kuinka saada aika riittämään?meillä

Aika jännä että tekstisi oli ihan kuin minun kirjoittamaa.Kun on 4 lasta taitaa suurin haaste olla miten antaa kaikille omaa aikaa eikä vain hoitaa yhtä "joukkoa".Minun tärkein "ohjenuorani" on saada jokainen lapsi tuntemaan itsensä halutuksi ja tärkeäksi. Aikaa ei tietysti voi taikoa lisää mutta itse yritän ihan pienillä asioilla parantaa huonoa omaatuntoa. Sanon esim. jokaiselle lapselle erikseen joka päivä että rakastan häntä ja kehun myös päivittäin. On hyvä huomata missä juuri kyseinen lapsi on hyvä jotta kehut tuntuvat aidoilta. Ja tietysti ne yleensä ovatkin mutta tarkoitan vain että minä siis tietoisesti sanon päivän aikana paljon mukavia asioita ihan vaikka kesken lapsen leikin. Eli ei tarvitse odottaa että on tehnyt jotain.(saatan sanoa esim. että olipas hyvä tuuri että kaikista maailman lapsista juuri minulle syntyi maailman parhaat) Tämä nyt ei tietenkään korvaa yhteistä aikaa mutta on lapsen hyvä kuulla kuinka tärkeä ja rakastettu hän on. Ja meillä otan ne lapset joita asia kiinnostaa mukaan vauvanhoitoon ja varmasti sinäkin teet niin. Se voi olla ihan mukavaa yhdessä puuhaamista (ainakin silloin kun vauva on tyytyväinen) ja on kiva kehua kuinka reippaita isoveljiä/siskoja he ovat. Tosin hieman vaativampi vauva joka kovasti itkee ei ole niin mukava hoidettava pienille lapsille. Mutta jos imetät niin voisit sanoa muille että jos joku haluaa "levätä" niin voi tulla siihen lähelle loikoilemaan(ei pomppimaan) ja voitte jutella siitä mistä lapsi haluaa tai voit keksiä päästä sadun tai tarinan samalla kun imetät. Isommille lapsille voit myös ihan jutella joskus että äitiä hiukan harmittaa kun ei oikein riitä aika tehdä kaikkea kivaa mitä haluaisi hänen kanssaan tehdä kun vauva on vielä niin pieni ja kertoa kuinka hoidit myös häntä vauvana kovasti ja että pian vauva kasvaa eikä tarvitse äitiä koko ajan ja jää enemmän aikaa puuhailla. Kyllä minun mielestä voi lapsille ihan jutella tuollaisista asioista riippuen tietysti hiukan lapsen iästä. Ja jos et ehdi heidän kanssaan tehdä jotain niin hienoa on jos pystyt silti kuuntelemaan. Voit sanoa että vaikka äiti nyt tekee tätä tässä niin äiti haluaa kovasti kuulla mitä sinulla on sanottavana,kerro äidille. Parasta olisi tietysti jos saisit miehesi tai jonkun hoitamaan vauvaa ja silloin mieluiten kahdestaan jokaisen lapsen kanssa vuorollaan tekemään jotain. Tosin minun mielestä ei ole niin tärkeää mitä tekee kunhan lapsi saa silloin 100% huomion. Tosin tuo on käytännössä aika vaikea toteuttaa ainakin meillä koska miehelle tuntuu riittävän parin minuutin lepertely vauvalle ja muita hoitajia meillä ei ole. Ehkä paras lohdutus on että vauva tosiaan kasvaa ja ei ehkä ole niin kiinni äidissä sitten. Tosin itse muistelen kaiholla kun vauva pysyi paikallaan eikä kontannut jokaisen murun perässä ja kiipeillyt seiniä vasten seisomaan. Mutta ihanaahan se oikeasti on kun oppii kaikenlaista. Ja ainakin vähän syli vapautuu muille kun vauva alkaa liikkumaan. Ainakin meillä ne itkuiset sylivauvatkin ovat viihtyneet paremmin lattialla kun ovat pääseet ylös-ja eteenpäin. Lopuksi voisin mainita kannustuksena että minun "vaikein" ja vaativin vauvani kasvoi minun helpoimmaksi ja reippaimmaksi lapseksi ja koululaiseksi :-)