Pieni varoitus rakentajille. Edelleen lämmityksiä mitoitetaan nyrkkisäännöillä. Rakentaja voi aivan hyvin pyytää laskelmat nähtäville lämmityksen mitoittajalta. Laskelmat pitää olla tehtynä senkin takia, että ison vahingon sattuessa konsulttivastuuvakuutus vaatii laskelman. Ja laskelma on oltava tuota kohdetta koskeva eikä prujaus.
Mitäkö huonoa nyrkkisäännöissä? Pääsääntöisesti niillä tulee ylimitoitus. Ylimitoitettu tarkoittaa asiakkaan rahan haaskausta. Mutta kuten keskimääräisissä jutuissa aina, niin osa on alle riman. Lämmityksissä tarkoittaa sitä, että lämmöt laskevat alle sietorajan, jos on jotenkin erikoinen tila kyseessä.
Eli kysykää edes miten lämmitystä mitoittava mitoittaa sen. Ottaako huomioon kaikki lämpöhäviöt ja mikä lämpövyöhyke on käytössä. Lounaisessa Suomessa on aivan eri mitoitukset kuin Ivalossa ja Inarissa.
Mitäkö huonoa nyrkkisäännöissä? Pääsääntöisesti niillä tulee ylimitoitus. Ylimitoitettu tarkoittaa asiakkaan rahan haaskausta. Mutta kuten keskimääräisissä jutuissa aina, niin osa on alle riman. Lämmityksissä tarkoittaa sitä, että lämmöt laskevat alle sietorajan, jos on jotenkin erikoinen tila kyseessä.
Eli kysykää edes miten lämmitystä mitoittava mitoittaa sen. Ottaako huomioon kaikki lämpöhäviöt ja mikä lämpövyöhyke on käytössä. Lounaisessa Suomessa on aivan eri mitoitukset kuin Ivalossa ja Inarissa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuutiota kohden lasketaan 30 vattia.mitä pohjoisemmaksi mennään sitä paksummat eristykset seiniin!
Noin se menee. Ylimitoittaminen tyyliin rautaa rajalle. Suunnittelussa on virhe myös ylimitoitus ilman perusteita. Alimitoitus tietenkin näkyy näillä keleillä. Ylimitoitus voi näkyä vaikka poikki palavina kaapeleina tai halkeilevina lattioina.
30W/m3 on aika kohtuullinen teho ja olenkin joskus nuorena kokemattomana tuota käyttänyt. Mutta vaikea perustella, jos tehon todellinen tarve on 5W/m3, kuten talon keskiosissa. Ja alimitoitus tulee tuolla tehollakin helposti huipparitaloissa joihinkin tiloihin. Ollaan törmätty jopa 60W/m3 tehon tarpeisiin joissakin ruokailuerkkereissä, kun on ikkunaa joka suuntaan ja raaka tuloilma ikkunan päältä sisään.
Varsinkin isot ikkunat kannattaa laskea erikseen, jos nyrkkisääntömitoitusta käyttää. Jonkun ikkunarykelmän tehon tarve voi olla 500-1000W yksistään.
Itse laskin omaan kämpään lämmitystehon tarpeen, käyttäen rakenteen u-arvoja. Sain tulokseksi n. 8.5kW. Nereuksen mitoitus oli hieman yli 10kW... sitä en selvittänyt että miten moiseen lukuun päätyivät.
Nämä W/m² arviot heittää helposti jos talo ei olekkaan perinteinen kuutio, vaan siinä on jotain joka onkin lämmitystarvetta parantavaa tai heikentävää.
Rakennusmääräyskokoelmassa osassa D5 on määritetty jo vuonna 1985 miten lämmitysteho lasketaan ja tämä määräys on edelleen voimassa.
Ohessa linkki:
http://www.finlex.fi/pdf/normit/1935-d5.pdf
Katselin omaa kulutusta taulukosta. Neliöitä on noin 215 ja kuutioita jotain 550. Tarkkailupäiviä on 1073. Keskiteho on 6,6W/m3 ja 17 W/m2. IV on LTO:lla. Suurimmat huiput ovat yhden vuorokauden mittauksella 15,7 ja 14,9 W/m3. Viimeksi mainittu eilisestä aamusta tasan vuorokausi eteenpäin. Siinä on kaikki sähkön kulutus. Autoihin 1 kW useampi tunti ja vesivaraaja useampi tunti 3 kW teholla.
IV on "kerrostalo"-ohjelmalla. Vaihtelee minimin ja normaalin välillä.
Nyrkkisäännön 30W/m3 on keskimäärin nykyään liikaa ainakin LTO-talossa. Minulla pääsulake olisi tullut 3x35A nyrkkisäännöllä. Nyt on 3x25A. Pelkästään suurempi pääsulake maksaa saman kuin sähkösuunnitelma.
Miten lasketaan noita lukuja mihin päädytte. Minuakin kiinnostaisi sen verran mitä uusi talomme kuluttaa. Nyt ainakin tuntuu 2 viikkoa asuttuamme talossamme näissä pakkasissa, että lämmitys saa olla tosi isolla, 7 asteikolla 0-10. Lisäksi poltamme varaavassa muuratussa takassa tulta monta tuntia päivässä tai jopa koko päivän ja suljemme luukut kun hehku sammuu. Silti nytkin naputtelen villasukat jalassa ja sormet kohmeessa. Tosin varaava sähköinen lattialämmitys on vasta kytkeytynyt päälle taas yön ajaksi.
Kaken linkki tuolla edellä on hyvä. D5 antaa myös eväät laskea vuosikulutus tarkasti.
Jos laattasi on 100 mm tai alle et saa parin asteen lämpötilaerolla operoidessasi kuin 7-8 tuntia lämpöä varaavasta laatasta päivällä. Lukema 7 vaikuttaa normaalilta näillä keleillä suhteellisella asteikolla.
Lattialämmitys vaatii tasauslämmityksen joko pattereilla tai kattolämmityksellä tai sitten tehoa pitää kytkeä tuon 7 tunnin jälkeen laattaan. Devireg 550-termostaatti tekee sen automaattisesti. Millä termostaatilla on systeemisi toteutettu?
mietittiin sitä parempaakin vaihtoehtoa deviregiltä mutta sähkömies sano että se on hyvä mutta sen ja sen verran kallimpi ja hän ei sitä osannut ohjelmoida. Päädyttiin sitten halvempaan, että pysyttiin budjetissa. Sähkäri neuvo, että miten lattialämmityksen saa päälle päivälläkin ja tosiaan neuvo, että voi käyttää päivälläkin pakkasilla vaikka tunnin pari päällä niin tasaa lämmön pudotusta vähemmälle. Meidän laatta on vain 80 mm.
Ennen kuin siirryimme käyttämään suunnitelmissa Devireg 550-termostaattia, oli meillä seuraava kytkentä suunnitelmassa:
Ulos asennetaan 2 termostaattia -5 astetta ja -15 astetta. Ja keskukseen vuorokausikello. Lämpimillä keleillä on tavallinen yösähköohjaus vain päällä. -5...-15 välillä toinen termostaatti kytkee kellolla pätkiä iltaa kohti tiivistyvään tahtiin lattialämmitykseen. -15 kylmemmällä toinen termostaatti kytkee automaattisesti lämmityksen jatkuvalle. Eli automatisoidaan tuo päiväkäyttö. Noista ohjauksista ei tullut valituksia. Olihan se parannus jatkuvaan käsipeliin verrattuna. Pakkasrajat ovat tietenkin tapauskohtaiset.
Lopputuloksen voi kyllä arvata tuolla kytkennällä. Näillä keleillä lämmöt riittää, mutta päiväsähköä kuluu. Mutta niin kuluu kaikilla muillakin tavoilla, koska 80 mm laatta riittää vain 4-7 tunnin lämmittämiseen varatulla lämmöllä ennenkuin huonelämpö on laskenut 2 asteella.
Oikea sähkäri ymmärtää juonen. Eräät jäivät koukkuun tuohon systeemiin.