vai käyttäydytkö samalla tavalla, sekä mies- että naisseurassa.
Selitänpä hiukan. Tunnen naishenkilöitä, jotka ovat naisten jutuissa mukana "naisina", mutta yhdenkin kaksijalkaisen tultua naisseuraan, he muuttuuvat joko kanoiksi taikka "hyviksi jätkiksi". Molempi ihmetyttää.
Miehistä olen sen verran huomannut, että keskenään jutellessaan he ovat "kovia jätkiä", kirosanat ja sylki lentelee jne. Sama ihminen voi olla esim. minun seurassani ihan "ok".
Sitten taas kuvio mies ja nainen. Voitko olla miesseurassa täysin samanlainen kuin naisen seurassa? Puhua ihan kaikesta? Olla oma itsesi jne.
Miehen ja naisen välillä on aina tietty "mikäseonkaan", viritelmä tms. JOS he eivät satu olemaan sisko tai veli tai serkkuja tms. Toisaalta on "neutraaleja" miehiä, jotka eivät "heilauta"; vaan ovat kuin kuka tahansa. Sitten taas näitä, jotka heilauttavat jollakin tavalla, mutta joita et voi "saada", koska he ovat varattuja. Kolmas joukko on niitä, joiden seurassa menet kipsiin, koska he ovat mielenkiintoisia :D
Juu. Sekavia juttuja, mutta onneksi te olette jo tottuneet savolaiseen ilmaisuun. Vastuu lukijalla :D
Selitänpä hiukan. Tunnen naishenkilöitä, jotka ovat naisten jutuissa mukana "naisina", mutta yhdenkin kaksijalkaisen tultua naisseuraan, he muuttuuvat joko kanoiksi taikka "hyviksi jätkiksi". Molempi ihmetyttää.
Miehistä olen sen verran huomannut, että keskenään jutellessaan he ovat "kovia jätkiä", kirosanat ja sylki lentelee jne. Sama ihminen voi olla esim. minun seurassani ihan "ok".
Sitten taas kuvio mies ja nainen. Voitko olla miesseurassa täysin samanlainen kuin naisen seurassa? Puhua ihan kaikesta? Olla oma itsesi jne.
Miehen ja naisen välillä on aina tietty "mikäseonkaan", viritelmä tms. JOS he eivät satu olemaan sisko tai veli tai serkkuja tms. Toisaalta on "neutraaleja" miehiä, jotka eivät "heilauta"; vaan ovat kuin kuka tahansa. Sitten taas näitä, jotka heilauttavat jollakin tavalla, mutta joita et voi "saada", koska he ovat varattuja. Kolmas joukko on niitä, joiden seurassa menet kipsiin, koska he ovat mielenkiintoisia :D
Juu. Sekavia juttuja, mutta onneksi te olette jo tottuneet savolaiseen ilmaisuun. Vastuu lukijalla :D
Vastaukset 9
Vanhimmat
Varmaan muutun hiukan aina kun keskustelukumppani tai seura vaihtuu. Pomolle erilainen kuin poikavuosien kaverille, anopille erilainen kuin tyttärelle. Kiinnostavalle naiselle erilainen kuin riivinraudalle. (Anteeksi kaikkien maailman keittiöiden kaikki mahdolliset riivinraudat, jos tunnette loukkaantuneenne!)
Niin että jos tyyli muuttuu, kysymys ei ole vain vastapelurin sukupuolesta.
ei sit vissiin ole kotona kunnon "hellavääpeliä".Siihen palettiin ei riivinrautaa tarvi:))))
No juu, mä oon itse se hellavääpeli. Ja mua pomottaa Rouva Liesiluutnantti, joten voit uskoa että kyökissä todella tapahtuu.
en ole miesten ja naisten kans samanlainen johtuen siitä että jutut on erilaisia.Mutta kaveria olaan kummankin kans.Tosin huomannut että miehet on rennompia Kavereita kun naiset.Naisilla tuppaa olemaan tuota mustia sukkia jaloissa=DD
Onko naisillakin tietty "kilpailuasenne" toisiaan kohtaan? Kilpailu miesten huomiosta, ihailusta jne. Voisko myös miehillä olla samaa? Haluavat olla kukkona tunkiolla; leikkisästi sanottuna :D
joops?!.. heti kipsissä,mitenkähän ihmislaji ylipäätänsä voi lisääntyä?
Et voi olettaa kenenkään olevan oma itsensä vieraassa seurassa. Roolipelaajat ovat ongelmallisia, koska etsivät paikkaansa ja yrittävät hyötyä toisista. Epätoivoiset ihmiset itkevät, nauravat ja ovat seurallisia saadakseen tyydytyksen itsekkäille tarpeilleen. Monet eivät itse tiedosta käytöstään, koska kulkevat "sokeina" eivätkä uskalla elää omana itsenään. Sellaista ihmistä on vaikea oppia tuntemaan ja elämä yhdessä on pidemmän päälle tylsää. Näytelmästä puuttuu silloin aito vuoroaikutus. Syyllistäminen on tehokas keino pitää toinen pihdeissään.
On ihmisiä joilla ei ole itsesuojeluvaistoa ja he ajatuvat mitä ihmeelisempiin ihmissuhteisiin. Joillakin on suojelusenkeleitä, mutta enkeleistä on pulaa ja aina joku jää ilman suojaa.
Sinä olet miettinyt asioita, koska lapsuutesi on luonut sinulle tietynlaisen kyvyn olla varautunut.
Se on yksi tapa tarkastella elämää, mutta se saa aikaan paljon ihmetystä ja kysymyksiä. Se ei suojaa sinua kaikelta, koska olet turvallisuushakuinen ja pelkäät riskejä. Turvallisuus vie voiton aidoilta tunteiltasi ja siltä mitä oikeasti haluaisit tehdä. Rakkaus on riski joka tapauksessa.
Jos uskaltaa kuunnella haaveitaan ja toteuttaa niitä, on lähempänä aurinkoa.
Olipa tosi viisasta ja syvällistä puhetta. Just näin se on. Totta joka sana.
Turvallisuushakuinen... hmmm. Ehkä ennen olin, joskin nytkin haluan elää turvallista elämää, välttää turhia riskejä jne. Ehkä sillä tavalla jää elämää elämättä ja paljon näkemättä. Turvallisuus voi olla myös omassa päänupissa. Elämä kasvattaa meille omat jalat :) ennemmin tai myöhemmin. Jäämme leskeksi, eroamme, pesä tyhjenee jne.
Mulla on pelkästään miehiä työkavereina, joten jos pääsen joskus naisseuraan tuntuu se tosi mukavalta. Myönnän ilolla sen jonkin eron sukupuolten välillä, enkä missään nimessä tahtoisi olla ainakaan "kova jätkä". On erittäin tärkeätä olla se mikä on, mutta saatan ehkä liikaa innostua puhumaan tavatessani naisia koska olen ainakin töissä huomannut ettei miehiä kiinnosta pätkääkään tunnepuolen juttuni ja vain puistelevat päätään, jos alan pohtimaan pintaa syvemmältä jonkun meidän asiakkaan käytöstä tmv.Jotkut naiset käsittävät aivan heti, jos haluan pilkkoa jonkun työjutun moniksi paloiksi ja pohdiskella sitä kunnolla.
Että kai se käytös muuttuu seuran mukaan ainakin siltä osin, mistä voi puhua ja mistä ei....