kolmivuotias lapseni on kuullut kesän aikana isommilta muutaman rivomman alapään sanan,nyt niitä on hoettu alinomaan pari kuukautta.ja nimenomaan sitä yhtä tiettyä reikää..
onko muilla vastaavia kokemuksia ja onko lapsi päästellyt niitä sanoja esim. neuvolassa tai sellaisissa paikoissa missä niihin kiinnitetään negatiivisesti huomiota?
onko muilla vastaavia kokemuksia ja onko lapsi päästellyt niitä sanoja esim. neuvolassa tai sellaisissa paikoissa missä niihin kiinnitetään negatiivisesti huomiota?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Oma rakas esikoiseni täräytti tarhassa kun olivat juuri ulos lähdössä että "vittu perkele saatana"ja perään et "niin se isikin kotona sanoo".Pointti on siinä et lapset kuulee niitä rumia sanoja joka puolella,jos ei kotona niin sit joko telkusta,radiosta tai ulkona jonkun toisen suusta.Ei ne kirosanat mitään mukavia ole mutta valitettavasti ne kuuluu tähän nykypäivän elämän menoon!
Tässäkin meidän pihassa saa kuulla.Iso talo-yhtiö,talojen lapset leikkii samassa paikassa.Siinä on mun 6v poika oppinut kiroamaan kunnolla.
Ja jopa 1,5v tyttö kun söi eikä ruoka osunut lusikkaan, sanoi hittupeetele. Ei yhtään kivaa mallia saa kun asuu tällaisessa paikassa.
en tuosta kiroilusta niin suurta numeroo nostasi,mutta tässä kaupungissa kun ohjataan heti ammattiauttajalle kun rupee "hälyttäviä" sanoja tulemaan..että sellasta.
toinen asia mikä ottaa pannuun vielki enemmän on tappamisleikit.kiitos nykyaikaisten lastenohjelmien. ikinä en leikkiaseita osta ipanoilleni saati mitään muutakaan välineitä. niin on ajat muuttunu, että niilläkin täytyy osotella vieraita ja huutaa samalla "tappouhkauksia" ja muita raakuuksia, eikä se ole sellasta menneitten aikojen lasten kesken tapahtuvaa suht vaaratonta "inkkarileikkiä".
onko joku muu todennu samaa?
Mun alle 2v poika leikkii kepeillä ym että ne on pyssyjä vaikka meillä ei niitä pyssyjä ole.Opitaan sitä hyvin naapureiltaki...
yleensä. naapurin isommat kattoo transformereita sun muuta ja sitten tykitetään. nuin pienillä se kuitenki o viatonta ja jos niitä pyssyjä ei kotiinkaan ole ostettu niin tuskimpa se kiinnostus siitä pahemmaks yltyy,ellei nyt pientä jätä pihalle isompien tapoja opiskeleen. täälä näkee sitäkin, että kahden vanhoja pyörii ilman aikuista tuossa pihalla, missä autot pyörii ja pikatie on vierellä.melko monesti on oltu infarktin partaalla kun ipana on juossu kulkuväylälle,sama juttu mopoilla.teinit kaahaa lasten leikkipuistossa ja kokoontuu kaljotteleen ja huuteleen puistossa kävijöille ja ohikulkijoille.
jotkut saattaa pitää pikkusielusena kun tämmösistä valittaa ja jotkut katsoo kieroon jos lasta komennetaan julkisella paikalla.täälä ainakin.sitten saa olla katseilta rauhassa jos antaa riehua kuten muutkin ja on mukisematta,mutta jos on oikeasti syytä komentaa niin miksiköhän se tässä pihassa ja tällä alueella juuri katotaan pahana.
mielestäni rumat sanat eivät saa olla eikä kuuluamissään ,joka niitä viljelee yrittää tehostaa egoaan en salli niitä lapsille enkä miehelleni
Oma 10-vuotias poikani tuohtui etsiessään musiikkitunnilla tarvittaa nokkahuilua ja
kirosi hiljaa keittiössä itsekseen "jumalauta, missä se huilu on".
Minä olohuoneesta huutelemaan, että kukas vieras poika siellä keittiössä kiroaa, kun oman poikani suusta en ole koskaan kirosanoja kuullut..
Molempia nauratti. Tottahan pojat sanat osaavat, mutta äidin kuullen sanavarastoa osataan viiltata.
Onko lukutaito hukassa?
Kertoiko lapsesi ikimuistoisen sutkauksen tai elämänviisauden? Jaa hauskimmat lausahdukset tällä palstalla.
meillä viisi lasta ja jokaisen kanssa kayty sama juttu. tarhassa, pihoilla ja muiden seurassa kun oppivat (taitaa kiukuspäissä iteltäkin joskus lipsahtaa) kirosanoja ja huomautat niistä, niin yltyy vaan.
siksi josain vaiheessa olin kuin en oli huonannutkaan koko sanaa, niin loppui nopsaan, kun ei ollutkaan "kielletty sana". kyllä se vaan niin on, että sitä enempi asiat kiinnostaa, mitä enemmän niistä suuttuu...heh
Vaikka asian vierestä tässä mennäänkin, jatkan vielä ketjua. Joku kirjoitti, että kirosanat lapsilla kuuluvat nykypäivään. Ei pidä ainakaan meillä paikkaansa. Kyllähän lapsi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla kuulee ja näkee päiväkodissa kaikenlaista. Ei se silti tarkoita, että itse tekisi samoin. Meidän nuorimmainen on kuusi vuotias tyttö. Eräänä iltana hän kuuli sanan väärin ja sanoi:"En yleensä kiroile, mutta saanko sanoa, mitä äsken luulen kuulleeni?" Luvan annettuani hän kuiskasi hiljaa korvaani:"Paska", ja pyysi samalla anteeksi kiroiluaan.
Eräs isä kertoi mielestään hauskan jutun, kun hänen kaksivuotias tytär tokaisi bussissa:"Vitusti mummoja liikkeellä" Minua ei naurattanut
mieheni nuorinkaan ei kiroile ja jos vahingossa joku muu sen tekee, niin ei katso hyvällä. toiset lapset jotkut kiroilee heti, kun kuulee joltain kirosanoja, kaikki lapset siis niin erilaisia...
on myös hyvä kysyä lapselta että tiedätkö että mitä ne sanat tarkoittavat.
olen joskus suorastaan "kannustanut" lapsia kiljumaan niitä rumia sanoja, (siis kotioloissa ei yleisillä paikoilla), niin ei mene kauaakaan kun lapsosten ilme on tosi pettynyt kun isi tai äippä eivät suutukaan tai käske olemaan hiljaa. harvoin sen jälkeen rumia sanoja kuulee kovin paljoa.
tietysti myös sitä itsekin täytyy pitää suunsa siistinä.
en tiedä auttaako muilla mutta meillä näin
meidän lapsi sano vittu perhana peeveli ja muitakin
no meijän lapsii sano vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu vittu ...........