Halloo te siellä kaikki vanhat kotkat ja kaikki aloittelijatkin!
Minun mielestäni saavat nuoret aivan väärän kuvan homoseksistä.
Enkä puhu nyt näistä kakaroista, joita täällä liikkuu terrorisoimassa joka sivustoa!
Omaan historiaan kuului se, että opeteltiin tutustumaan ihmiseen henkilökohtaisesti kaiken maailman sanomalehtien, kontaktipalstojen ja muitten kautta, ja sitten näitten yritysten ja erehdysten kautta ajauduttiin suhteeseen.
Kyllä sitä kikkeliä meni metritolkulla ohi, kuten varmaan muutama tunnistaa itsensä?
Sain netin muutama vuosi sitten, ja voin sanoa, että ompas virtuaalimaailma mennyt eteenpäin! Huh!
Ei. En asu maalla mammanperäkamarissa, ja tiedän, että meitä on satoja, jotka vierastavat tätä kertakäyttökulttuuria.
Nuoremmille se tietenkin voikin olla itsestäänselvyys? En tiedä, toivoisinkin selkeyttä.
Jenkkikulttuurin "isomuna"ihannointia?
Mistä kasvavat homot saavat mallin...luultavasti täältä ja homochateista! Ja juuri näistä neitsytpersemalleista ja feikki- bissejutuista!
Mitä voi oikeasti tapahtua silloin, kun löydät sellaisen miehen, jonka kanssa haluat olla loppuelämän?
Tai mitä tapahtuu silloin ku tapaat täyshuoran?
Entä, jos sä oikeesti kuvittelit löytänees sellaisen tyypin, johon voisin ihastua/rakastua ja kuvitella viettäväsi pidemmän ajan? Sit se lähteekin yhtä nopeesti ku se tulikin imettään kulliaan tai paneen sun persettä?
Onko se kikkelin koko niin tärkee? Yleensä mä oon törmännyt vaan keskikokoon, kröhömm, ja sanonkin, että kyllä se kokonaisuus vaikuttaa...
siis se ihminen....
Monelleko meistä on tuttua se repliikki, että joku sanoo, että "Älä lähde!" sen sijaan, ett' "Soitellaan?" ja ovi käy......
Emme ole kaikki feikkejä ja 16-vuotiaita, tai 20 vuoden ikäeroa metsästäviä ikiteinejä.
Omasta mielestä tämä, keskustelu, munan metsästys on mennyt vähän metsään!
OK! Maailma avartaa ja siellä ja siellä oli metrin mulkkuja - näinhän ne jutut menee!
Haluaisin vastauksia täysjärkisiltä ihmisiltä, sellaisilta, jotka ovat olleet pidempään suhteessa - ja mikä teidät siinä pitää ja mikä vituttaa joskus.
Oma elämäntilanne on se, että olen pitkässä suhteessa - ja on vähän kuollutta, mutta haluan, että sama mies jatkaa vierelläni.
Olisi kiva kuulla kohtalotovereista ja muutakin...
Minun mielestäni saavat nuoret aivan väärän kuvan homoseksistä.
Enkä puhu nyt näistä kakaroista, joita täällä liikkuu terrorisoimassa joka sivustoa!
Omaan historiaan kuului se, että opeteltiin tutustumaan ihmiseen henkilökohtaisesti kaiken maailman sanomalehtien, kontaktipalstojen ja muitten kautta, ja sitten näitten yritysten ja erehdysten kautta ajauduttiin suhteeseen.
Kyllä sitä kikkeliä meni metritolkulla ohi, kuten varmaan muutama tunnistaa itsensä?
Sain netin muutama vuosi sitten, ja voin sanoa, että ompas virtuaalimaailma mennyt eteenpäin! Huh!
Ei. En asu maalla mammanperäkamarissa, ja tiedän, että meitä on satoja, jotka vierastavat tätä kertakäyttökulttuuria.
Nuoremmille se tietenkin voikin olla itsestäänselvyys? En tiedä, toivoisinkin selkeyttä.
Jenkkikulttuurin "isomuna"ihannointia?
Mistä kasvavat homot saavat mallin...luultavasti täältä ja homochateista! Ja juuri näistä neitsytpersemalleista ja feikki- bissejutuista!
Mitä voi oikeasti tapahtua silloin, kun löydät sellaisen miehen, jonka kanssa haluat olla loppuelämän?
Tai mitä tapahtuu silloin ku tapaat täyshuoran?
Entä, jos sä oikeesti kuvittelit löytänees sellaisen tyypin, johon voisin ihastua/rakastua ja kuvitella viettäväsi pidemmän ajan? Sit se lähteekin yhtä nopeesti ku se tulikin imettään kulliaan tai paneen sun persettä?
Onko se kikkelin koko niin tärkee? Yleensä mä oon törmännyt vaan keskikokoon, kröhömm, ja sanonkin, että kyllä se kokonaisuus vaikuttaa...
siis se ihminen....
Monelleko meistä on tuttua se repliikki, että joku sanoo, että "Älä lähde!" sen sijaan, ett' "Soitellaan?" ja ovi käy......
Emme ole kaikki feikkejä ja 16-vuotiaita, tai 20 vuoden ikäeroa metsästäviä ikiteinejä.
Omasta mielestä tämä, keskustelu, munan metsästys on mennyt vähän metsään!
OK! Maailma avartaa ja siellä ja siellä oli metrin mulkkuja - näinhän ne jutut menee!
Haluaisin vastauksia täysjärkisiltä ihmisiltä, sellaisilta, jotka ovat olleet pidempään suhteessa - ja mikä teidät siinä pitää ja mikä vituttaa joskus.
Oma elämäntilanne on se, että olen pitkässä suhteessa - ja on vähän kuollutta, mutta haluan, että sama mies jatkaa vierelläni.
Olisi kiva kuulla kohtalotovereista ja muutakin...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minulla on tiedossa yksi kundi tämän ihanaisen netin kautta, kiinnostunut on varmasti, mutta ujo kuin mikä, ei selvästikään uskalla tavata helposti kasvottain. Pari vuotta nuorempi, mutta sen ei luulisi paljoa vaikuttavan.
En tiedä, millä enkelten kielellä pitäisi puhua, että tietäisi, että minä en ole sellainen, joka "lähteekin yhtä nopeesti ku se tulikin imettään kulliaan tai paneen sun persettä".
Haluan vain oman kullan kainaloon ja nukahtaa yhteisessä sängyssä. Nyt parikymppisenä ja vielä vanhana vaarinakin.
Tälle lutukkaiselle pojulle, joka painiskelee rakastumisen kourissa, haleja ja jaksamisia.
Ei oo kyllä toisellakaan helppoa ku ympäristö ja ystäväpiiri ehkäpä odottaa toisen olevan tiettyjen normien mukainen......
Annetaan pusut kuitenkin, ja uskottakoot, että rakkaus voittaa. Sillehän et kuitenkaan voi sitten mitään, oli se sukupuoli sitten mitä tahansa.
Melkeinpä kaipaan sitä tunnetta......................................................................................
Kerää sinä rohkeutesi ja vaihda elekieli siihen enkeltenkieleen, niin tulet paremmin ymmäretyksi, eikä toiselle jäisi oloa, että olisi pelkkä "pano".
Tee hänelle selväksi hienovaraisesti, että teidän ei tarvitse harrastaa seksiä ensi treffeillä eikä toisillakaan. Voitte edetä niin hitaasti, että ehditte tutustua toisiinne kaikessa rauhassa ilman hätiköintejä. Tämä rauhoittaa monia, ja ei ole silloin niin kovia suorituspaineita treffien suhteen.
Monet saattavat ajatella, että jo ensi treffeillä "on pakko" harrastaa seksiä.
Mutta mitä meistä toisista?
Ollaan vaan hiljaa niinkuin tähänkin asti, vai?
Oot kakskymppisenä tavannut jonkun ja naureskellut noille pösilöille.
Kaikkien näiden vuosien jälkeen huomaat, että olettekin kasvaneet erilleen...
Pitääkö mun hitaana hiljaana hakee miestä, niinkuin tähänkin asti, vai huutaa homochatissa.....????
Ehkä hän on siksi niin ujo koska on myös ihastunut sinuun. Kerro mitä tunnet, ei siinä pitäisi olla mitään hävittävää jos kerran olet varma hänen kiinostuksestaan sinua kohtaan. :)
Kuulostaa todella hyvältä.. kyllä sä saat sen kaverin vakuutettua asiasta omalla käytökselläsi.. Itsekin joskus suhdetoiminnassa pahasti pettyneenä tiedän, että oikealla käytöksellä ja "hiljaa hyvää tulee" toiminnalla se onnistuu..Se voi viedä aikaa, mutta on myös kannattavaa..
Älä nyt vaan hätiköi!! Tsemppiä!!!
Tällainen kalskahti hieman korvaan:
"Mistä kasvavat homot saavat mallin...luultavasti täältä ja homochateista! Ja juuri näistä neitsytpersemalleista ja feikki- bissejutuista!"
Mistä 60-luvun kasvavat homot saivat mallinsa? Vaikka mediassa nykyäänkin saa jopa normaalina mainostetusta homosta hyvin kärjistyneen kuvan, ja seksismi jyllää seksuaaliroolien yllä, on kuitenkin olemassa samaistumismalleja, jopa positiivisia sellaisia. Aina ei kaikille ole ollut mitään.
Kuka sitäpaitsi sanoo, että näitä malleja on seurattava? Itseeni eivät moiset ole vaikuttaneet suuremmin, ja pahemmassa jamassa rooliensa suhteen tuntuu olevan erittäin moni heteronuori.
Olen 16-vuotias, pyrin olemaan hyvin tietoinen itsestäni ja rooleistani, ja vaikka jokin "neitsytpersemalli" vaikuttaisikin minäkuvaani, toisi se vain tietynlaista itsevarmuutta, kunhan ei silti kätkeydy rooliinsa.
Tässä onkin juuri se, että monet suojautuvat kokonaan jonkin neitiroolin taakse, vaikka eivät oikeasti olisikaan sellaisia. Kai se on helpompi ja jollain tavalla jopa turvallisempi samaistua stereotypiaan, mutta en usko, että sellainen voi olla täysin kokonaisvaltaista.