Olin lenkillä hauvelini kanssa, kun vastaan asteli nuorehko naishenkilö.
Hänen keskikokoinen koiransa oli hiukkasen innostunut minun koirastani. Olen melko onnistuneesti opettanut koiralleni, ettei toisia koiria pääse haistelemaan, jollen anna lupaa.
Keskikokoinen koira alkoi haukkua jo n.20metrin päässä ja kiskoa. Oma koirani käveli siinä minun rinnallani ihan hiljaa. Minulla ei ole fleksiä, kun vaunujen kanssa kuljen, keskikokoinen koira oli pitkässä fleksissä.
Jatkoin kävelyä, luulin että saamme rauhassa ohittaa tämän parivaljakon.
Nuorehko nainen alkoi huutaa minulle "pysähdy ny ****" Minä hiukkasen hämmästyin ja koirani jännittyi silmin nähden.
Minä kuitenkin pysähdyin ja jäin odottamaan.
Nainen riuhtoi koiransa kanssa toisella puolella tietä ja möykkäsi ilmeisesti minulle ja koiralleen hyvinkin painokelvotonta tekstiä..
Minä sitten jatkoin kävelyä, koska arvelin tilanteen menevän ohi helpommin ja nopeammin niin.
Olimme juuri naisen ja koiran kohdalla, kun koira hyökkäsi keskelle tietä räyhäten. Oma koirani oli edelleen suht rauhallinen.
Kuitenkin se yritti päästä kiertämään vaunujen ja minun toiselle puolelle oudon koiran ja meidän väliin. Kielsin ja jatkoin kävelyä.. Ilmeisesti naisella hajosi fleksi tai sitten hän ei enää jaksanut pidättää koiraa, sillä koira pääsi ihan minun ja vaunujen viereen. Alkoi hyppiä meitä kohti. Vaunuihin oli n.1m matkaa.
Minulla alkoi hirvittää.. Koira selvästi oli vihainen tai sitten ihan sekaisin innostuksesta.
Päästin oman koirani siihen väliin, en kosketusetäisyydelle, mutta väliin kuitenkin. Kamalaa jos outo koira olisi vaunuihin mennyt!
Tilanne kuitenkin laukesi, kun minun koirani alkoi jyristä ja ärjyä. Se vaan seisoi paikoillaan ja ärjyi..
Outo koira meni kauemmas ja näytti hiukkasen alistuneelta.
Nainen sai sen vedettyä pois, jatkoimme matkaamme. Kauan aikaa kuulin vielä kuinka nuori nainen huusi ja kirosi koiralleen ja meille.
Olipa kamala tilanne. Onneksi selvittiin kaikki siitä ehjänä.
Olisi kai pitänyt naiselle jotain sanoa koiransa ja hänen käytöksestään.. Mutta minä olin niiin ihmeissäni ja huolehdin vaan omasta koirasta..
Onko muille tällaisia tapauksia sattunut?
Hänen keskikokoinen koiransa oli hiukkasen innostunut minun koirastani. Olen melko onnistuneesti opettanut koiralleni, ettei toisia koiria pääse haistelemaan, jollen anna lupaa.
Keskikokoinen koira alkoi haukkua jo n.20metrin päässä ja kiskoa. Oma koirani käveli siinä minun rinnallani ihan hiljaa. Minulla ei ole fleksiä, kun vaunujen kanssa kuljen, keskikokoinen koira oli pitkässä fleksissä.
Jatkoin kävelyä, luulin että saamme rauhassa ohittaa tämän parivaljakon.
Nuorehko nainen alkoi huutaa minulle "pysähdy ny ****" Minä hiukkasen hämmästyin ja koirani jännittyi silmin nähden.
Minä kuitenkin pysähdyin ja jäin odottamaan.
Nainen riuhtoi koiransa kanssa toisella puolella tietä ja möykkäsi ilmeisesti minulle ja koiralleen hyvinkin painokelvotonta tekstiä..
Minä sitten jatkoin kävelyä, koska arvelin tilanteen menevän ohi helpommin ja nopeammin niin.
Olimme juuri naisen ja koiran kohdalla, kun koira hyökkäsi keskelle tietä räyhäten. Oma koirani oli edelleen suht rauhallinen.
Kuitenkin se yritti päästä kiertämään vaunujen ja minun toiselle puolelle oudon koiran ja meidän väliin. Kielsin ja jatkoin kävelyä.. Ilmeisesti naisella hajosi fleksi tai sitten hän ei enää jaksanut pidättää koiraa, sillä koira pääsi ihan minun ja vaunujen viereen. Alkoi hyppiä meitä kohti. Vaunuihin oli n.1m matkaa.
Minulla alkoi hirvittää.. Koira selvästi oli vihainen tai sitten ihan sekaisin innostuksesta.
Päästin oman koirani siihen väliin, en kosketusetäisyydelle, mutta väliin kuitenkin. Kamalaa jos outo koira olisi vaunuihin mennyt!
Tilanne kuitenkin laukesi, kun minun koirani alkoi jyristä ja ärjyä. Se vaan seisoi paikoillaan ja ärjyi..
Outo koira meni kauemmas ja näytti hiukkasen alistuneelta.
Nainen sai sen vedettyä pois, jatkoimme matkaamme. Kauan aikaa kuulin vielä kuinka nuori nainen huusi ja kirosi koiralleen ja meille.
Olipa kamala tilanne. Onneksi selvittiin kaikki siitä ehjänä.
Olisi kai pitänyt naiselle jotain sanoa koiransa ja hänen käytöksestään.. Mutta minä olin niiin ihmeissäni ja huolehdin vaan omasta koirasta..
Onko muille tällaisia tapauksia sattunut?
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta..mutta huvittavaa, että käytät nimitystä "hauvelini" jos lenkkeilet pystiffin kanssa , Heh :D
Omastani en voisi koskaan käyttää moista nimitystä, vaikka VAIN paimenkoiriin luokitellaankin :D
Meijän hauveli on niin kiltti pieni pinssessa..
tuollaiset tapahtumat. Niitä sattuu nykyään luvattoman usein. Tällä alueella jossa asun on erittäin suuri agressiivinen Sakemanni aina irti. Omistaja luulee koiransa olevan hallinnassa vaan ei ole aina. Koira on ihmisiä kohtaan ihan kiva, mutta ei toisia koiria kohtaan.
Ihmeellisen usein tuollaisista kuulee.
Mikähän tähänkin olisi ratkaisu.. Ehkä ainoat jotenkin koiranomistajien karsintaan auttavat olisivat koira-ajokortti ja verotus?
En sitten tiedä.
Tunnuttaa täällä meilläpäin, että koiria otetaan pihan perälle narun päähän haukkumaan ja kun lenkille sitten sellaisen kanssa lähdetään..
samanlailla paitsi sillä erolla,että 8v Tiibetinspanielini menehtyi.
Minäkin olin tavallisella päiväkävelyllä 5kk vauvani ja 8v tipsuni Roopen kanssa.Meitä vastaan tuli nuori tyttö rotikan kanssa mitä se ei selvästikkään saanut hallittua ja fleksillä tietty olivat liikenteessä.
Vaihdoin tienpuolta jo ajoissa,sillä rotikka poukkoili ja räyhäsi kun mielipuoli vaikka matkaa meidän välissä oli reilusti.
Kohdikkain kun oltiin en edes kerennyt tajuta mitään muuta kun tytön kiroilun ja karjumisen.
Mitään en kerennyt tekemään kun rotikka jo ravisteli ulisevaa Roopea.Väliin en uskaltanut ja siinä vaan kattelin avuttomana vauvan ja likan huutaessa vierellä minä mukana.
Roopelta katkesi selkäranka ja siinä se oli elottomana jaloissa.
Poliisit tuli paikalle ja kuulustelut pidettiin.
Rotikan fleksi oli lähtenyt tytön kädestä voimien pettäessä ja muuta ei tarvinnutkaan.Korvauksia sain,mutta ei ne korvaa Roopea mitenkään vielläk9in ikävöin ja itken.Viha isoja koiraan on kova vaikka tiedänkin,että ei se kaikkien koirien vika ollutkaan vaikka Roope ei enää täällä ole.
Kaikille ulkoiluttajille opettakaa koiralle tapoja ja älkää ulkoiluttako vahvaa koiraa jos voimat ei riitä.
Roopea surren äippä
Ihan tuli paha mieli Roopen vuoksi.
Isonkoiran ottajia pitäisi tosiaan valistaa HIUKKASEN enemmän.
Toivottavasti se rotikka ei ole muita koiria sitten repinyt.
Outoa, että nuorelle tytölle oli edes niin suuri koira annettu!
Ymmärrän täysin vihasi isoja koiria kohtaan, voisitpa tavata minun nallukkani. Sen paras kaveri on tiibetinspanielia jonkin verran isompi koira. Seurakoira sekin ja pienikokoinen.
Jaksamista.
nyt pakko sanoa jotain,olen pahoillani Roopen puolesta enkä tarkoita nyt mitään pahaa kellekkään eikä tämä kohdistu ollenkaan roopeen,mutta sattui pari vuotta sitten että oltiin jättien kanssa kehään menossa ja meni terrieri ohitse,hyökkäsi isonkoiran kuonoon,isokoira onneksi ehdittiin pysäyttämään eikä käynyt kuinkaan,mutta sitten isokoira meni kehään ja terrierin omistaja tulikin kehän laidalle seisomaan.Terrieri alkoi tuijottamaan kehässä olevaa isoa koiraa joka päätti siinä juostessa täydessä vauhdissa vastata haasteeseen ja esittäjä ei kerennyt siinä mitenkään reagoida kun koira jo meni ja terrierin päälle kuinka ollakkaan.Puri muttei pahasti onneksi ja koira selvisi siitä säikähdyksellä.Jatkoi senkin jälkeen kukkoilua normaaliin malliin kun omistajalta myöhemmin muutaman kerran vointeja kyseltiin =).Kehätoimitsijat tulivat haistattamaan vi***ua ison koiran omistajalle,kehoittivat lopettamaan koiran....Mutta ketään ei kiinostanut tippaakaan se,miksi näin kävi,isokoira tuomittiin sellaistenkin rodun harrastajien silmissä jotka eivät tapausta nähneet ollenkaan.Sitä ennen eikä sen jälkeenkään ole isokoira koskaan suhtautunut agressiivisesti lenkillä vastaan tulijoihin ym koiriin,näyttelyihin sillä ei enää ole asiaa.Koira on kuitenkin vain eläin ja eläimet ovat arvaamattomia ja urokset tykkäävät pullistella,ne eivät tee kokoeroja toisistaan,jos tekisivät,eivät pienet varmaan ikinä haastaisi riitaa isommilleen,isommat eivät koskaan kävisi pienten päälle.
Olen pahoillani Roopen kohtalosta ja otan osaa menetykseesi.
Mutta Davan teksti on aivan totta. Koira ei tosiaan katso koko, kun päättää uhota.
Omalle koiralleni kävi kerran näin. Anoppi oli koiran kanssa lenkillä, kun olin töissä ja erään talon pihasta syöksyi russeli rähisten tielle (koirani oli tuolloin n. vuoden ikäinen). Se lähti seuraamaan koiraani omistajan huudoista piittaamatta ja kävi itseään isomman kimppuun sumeilematta. Omistaja vain katseli pihaltaan, kun anoppi lensi nurin ja huusi omistajaa hakemaan koiransa pois, mutta tämä vain totesi, ettei uskalla, kun saattaa purra häntäkin. Lopulta koira kuitenkin irrotti otteensa ja jätti koirani rauhaan.
Tämän jälkeen ei ole sietänyt russeleita. Onneksi kahakasta selvittiin säikähdyksellä ja muutamalla pienellä naarmulla.
Treeneissäkin meillä käy ihmisiä, joilla on russeleita, jotka pullistelevat isommilleen, kuten myös kääpiöpinserit.
Tämä oma urokseni myös murkkuiässä pärähteli jopa pyreneittenkoiralle. Omani 49cm ja 16kg, eli ei paljon järki päätä pakota, kenelle on varaa sanoa.
Urosten kanssa saa olla aina hiukan varuillaan, vaikka kuinka hyvin on koulutettu. Aina on vaara, että kun joku haastaa, niin haasteeseen vastataan.
Vihastuttaa tollaset omistajat.Miksi pitää ylipäätänsä edes ottaa koir,jos sille ei edes viitsitä opettaa perusjuttuja niinkuin nätisti ohittaminen.
Täytyy myöntää,että kyllä minunkin suvusta löytyy eräs rotikan omistaja,jolle en koiraa olisi alunalkaenkaan antanut.
Hänellä on rotikka ja pahempaa luonnevikaista tapausta saa hakea toki on omistajassakin vikaa ja paljon!.
Tämä kyseinen rotikka on purrut jo 5 ihmistä,joista 2 vaati sairaala hoitoa ja 2 koiraa mukaan lukien puoliserkkuni tytärtä takaraivosta.
Koira on niin vihainen,että serkkuni pitää sitä vessassa tai ketjussa asuntonsa patterissa.Viereita kun tulee kylään vessa kutsuu jossa rotikka koittaa tulla oven läpi.
Kerran kun olin kylässä serkkuni laittoi rotikkansa makkariin missä oli lasi ovi ja näkyvyys olkkariin.Eikös se tullut sen oven läpi ja serkku hyppää mun päälle ettei koira pääse puremaan mua.Serkkuani se kyllä nappas oikeen lahjakkaasti käsivarresta 7
tikin tuloksella.
Serkku ei suostu luopumaan koirastaan vaikka kotona sillä on kaksi pientä poikaa sanoo,että ei anna pois ja kyllä se sitä uskoo mitä nyt joutuu vastaantulijoiden kävelessä vastaan kiertämään remmin tolpanympäri ja pitämään niskasta kiinni ettei hyöki.Tappotuomiokin koiralla on jo,mutta vaihto paikkakuntaa ettei poliisit ammu rotikkaa.
Että tämmönen "kouluttaja" meikäläisen sukulaisista löytyy valitettavasti.
Roopen omistajalle kanssa jatkoja toivottavasti surus hellittää.
Mun on aina kauhean vaikea uskoa moista(enkä nyt epäile totuutta)kun esim viimeksi ollessani rotikan kanssa tekemisissä oli kyseessä siskoni muutto paritalon puolikkaasta muille maille ja ovet oli auki.Toisen puoliskon tuntemattoman vuokralaisen tuntematon rotikka tunki kokoajan sisälle maate,minä vein sen(pannattoman)niskasta ulos muutamaan kertaan ja aina se tuli töpöä heiluttaen takaisin,samanlaisia kokemuksia mulla on muistakin rotikoista,näyttelyissä olen nähnyt uroksia jotka ei toisista tykkää mutta kadulla en ole vihaista nähnyt.Olenko sokea?
remmirähjä on minun kohdalleni osunut, mutta myös monia aivan lullukoita ja suloisia rotikoita, jotka ovat olleet ystävällisiä niin ihmisille, kuin toisille koirillekkin.
Eihän rotikka luonnostaan olekkaan tuollainen seköpaa niinkuin serkkuni koira,mutta tämä kyseinen koira oli pentuna mitä kiltein ja tottelevaisin tapaus.
Valittettavasti serkkuni sisarukset joita on 9kpl härnäsi,kiusasi ja mukiloin pentua sen viellä kasvaessa.Tosi sadistista porukkaa kivitti minun veljeni kaninkin hengiltä kun se loikoili ulkona aitauksessaan ja sitten väittivät kissan sen tappaneen.Yksi jeppe jopa tukehdutti vastasyntyneet kissanpennut kun halusi nähdä mitä emo siitä tuumaa.
Koirasta siis tehtiin tahalleen luonnevikainen rähisijä.
Tällasia sukulaisia multa sitten löytyy isän puolelta,mutta onneksi en noiden hullujen kanssa ole ollut tekemisissä vuosiin.
Johan tuollaisesta eläinrääkkäyksestä olisi pitänyt tehdä ilmoitus eläinsuojeluun ?!
Mutta mitäpä 8v lapsi siinä voi enää tehdä.Lasten vanhemmat eivät pahemmin elukoista välittäneet selkäänsä kyllä saivat,mutta siihen se jäikin.
Nykyään ovat saaneet takaisin kaikki tekemänsä julmuudet tavalla tai toisella.Itse en edes viitsi pahemmin tuollaisia ihmisiä muistaakaan tiedä millainen ihminen itsestääkin olisi tullut,jos olisi joutunut varttumaan tuollaisten seurassa,mutta onneksi niin ei käynyt.
tälläiseen tapaukseen,
että jättikoiran (uros) omistaja seisoi lastenvaunuja pidellen juttelemassa parin ihmisen kanssa, kun selän takaa saapui tyyppi beagle (narttu) fleksi pitkänä aika vauhdilla suoraan kohti. Jättiuros oli siis vaunujen ja saapuvan koiran välissä katsellen emännän suuntaan. Ei nähnyt koirakaan tulijaa.
Kukaan ei haukkunut tai metelöinyt.
Kun Beagle oli (edelleen fleksi tiukkana kiskoen) metrin puoletoista päässä tästä ryhmästä, huomasi jättiuros viimein vaunuja kohti syöksyjän, ja salamana nappasi kiinni beagletytön hartioista ja heitti kauemmas, muutaman metrin päähän.
Tästä syntyi sitten niin kova haloo ja jättiä syytettiin tappajakoiraksi yms. että lopulta tämä koira jouduttiin ympäristön painostuksesta lopettamaan, vaikka vain puolusti laumaansa yllätyshyökkäykseltä.
menee.
Pienempi koira käy uhoamaan ja isompansa kimppuun ja sitten kun isompi puolustautuu, se onkin aivan hullu tappaja!
Pieni koira tietysti on vain hauska kun käy isompaansa haastamaan..
Tämä on jo hyvin tuttua niin kadulla kuin puistoissakin.
Myös silloin iso koira on hullu, jos vastaan tulee pikkukoira joka taukoamatta rähisee ja isompi sanoo siihen pari haukahdusta niin johan se on hullu koira!
Onko se pikemminkin sääntö, kuin poikkeus että pientä koiraa ei kielletä räkyttämästä?
Toki on hyvin fiksujakin pienten omistajia, kuten löytyy suunnattomia pölvästejä myös isojen omistajista.
Mutta mistä tämä malli; Pieni koira saa tehdä lähes mitä vain isommalleen, mutta isommalla ei olisi oikeutta puolustaa itseään?
Olipas ikävä lukea tätä ketjua, mm. Roopen kohtaloa.. :(
Tällaista tapahtuu, kun koiranomistajat eivät viitsi tehdä työtä koiransa eteen. Itselläni on ollut kolme isoa koiraa ja aina olen pitänyt huolta siitä, ettei niistä ole toisille häiriötä ollut, kun se vaan toimisi myös toisinpäin... Mieleeni ei ole edes nanosekunniksi välähtänyt antaa koiraani mm. lapsille talutettavaksi (vaikka edellinenkin koirani oli oikea lutunalle mussukkainen ja kaikkien kaveri), sillä katson itse AINA olevani vastuussa koiran tekemisistä ja tekemättä jättämisistä. Itse olen törmännyt pariin otteeseen lähipäivinä koirakkoon, jossa menee kaksi alle 10-vuotiasta hentoa tyttöä vahvan labradorinnoutajan johtaessa menoa ja joutunut sitten itse muuttelemaan omaa suuntaani, jotten joudu ihan kuonokkain heidän kanssaan. Tämä labbis haukkuu ainakin pihaltaan kaikki ohikulkevat koirat, joten en ota riskiä, että se käy pentuani komentamaan ja kiskoo vielä mukanaan tytöt nurin.
Eikä aina ole kiinni siitäkään, että onko oma koira sellainen kaikkien kaveri, jos sen kimppuun käy joku aggressiivinen vastaantulija. Juuri tästäkin syystä, vaikka lapset niin mielellään haluaisivatkin aina talutella koiria, en omaani anna yhdellekään lapselle vietäväksi, jollen itse ole mukana vahtimassa.
Tiedän, että jotkut koirat ovat ihan tajuttoman kovapäisiä, villejä ja hankalia muutenkin, mutta sellainen on ollut itsellänikin ja todella kovalla työllä ja tilanteiden valppaalla vahtimisella varmistin, ettei yksikään toinen ihminen tai koira joutunut siitä kärsimään. Se vaatii vain nöyryyttä pyytää apua ammattilaisilta, jos ei omista hihoista enää riitä keinoja ravistettavaksi ennenkuin ne palaa kokonaan.. :)