Yksi onnistumistarina

Tämä kirjoitus on tarkoitettu kaikille teille äideille, joilla on pieni puheongelmainen lapsi.

Minulla oli sama tilanne lähes 20 vuotta sitten. Poikani (nyt 19-vuotias) "oppi" kyllä puhumaan normaalia vauhtia, mutta ongelma oli siinä, että kukaan ei ymmärtänyt hänen puhettaan. Paitsi hänen 3 vuotta vanhempi isosiskonsa. Minä itse kouliinnuin tähän ymmärrykseen paljon hitaammin,
vaikka äiti olinkin.

Poika siis selitti ja huitoi intoa täynnä ihan niinkuin kaikki muutkin, mutta aivan käsittämätöntä siansaksaa. Kotona me kutsuimme sitä vietnaminkieleksi, koska se kieltämättä muistutti jotain salaperäistä Kauko-Idän kieltä. Outoa oli se, että vaikka ilmiselvät sanat ja sanapötköt lisääntyivät, me aikuiset emme ymmärtäneet siitä höhkäsen pölähtävää - mutta isosisko tulkkasi minkä kerkisi.

Diagnoosi oli "suun alueen fyysisen kehittymisen viivästymä". Eli pojalla oli aivoissaan kyllä äänteiden mielikuva, mutta hitaasti kehittynyt fysiikka ei antanyt mahdollisutta tuoda sitä mielikuvaa julki. Mahtoi olla turhauttavaa pojalle, mutta siihen palaan vielä.

Vähän vaille 4-vuotiaana poika pääsi päiväkodin erityisryhmään, jossa kolmasosa lapsista poti jonkinlaista kielellistä ongelmaa. Mielestäni tämän erityisryhmän toiminta oli loistavasti suunniteltu, ajattelin jopa että miksi tällaista kielellistä leikittelyä ei ole nk. tavallisessakin päiväkotiryhmässä! Puheterapeutti kävi 2 krt/vk. Laulettiin, loruiltiin, kerrottiin tarinoita mitä päähän pälkähti.

Niin sitten kävikin että eräänä aamuna (ihan totta!) poikani heräsi ja alkoi puhua, TSUMP vaan ja akrabadabra, ihan selkeää suomea.

Lääkärin ja puheterapeutin selitys tähän on se, että fyysinen kypsyminen vei tavallista pidemmän ajan, mutta että sitten vain jokin kypsymisaste saavutettiin melkoisen yhtäkkiä. Ja tämä mahdollisti selkeät äänteet.

Viime keväänä tämä samainen äijä kirjoitti ällän paperit koulusta. Kielten laudaturien lisäksi hän kirjoittelee myös harrastuksekseen tarinoita. Lisäksi poika on äärimmäisen hyvä suustaan. Hän tekee omakustannelevyjä ja laulaa niihin itse lauluosuudet. Mikään ei viittaa varhaislapsuuden puheongelmiin.

Kun poikani oli pieni, kaikki tuntui minustakin kaaosmaiselta ja pelotti, että puhevika tulee aina vaikeuttamaan hänen elämäänsä. Mutta näköjään asiat voivat myös järjestyä.