Joulu meni mutta joulukukat jäivät. Kuinka kauniita ne ovatkaan ja vaikka osa yrittää jo nuupahtaa niin osa vasta herää loistoonsa. Sellainen kaunotar on valkoinen amaryllis.
Kuinka kaunis se onkaan puhtaanvalkoisine terälehtineen. Sitäpaitsi sen kauneudesta saa nauttia vielä pitkään kun nykyisin yhdestä sipulista työntyy kolme kukkavanaa.
Sitä tuskin saa millään hoidolla uusiutumaan, mutta ei ole tarpeenkaan. Jätetään se puuha ammatti-ihmisille. Me vain nautimme.
Kuinka kaunis se onkaan puhtaanvalkoisine terälehtineen. Sitäpaitsi sen kauneudesta saa nauttia vielä pitkään kun nykyisin yhdestä sipulista työntyy kolme kukkavanaa.
Sitä tuskin saa millään hoidolla uusiutumaan, mutta ei ole tarpeenkaan. Jätetään se puuha ammatti-ihmisille. Me vain nautimme.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Amaryllis kasvaa vielä toisenakin vuonna.
Mulla oli tässä noin 10 vuotta sitten muutama tuolla pihalla ja hyvin kasvovat ja lisääntyvätkin .
Mutta minä tohelo menin siirtään toiseen paikkaan , ja ne otti siitä pahakseen ja nyt on vaan muutama jäljellä ja kaikki kukkimatomia.
Mitähän pitäs niille tehtä?
1. Kun Amarylliksen kukkiminen on loppunut, seuraavan kukinnon ja uusien mukulan alkujen onnistumiseen vaikuttaa mukulan kyky kerätä ravinteita ja valoa mukulaan ennen seuraavaa kasvun alkamista ja kukintaa.
2. Ennen seuraavaa kukkimista mukulan pitäisi olla jonkin aikaa levossa, eli kastelematta ja kylmässä( ei jäätyneenä ). Jos nämä kaksi asiaa on kunnolla hoidettu, amaryllis tuottaa vielä vuosia myöhemmin iloa.
Itselläni on kymmenisen vuotta vanhat mukulat. En ole kukittanut niitä jouluksi, vaan vähän keväämmällä. Näin ne kukinnan jälkeen saavat paljon valoa ikkunalla ja kesällä ulkona lisää. Syksyllä kaivan ne maasta ja vien ne kellariin. Annan olla niiden joko ruukkuun istutettuna kastelematta tai panen ne kuivaan turpeeseen ja muovipussiin.
Kun hän sai amarylliksen jouluksi tai talvella joltain tuliaisina.
Niin hän leikkasi sitten ne kukkineet kukkavarret pois ja piti sitä kasvia ikkunalla koko kevättalven. Siihen kasvoi silloin ne pitkät lehdet.
Semmoisena vihreänä se oli sitten koko kevättalven ikkunalla ja kesän tultua äiti kiikutti sen ulos jonnekin pioni- tai ruusupensaan katveeseen. Kasteli ja lannoitti samalla kun hoiti kesäkukkia.
Sitten elokuulla ennen kylmiä jätti kastelun vähitellen pois. Lehdet meni keltaisiksi ja nuutuivat.
Äiti toi ruukun viileän komeron nurkkaan. Sitten sieltä yks kaks omine aikoineen alkoi sipulista puskea kukkanuppu ja kukkapurkki tuotiin taas valoon ja lämpimään.
Itse ostin toissa syksynä puutarhamyymälastä sellaisen sipulin jossa kukkavarsi oli 5cm ulkona sipulista ja toisen kärki näkyi. Sieluni silmin näin sen kukkivana joulukukkanani.
Meni siinä hiton kauan ennenkuin se oli täydessä kukassaan. Ei puhettakaan että jouluksi olisi ennättänyt. Kun se vihdoin oli kukassa ja kukkinut, ei kärsivällisyyteni riittänyt sitä paapoa enää seuraavan vuoden kukinnan toivossa, vaikka sipuli olikin iso kuin lanttu.
Pitääpä koettaa tänävuonna jos vaikka onnistuisi. Luulen että meillä olisi hyvä paikka tuo kellari lepotilaksi.
Helpommallahan sen kukan kukkakaupasta saa, mutta kun on siinä oma viehätys jos saa oman hoidokin kukkimaan.
Ne entisajan "maatiaiset" oli helppohoitoisia ja kukkivat aina, mutta kukat olivat paljon pienempiä. Nämä jalostetut ovat minusta nirsompia.
Lokari hyvä.
Sinun asuinsijasi on kokonaan toista luokkaa kuin tämä meidän Siperia. Ei voi puhua kukkien kasvattamisesta ihan samalla tavalla täällä kuin siellä.Kyllä me täälläkin yritämme parhaamme mutta nämä sääolosuhteet ovat hieman toista luokkaa.
No, tokihan sinä vanhana suomalaisena sen tiedätkin. Kerrohan mitä muita ihanuuksia sinulla siellä on.
sain minäkin jotain neuvoja.
Mulla taitaa olla noi talvi sateet jotka tekee kiusaa .
Kun sitä vettä tulee joskus liikaakin, ja eihän amaryllis mikään lumme ole.
Muori kyseli mitä mulla on ihastuksia no sellaisia puoli villiruusuja, on joskus kukkineetkin . Olen koittanut hyvin hoitaa kukkii varmaan tänäkin vuonna. Viime vuonna kukki oikein hyvin. Sain sellaisen neuvon tässä joku päivä sitten , että kaiva ne Amaryllikset ylös ja istuta toiseen paikkaan sellaisen kummun päälle, etteivät saa niin paljon kosteutta . Pitää koittaa.
Ai niin mulla kukkii jo sireenit.
Täällä on oikein mukavat ilmat tänäänkin 28 astetta päivällä ja yöllä oli 17 astetta.
Millonkahan alkaa sataan, kyllä sitä on vähän jo satanut mutta lisää tarvittais.
Kiitoksia kaikille ja hyvää kevättä.
pistin noin mahtavan otsikon,mut niin mie tykkään et se kuuluu aatelii.
oon ain pitäny amaryllistä vaikeena kukkana kasvattaa. mie en oo niin kauaa kukkien kans hääränny ko vast 10 vuotta. enne aikaa ei kukkii silviisii kasvateltu, pellotja kaik käännetty maa pihalkii oli vaa juureksii,lanttuu ja naurista varten.
onha minul juhannus ruusuu ja pionii paljokii pihas ja muutamii perennoita.mut minnuu kiinnostaa vaihtelu ja kasvatus.
nykyää ko vihanneksii menee vähemmän yksin olles, niin jääp maata kukille. mie oon semmosii yks vuotisii harrastannu ja niil sit koristannu mökkii,aittaa ,navettaa ja pihamaata.ja joka vuos piha on erilainen.se on ko sisustas huonetta ain kesäks,mukavaa touhuu.ja niin ko oon keronu et tykkään väreistä, sitä kukissa sit on, on aika suur työ sommitella kaik yhtee sopivaks väreiltää ja pittuudelta.
viime vuonna olikii mahottomast kukkii ettei tahtonu olla paikkaa mihi niit laittaa.
mie keksin tehhä pihalle raput,mis oli kolme leveää porrasta jotka maalasin siniseks.sutari ko kävi hää ihmeteli mitä ihmettä mie väsään, sanoin et teen portaat ,jotka ei vie mihinkää ja hää naureskeli.niihin mahtukii sit paljo kukkii ja oli aika mukavan näkönenkii.
en niin jouluks välitä sissää amaryllistä,ko ei taho menestyy.minul ko on pihas niin vanhoja suuria puita jotka varjostaa ikkunat et, monast saap päivälkii olla valot päällä. jouluks mie ostan tuoksun vuoks muutaman hyasintin.
amaryllis on tosi kaunis kukka ja siin on paljo värejä,tääl tuli niin paljo hyvvii neuvoja, et kiinnostuin kovasti ja taian yrittää kesäks kasvattaa muutaman.mie oon pitäny sitä vaa jouluna kukkivana.mut ko lokarilkii on siel ulkona maas vissii se ain,ja kukkkii kesällä .
se vaatii vissii aurinkoisen kasvupaikan,minul onkii kungatar paikka piooniin vieres,nekkii vaattii pihan parhaan paikan. pionit ko kukkii niin vähä aikaa sit vois amaryllis jatkaa.
mie vietän ain keveenmällä päivn puutarhakaupas, kyselemäs, kukkien muistilistaan oon nyt lisänny amarylliksen.
kiitos kaikille,neuvoista ja vihjeistä.
Eivät amaryllikset oikein ole Suomen oloissa ulkokukkia, mutta laitappa liljan sipuleita. Ne ovat monivuotisia ja helppoja ja kukkivat kauniisti. Sinulla on varmasti siellä jo keisarinkruunuja ja muita vanhoja suomalaisia pihakukkia joten valkoiset liljat sopivat joukkoon.
Näen "sieluni silmillä" Sinun ihanan kotipihasi kaikkine kukkineen. Ihanaa.
ai sie meinaat ettei amaryllikset pärjää suomen kesäs, liljat on tosi kauniita,taian sit laittaa niitä.minul on niitä joskus ollukkii, mut en tiiä mihi ne hävis, ne oli liian lähel kasvimaata ja tuli vissii kynnettyy ne ylös.
paan mielummin semmosii varmoi kukkii, on sit ikävä ko ne ei pärjääkkää,amarylis sipulitkii on kovin kalliita,niin tietyst, ko ovat niin upeita.
keisarinruunuja minul onkii mahottomast,talon,aitan ja seinustalla ja navetankin päädys ,ne ko leviää kovin ettei taho mahtuu penkaan,oon sitte niit levitelly pitki pihhaa.
lupiinii on myös paljon niitä on joskus kylvetty on punasta ja tummaa retliinii.
yks iso penkki minul on harjaneilikkaa se kylväytyy itellee, mut kuitenki sirottelen joka kevät yhen pussin penkkaan, siin on niin kauniin värisii kukkia ja mie tykkään ko ne on vankka vartisii ja pyssyy hyvin pystys,eikä kovin korkeita.
pionit on hehkuvan tumman punasii niist mie tykkään kovast ,mut niien kauneus kestää niin lyhyen tovin.
taian panna keltaset liljat se väri sopis hyvin ,ko keltasta värrii ei oikee minul oo,niin muuta ko voikukis.
sireenejä on myös valkosii ja sinertävii ne on myös kovin vanhoja,mutta hyvin kukkivat vielläkii ko vähä lannottaa ja antaa kalkkia.
terveys sisar oli ihmeissää ko pistin viime keväänä pienet parvekelaatikot navetan ikkunoihin ja niihi mie kasvatan kukkii keväällä.minust ko navetta on eläkkeellä niin sitä voip vähä koristaakin,se näyttää niin kauniille rakennukselle kukissaa.paan varjoisalle seinälle ahkeraa liisaa ja toisen seinän vaihtelen joka kevät .
eihä semmosta enne jalmarin aikaa ois voinnu tehhä, eikä töiltä olis aikaa ollu kukkii kasvatellakkaa.mutta nyt on aikaa kasvattaa ja nauttii kukkien kauneuesta.
mie kävin päivällä kaupungis ko piti käyvä apteekissa.kävin kokkeissa joku viikko sitte,minun arvot on niin huonot. en saa tarpeeks vitamiinii,se on siin ko mie syön niin huonosti ja monast unohan syyä.menne päivii et syön vaa karamellii. minul on nyt 8 lajii vitamiinii jota pittää ottaa joka päivä,
on omegaa 3 ,beetakarotiinii,ubikinonii,c vitamiinii,b -vitamiinii,e-vitamiinii,ja monivitamiinivalmiste,kalsiumia ja mitäs viel olikaa, paljo niit on. jospa täst jäis huimaamisetki ko siit mie niin kärsin. ja karamellit mie oon lopettannu kokonaa.jos tullee kovin makian himoa pitäs ottaa kromia tablettia ,se on kuulema sen puutosta.
pittää vissii laittaa tuohon minun lukujärjestyksee ruoka ajat , jos sit tulis syötyy. se on menny minul niin huolimattomaks päiväjärjestyksen pitokii,et illalla katson listasta vasta tuliko työt tehtyy,jos jottain jää uupumaan oon siirtäny sen seuraavalle päivälle. tarttukohan minulle sielt espanjasta se manjaana tauti,;)et huomenkaa ei oo myöhästä.
mie luulin olevani terve,mitä nyt joskus huippas ja vähä heikotti,täs pittää nyt ottaa ittee niskasta kiinni, jos meinaan elellä vanhaks.
tännää syönkii purkin hernekeittoo ja savusivua leivän päälle,se on hyvää ruokaa.
mie oon nyt niinko varotuksena sinulki et ooppas tarkkana et saat kaik vitamiinit ja muut hiven aineet mitä pittääkin,se ei vanhemmal iäl ookkaa niin itestää selvää, myö ollaa vähä samas asemas ko pienet lapset,hyöki ovat alttiita monille asioille ja tarviivat enenpi seuranttaa ,et saavat kaik kasvuun tarvittavat ja myö et saahaan kaik vanhenemissee tarvittavat.väli vuuet meni omalla painollaa kiirees, ettei terveyttä ehtinny paljo aatellakkaa,johtu tietys ko en ollu kippeekää.
eiköhän se tästä lutviinnu hei tällää errää.
Onpa Sinulla Lyyli kukkia pihassa. Voin vain kuvitella ja sielun silmillä nähdä kuinka kaunis pihasi kesäisin onkaan - unohtamatta kuuran koristamat puut talvella.
Minä pidän pionia ehdottomana ykköskukkana. Se on kylläkin kukinnaltaan lyhytikäinen mutta komea.
Eikä sitä passaa siirrellä, muuten se suuttuu.
Kyllä minä syön vitamiineja, ihan niitä samoja joita Sinullekin on suositeltu ja minulla on ihan sama "tauti" kuin Sinullakin, eli syöminen jää satunnaiseksi ja kuittaantuu välillä voileivillä.
Uutuutena vitamiineissa kokeilen nyt ternimaitokapseleita. Otan vain silloin tällöin yhden. Vielä me tässä jotenkin porskutellaan ja onko sillä enää niin väliä kuinka hyvin tässä mennään. Päivätyöt on jo tehty.
Se tässä minulla on vikana että ei löydy mielekästä puuhaa. Kun kaikki on jo koettu niin mitä uutta keksis tekemiseksi. Sanoppa se, Lyyli kun olet niin ketterä ja altis uusille tuulille.
Mitä Toivolle kuuluu?
ritinä ja räiske on nyt hiljentyny , uunit on hiiloksella ja lämpöki vallannut mökin, jote voip istahtaa tänne konneen ääree.
edison ja gilta vaa makkaa,niist on tullu niin laiskoja pakkasten aikaa, eivät tee muuta ko syövät ja nukkuvat, no onha siinki urakkaa.
oonha mie kuullu paljo puhuttavan noist ternimaito kapseleista,mut en tiiä miks en taho uskoo niien ihmeitätekevää vaikutuksee,jos se ternimaito on ollu liian arkipäivää minun elämäs joskus,sit aattelee, et ei siit oo hyötyy ko vasikoille.
ooha sie nyt koe kanniinina ja kerro mimmosii vaikutuksii sillä pyrkii olemaa,kerrot sitten kannattaako niitä hankkii.
jos minnuu pyyetää puuhaa keksimää, pitäshän sinun jo tietää, et tanssiiha mie ehdotan,famengoo.
tiiätsie, et siihe mennee koko sielu mukkaa,se ei oo pelkkää käsien ojentelluu ja vääntöö.kitaramusiikki on kaunista ja siihe rytmityy liike niin hyvin.
mie oon vissii entises elämäs ollu flamengo tanssija, kun sitä rakastan ihan perältä asti.
sie ko ossaat kuvitella sielun silmin, paappas silmät kiinni ja tuu pakkasiltaan,mie paan las veegasin valot päälle,valkoisessa lumessa ,puut huurteessa,valot on ko satumaailmasta,kuuntele ko kitara soittaa ja tanssi flamengoo muorin tapaan.
siin se on,kaikki.
sie oot tuommonen taiteellinen ihminen ko maalaat ja ossaat kirjottaa,kirjottasit kirjan,nyt ko on aikaa,mie uskon et sie ossaat tehhä sen, se paistaa sinun kirjotus tyylistä ja kun kirjotuksias on jo julkaistukkii,kas ko et oo siihe hommaa ruvennu.
mie ko käyn tuol eläkeläisten talol, siel luetaa kirjoja ja sitte puhutaa niistä.nyt myö on luettu suholan ainon kirjottama"luja ja urhoollinen sydän" se kertoo sylvi kekkosen elämästä.
mie en oo ehtiny sitä kokonaa lukemaa viel,mut oon aatellu et onpa vaikee kirja valittu.suhola ko on runosielu, niin kirja tahtoo kirjotettu hänen sielunsa soinnilla.
siel kirjaporukassa on suurin osa semmosii et kirjas pittää tapahtuu paljo,olla tilanteita,sillo hyö puhhuu siitä,mut ko se mennee syvällisyytee,monet vanhat ihmiset ei ossaa puhua siitä,mutta saa nyt nähhä,se ilta on ens torstaina.
mie oon vähä huono keksimään taiteelliselle ihmiselle juttuja,ko en oo ite silviisii taiteellinen,et ymmärtäisin juttujen päälle.
mut sen voin sannoo et ihmisten paris pitäs liikkuu ja jutella heiän kanssaa, jos on muitaki ko mie ,joilla ei oo sukulaisii jotka kävis kyläs,
mie ko käyn eläkeläisten talol niin oon niin väsyny kottii tulles et pittää ottaa oikee torkut.
niin väsyttävvii ihmiset on ;).
onko sinul elos viel tyttöystävii,täs iäs tahtoo olla harvoin ennää lapsuusystävii kaverina,minulkii kaik on kuolleet.
muori rakas,myö on tultu tääl ystäviks ,mie ihan tunnen sen,siks toivonkin ettet kattoo sannaa sanomatta,enenko on pakko.
tääl monet on häipyny jonkuu ajan kuluttuu,vai vaihtavatko nimimerkkii,se on siin kurja ja sitä tullee joskus ikävä mukavaa kirjottajaa.
mie käyn kaupungissa päivittäin nyt viikon ajan, saan piikkin et arvot nousis,samalla oon käynny toivoo katsomassa. tai enhä mie huoneesee oo päässy,hää ei ota kettää vastaa,ei taho nähhä ihmisii. mie käyn kuitenki ja vien ain terveisii ja jottain pientä,lehtii,suklaata tai hedelmii.
hoitajat antaa ne hänelle.
juttelin siel hoitaja M :nkanssa,hää sano et monet ei kestä raajan menetystä ja kun toivolla on viellä kestettävänää elämän katsominen selvin päin .jote hänellä on monenlaista kivistystä.
myö sovittii et mie voin käyvä muutaman kerran viikossa,ja tuon terveisii ja kyselen vointii ja hyö kertoo et mie kävin ja välittää terveiset.hää sannoo kyl kiitos mut ei muuta ,kuulema.
sillo ko mänin tapanin jälkee käymää ens kerran amputoinnin jälkee,hää huus ei tänne saa tulla kettää ulos,jätä minut rauhaa.
lähin heti pois ja aattelin ,et antaa miehen tasaantuu, ehkä hää tarvii yksin olloo,mut mie uskon ko pääsee tolpillee,niin on mukava ko on joku ystävä . jote mie oon tääl näkymättömis ja hää tietää sen,sit ko hää on valmis,tiiän et hää pyytää huoneeseen.
mie ristin hänet toivoks,ko ain oon aatellu ,vaik hää on ollu mimmoses änkyräs,et hänel on toivoo.
hää on pohjimmiltaa hyvin kiltti ja lempeä mies,hää on yrittänny epätoivoisesti piilottaa luonnettaa juomalla. nyt hää on saannu mahollisuuen,mie uskon et suuremmat voimat jyllää nyt hänen kohallaa.
ootan vaan mielenkiinnolla mite hää sen ottaa vastaa.
rakkaat terveiset kaikille ja
mukavaa pyhän seutuu .
Kyllä se vastaus kuitenkin tässä oli, kiitos vaan.
Voin uskoa että Las Vegasin valot ovat hienot ja kun niihin liittyy ympäröivä pimeys varjoineen olet kuin näyttämöllä, siis luonnonnäyttämöllä.
Tunnelma voi olla fantastinen.
Että minua nauratti tuo flamengo. Voi voi sentään kun minä en ole ollenkaan siihen innostunut enkä edes kykenevä. Nauraisin itseni kuoliaaksi jos yrittäisin. Itse tanssi on hieno, mutta vaativa ja vaatii huomattavaa notkeutta. Koska sinulla on siihen innostusta ja osaat jo sitä jonkunverran älä ihmeessä lopeta.Meikäläisen on tehtävä juuri sitä mistä itse pitää. Kyllähän minä tavallista tanssia harrastan jos on tilaisuus, mutta tanssikaveri lähti jo yläkertaan joten nyt sekin on jäänyt.
Ystävättäset ovat kuivuneet jokseenkin vähiin. Vain yhden kanssa olen enää yhteydessä ja hänkin pyörätuolissa hoivakodissa. Niin se on että kaikki lähtevät täältä ja vielä nuoremmatkin, joten yksin sitä jää. Mutta minulla on perhettä laajalti ja niissä puitteissa olen hyvin kiinni sekä elämässä että tässä nykyajassa.
Kirjoista olen lukenut viimeksi Orasen Ruletin. Se oli viimeinen osa siitä sarjasta joka kertoo venäläisen perheen vaiheista Nizzassa. Seuraavaksi tulee vuoroon Risto-Matti Ratian elämäkerta.
Toivon tapaus ja hänen asenteensa on aika mielenkiintoinen. Elämänasenne on kuitenkin hänen oma valintansa ja se täytyy hyväksyä.
Hyvät jatkot sinulle.
No täällä on vain 23 astetta ja sireenit kukkivat kimalteisina.
missähä vika ko minun konnes ei näy vastaus muorille,etusivul näkkyy aika ko oon pannu sen mut tääl ei mittää.näkkyykö se teil muttei minulla. kirjotan myöhemmin jos sit alkas toimimaa.tämä on nyt kokkeilu.