Olen siis miettinyt nyt lukion jälkeen lähteä Usaan. Haluaisin kirurgiksi ja usassahan siihen menee se neljä vuotta, täällä yli kuusi. Joten tietenkin usassa olisi kivempi ihan kansainvälisyyden ja lyhyemmän opiskelujakson takia opiskella. Aikomus syös asua siellä tulevaisuudessa.
Mutta pääsekö lääkikseen suoraan lukiosta vai kuuluko siihen se kuuden vuoden college?
Olen nyt vasta lukion 1. joten aikaahan on vielä miettiä, hyvähän se olisi kuitenkin asiat selvittää. Miten tulisi toimia, että Usaan muutto ja siellä opiskeleminen ehkä myös asuminen toteutuisi?
Mutta pääsekö lääkikseen suoraan lukiosta vai kuuluko siihen se kuuden vuoden college?
Olen nyt vasta lukion 1. joten aikaahan on vielä miettiä, hyvähän se olisi kuitenkin asiat selvittää. Miten tulisi toimia, että Usaan muutto ja siellä opiskeleminen ehkä myös asuminen toteutuisi?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se neljä vuotta menee käsittääkseni perusopintoihin. Tämän jälkeen alkaa vasta ns. kandivaihe. Kyllä ne opiskelut suhteellisen saman ajan kestävät sekä suomessa että siellä.
Suomessa kirurgiksi kestänee noin 12 vuotta (6 vuotta lisensiaatin paperit kouraan noin 6 erikoistumista).
Suomalaisesta lukiosta voit hakea ns. undergraduate-tason tutkintoa suorittamaan jenkkiyliopistoihin, et suoraan lääkikseen. Tutkinto voi olla mikä hyvänsä, mutta siihen on sisällyttävä tietty määrä biologiaa, orgaanista ja epäorgaanista kemiaa, fysiikkaa sekä matikkaa. Monilla saattaa olla pääaineena biokemia tai jokin biologiaan liittyvä. Kun olet 4 vuotta opiskellut ja saavuttanut tuon tutkinnon voit vasta hakea lääkikseen. Kilpailu on kovaa, ja aiemman tutkinnon arvosanojen tulisi olla niin lähellä täydellistä kuin mahdollista (eli kun 4,0 on maksimi keskiarvo niin mieluiten 3,5 tai yli). Joudut myös tekemään MCAT-nimisen standardoidun testin joka testaa luetun ymmärtämistä, perusfysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Tämän testin pistemäärä vaikuttaa myös paljon siihen minkä tasoiseen lääkikseen pääset vai pääsetkö mihinkään. Jenkeissä tarvitaan myös suosituskirjeitä ja jonkinlaista kokemusta lääketieteestä (vapaaehtoistyötä tai ylipäätään terveydenhuoltoon liittyvää työtä, lääkärien seuraamista, tutkimuskokemusta jne.). Aika pitkä prosessi tuo hakeminen kaikenkaikkiaan.
Sitten jos pääset sisään niin itse lääkis vie sen 4 vuotta. Lukukausimaksut ovat melko kovat ja syntyperäiset jenkit rahoittavat usein homman ottamalla valtiolta lainaa järkyttäviä määriä. Laina pystytään maksamaan pois sitten valmiina lääkärinä kun palkka helposti moninkertainen Suomeen nähden (ja verot sekä kulutushyödykkeiden hinnat alhaisemmat). Jenkeistä valmistuneet lääkärit erikoistuvat lähes poikkeuksetta lääkiksen jälkeen (residency). Tuo vie sitten 4-7 vuotta lisää, mutta kuten Suomessa, saat jonkinlaista palkkaa tuon ajan. Halutuimmista erikoisaloista on taas kova kilpailu joten lääkisarvosanojen tulisi olla korkealla tasolla jos niihin mielii. Esim. kirurgia on tällainen.
Eli onnea jos tuolle tielle lähdet. Ei ole niin lyhyt kuin ensin luulit :)
Joillain erityisaloilla keskipalkka voi tosiaan lähes poikkeuksetta päälle 200 000 dollaria. Kyllähän vakuutus vie usein paljon, mutta jää tuosta ihan mielettömästi käteen verrattuna Suomeen :)
Ei se kyllä noin kuvailemallasi tavalla mene. Saat olla valmis maksamaan opiskelustasi 35 000 dollaria vuodessa ja muutenkin saat olla pirun fiksu. En väitä, ettet siihen pystyisi, mutta epäilen, että olen 40 ennen kuin valmistut.
http://www.ocs.fas.harvard.edu/careerresources/byfield/healthmedicine/resources/nonus.htm
Lääkäri on Jenkeissä vielä suurempi status-ammatti kun Suomessa. Koska kotimaisia päteviä pyrkijöitä on tarpeeksi, ei ole järkeä kouluttaa valtion rahoituksella ja lainoituksella ulkomaalaisia, jotka saattaisivat luikkia takaisin kotimaahansa.