoisuus joka kyllä tarttuu putkeen niin sisä- kuin ulkopuolelle.Tässä
tulee vastaan mielestäni sama ilmiö kuin nuohoamattomassa pannussa. Se maahankaivettava vaihtoehto tökkii sentakia kun maasto on aika kivistä, vaikka toisaalta metsänpohjaakin tuossa voisi hyödyntää.Kaivaminen,asennus ja täyttö ei ole ongelma sinänsä muuten.
Olettako kysellyt Maalämmöstä muualta? Sitä kehutaan hirveästi.
Tuo hake , ja iso varaaja. en viitsi mainostaa mutta yksi vaihtoehto meillä.
Minä lämmitän sähköllä, se on kokonaisedullinen ja ennenkaikkea helppo lämmitysmuoto, tosin kovilla pakkasilla poltetaan vähän muurissa ja hellassa puita.
Vuotuinen sähkölasku on 5200 euroa, josta eläinten veden lämmitys, hallien valaistukset ja viljan jauhaminen kuluttaa 3700 ja yksityistalouden lämpö- ja valaistus kuluttaa 1500 vuodessa.
Minkään sortin lämmitysinvestointaja en edes harkitse ennenkuin sähkön hinta kipuaa yli kahdenkymmenen sentin kilovatilta.
http://hannevind.com/
Meillon ollu parikymmentä vuotta stokeri. Pääasiassa palaa hake ja puupelletti. Myös palaturvetta on tullut poltettua ja viljan ja rypsinjätteitä jonkinverran. Puukattilalla voidaan polttaa satunnaiset roskapuut pois nurkista, mutta ei sillä viittisi tätä yli 300 neliön mörskää kokoaikaisesti lämmittää.
Hakkeen teko täytyis tehdä mahdollisimman helpoksi, että ei thlaannu muuten kallista työaikaa.
Puupelletti on kiva, tehdaskin on 10 kilsan päässä joten sen haku omalla traktorilla on vaivatonta.
Turvekkin menettelee, muttei oon niin vaivaton kuin puupelletti.
Moi!
Meillä 300 neliötä lämmitettävää, vesikiertoinen patterilämmitys ja 2000 litran varaaja. Kesällä riitti, että sunnuntaina latas varaajaan 95°C veden, niin kesti hyvin perjantaille. Sitten perjantaina poltti pesällisen, niin pärjättiin taas sunnuntaille(sunnuntaisin oli aikaa poltella pidempään) Eli suurempaan varaajaan sijoittaisin. Kannattaa muuten sulkea se varaaja irti kattilasta venttiileillä kun sen on saanut ladattua "täyteen", myös varaajan eristykseen kannattaa panostaa. Näin lämpö ei mene harakoille.