minulta toivottiin runoa, jossa rajuus olisi positiivinen asia. tässä on, se on pitkä mutta erityisesti naisten kannattaa lukea hiljaa ajatuksella, rivi kerrallaan ;-)
--------------
Mitä kauemmas erkaannut,
tiedäthän mihin ryhdyt ?
intohimoni vain kasvaa
Tiedän omistavani enemmän;
saat vain hymyn huulilleni
Ja
Haluamaan Sinua enemmän...
Juopumaan erilaisuuksiemme
räjähtävästä liitosta
Maa, vesi, tuli ja ilma !!
Me täydennämme toisiamme,
annamme
haluillemme vallan...
Silkkisen kosketuksen muuttua
karvaalla Viinillä
maustetuksi sokeaksi Himoksi
Meri muuttuu käsissäni aalloiksi ihollasi
Tulen,
kuumottaessa kaulaani huuliasi vasten
Maa tuntuu järisevän,
pettävän selkäsi täydellisen kaaren alla
Ilma jota minuun voihkien huokailet,
se tuskin tuntuu viilentävän äänesi
kirkuvaa roihua !
Veden raivoavat aallot,
ihoni Sinua vasten,
meren viileys,
se
ei Sinua enää pelasta !!
LA P A S S I ÓN !!!
Sulat alleni,
Vetemme ympärillämme Tunteiden
myrskyn,
sen tunnet aaltojen tasautuvan,
laantuvan
Roihun sisälläsi,
muuttuen nuotion lämmöksi
Maan tärinän vaimenevan vapisevien
vartaloidemme alla
Huokauksien hentojen, hengästyksen
viilentävän poskiesi punoa
Veden rauhallisen,
Kuin yhteisen täydellisyyden liiton
Erilaisuuksiemme tyynen
ihanuuden
Rakastan...
--------------
Mitä kauemmas erkaannut,
tiedäthän mihin ryhdyt ?
intohimoni vain kasvaa
Tiedän omistavani enemmän;
saat vain hymyn huulilleni
Ja
Haluamaan Sinua enemmän...
Juopumaan erilaisuuksiemme
räjähtävästä liitosta
Maa, vesi, tuli ja ilma !!
Me täydennämme toisiamme,
annamme
haluillemme vallan...
Silkkisen kosketuksen muuttua
karvaalla Viinillä
maustetuksi sokeaksi Himoksi
Meri muuttuu käsissäni aalloiksi ihollasi
Tulen,
kuumottaessa kaulaani huuliasi vasten
Maa tuntuu järisevän,
pettävän selkäsi täydellisen kaaren alla
Ilma jota minuun voihkien huokailet,
se tuskin tuntuu viilentävän äänesi
kirkuvaa roihua !
Veden raivoavat aallot,
ihoni Sinua vasten,
meren viileys,
se
ei Sinua enää pelasta !!
LA P A S S I ÓN !!!
Sulat alleni,
Vetemme ympärillämme Tunteiden
myrskyn,
sen tunnet aaltojen tasautuvan,
laantuvan
Roihun sisälläsi,
muuttuen nuotion lämmöksi
Maan tärinän vaimenevan vapisevien
vartaloidemme alla
Huokauksien hentojen, hengästyksen
viilentävän poskiesi punoa
Veden rauhallisen,
Kuin yhteisen täydellisyyden liiton
Erilaisuuksiemme tyynen
ihanuuden
Rakastan...
Vastaukset 37
Vanhimmat
tapani mukaan vältän ja väistelen kliseitä, ellei niissä ole joku erityinen sanoma. tässä en ole pystynyt kaikkia välttämään, mainitusta syystä johtuen.
Sä todella osaat tehdä runon,joka
saa veren kiehumaan suonissa.
Kunpa, joka naisella olisi
sellainen mies, joka runoilisi noin
ihania runoja.
Ei tarvitsisi sen miehen puutteessa olla.
Ainakin minussa sait aikaan
hmm. jotain merkillisiä tuntemuksia.
LISÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!
silloin kun runo saa aikaan merkillisiä tuntemuksia, olen enemmän kuin otettu. kiitos. :)
oh so nice.... ;)
varsin mielenkiintoinen kommentti ;-)
(tulevista) levottomista unista, jotka odottavat...
hyvää yötä ;)
*pois*
ole hyvä vaan, ilo on minun puolellani ;-)
hmmmmmmm...
kommenttisi, otsikkosi ja nimmarisi. niissä on tiettyä samankaltaisuutta ;-)
HMMMMMMMMMM,,,,
hmmmmm... :D
niin hyvä, että ei sanotuksi saa..
lol
;))
siis sanotuksi ;-) kiitos...hmmmmm
;DDDD ole hyvä
jännä ja mielenkiintoinen persoona :)
Osaat kuvata kauniisti.
Keinuvasti laineilla liikehdit.
Lopetan,,,en jatka,,,sinä sanoit kaiken.
Ihanaa yötä. Rakkauden täyteistä yötä.
mitä ihaninta yötä sinulle, ja lämmin kiitos.
En halua erkaantua
en omasta tahdosta
intohimosi minuun
Omistat enemmän
onneksi
hymysi korvaa sen
Et halua minua, en usko
Erilaisia olemme
niin ihanasti
Maa, vesi, tuli ja ilma
voimakkaita kaikki
tunnemme sen
Täydennämme toisiamme
toivottavasti…
haluillemme antaa vallan?
Viini on tunnelman juoma
karvas ja joskus petollinen
Meri tuulen lailla tulee
ihoasi hivelee
huuliasia suutelee
Maa järisee allasi
älä pelkää kuitenkaan
Ilma jota huokailen, kanssasi hengitän
ei ääntäni viilennä, vaan lempeämmäksi sen tekee
Vesi raivoaa, rajun tuulen lailla
Iho ihoa vasten, ei tarvitsekaan pelastaa
olen jo omasi
Sulan, toki sulan sinulle
Tunteiden myrsky, meidän kahden
aallot tasautuu, aikanaan
Roihu sisälläni, muuttuu ajallaan
nuotion herkäksi lämmöksi
Maa vaimenee vartaloidemme alla
ei vapise enää
Huokailemme hiljaa, hennosti
poskien hehkun puno himmentyy
Vesi rauhoittaa
Yhteisen liiton, erilaisuutemme
sen ihanuuden
Rakastatko?
tunteet ovat jännä asia, niitä ei voi kuvata sanalla mansikka, kun välillä elämä maistuu tuoreelta raparperilta, joskus sitruunalta. toisinaan paljon pahemmalta.
samalla tavoin rajuus kuulostaa äkkiä joltain muulta kuin suojelevalta tai lempeältä, kuitenkin se voi olla hyvin sellaista. uudistavaakin :)
tunteet ovat jännä asia, niitä ei voi kuvata sanalla mansikka,
kun välillä elämä maistuu tuoreelta raparperilta, joskus sitruunalta,
happamalta siis. toisinaan paljon pahemmalta, niin kuin sanoit.
Mutta, positiivisesti ajatellen elämä on usein mansikan ja luumun makuista. :)
Samalla tavoin rajuus kuulostaa äkkiä joltain muulta kuin suojelevalta
tai lempeältä, kuitenkin se voisi olla hyvinkin sellaista, uudistavaa :)
niin, oliko se tässä ?
Niin mikä oli tässä, selvennä?
Ouh, vai hetkonen... tarkoititko runoa jota pyysin?
Siihen voisin vastata, että oli ste tässä ja hyvä olikin,
aiva ihana, suorastaan loistava!
Hiljaa ja ajatuksella luettuna rivit tuovat kyyneleet silmiin, kaikesta mitä ei ole.
ensimmäinen tällainen kommentti, hyvin arvokas sellainen. kiitos!
tarkoitan vaan sitä, että jokaiselle tietyt tunteet merkitsevät eri asioita. ja kun runo vaikuttaa ylipäätään voimakkaasti tunteisiin, se puhuttelee, ei jätä kylmäksi. se kai on tarkoituskin.
Runosi on mahtava -ainakaan minä en kaipaisi pelastusta noista tunteista...
olen aidosti otettu.
elämässä on niin paljon mistä voi olla kiitollinen. rakkaus ja rakastaminenkin saavat merkityksensä osin muiden tunteiden kautta. ainakaan minä en usko, että rakkaus ja intohimo olisivat yhtä syviä ilman vastakkaisia. tämä tuli mieleen edellisestä kommentista...
Kiitos lukuelämyksestä.
Osaisinpa minäkin kirjoittaa näin hienoja runoja.
¤
Maa, ilma, tuli ja vesi!
lämmin kiitos kommentistasi.
nätti runo, mutta olisin kaivannut jälleen enemmän runomittaa kuin tarinaa, vaikkakin kaunis tarina sinänsä.
:)
tein tuosta toisenkin version, jossa runomittaa on. mutta tämä julkaistakoon tässä yhteydessä :)
taidat olla niitä kolmen minuutin miehiä uskomatonta paskaa.
Runoasi, itseasiassa olen lukenut sitä monia monia kertoja päivässä ja aina samalla tuloksella.
>Hengitykseni salpaantuu ja vapisen...intohimosta!
Kiitos!
sehän kuulostaa hyvältä ;-) lämmin kiitos.
Hymysi sun näin.
Nauratti niin.
Kylmä tuuli
karkotti pois.
Veneen reunasta
pitelen kiinni.
Uuden aallon
mahtavan tulevan nään.
Mikä auttaisi
tähän...
kauniin hymysi näin,
tunnistin tuoksusi
monet tuulet nähnyt olen,
meren kohinaan hukkunut
vanha tervattu veneeni,
raahasin sinua varten
kuulen saman kohinan,
se taitaa olla seitsemäs...
En tiedä toivonko
pelastusta vai en.
Et hellitä.
Miksi
Miksi et tule.
Mitä odotat.
Enhän tiedä
minne.
missä yö vaihtuu usvaan,
ja valo taittuu taivaan lyhdyiksi
olen vierelläsi,
olen läsnä
avaan silmäni