Asuntovelallisen korkokulujen nousu tasaantuu ja joidenkin ekonomistien mukaan se kääntyy jopa laskuun ensi vuoden puolella.
Arviot perustuvat näkemyksiin yleisimmän asuntoluottojen viitekoron, vuoden euriborin, lähiajan kehityksestä.
Taustalla on maailmanlaajuisen ennätyksellisen talouskasvun hidastuminen. Vuoden euribor heijastelee rahamarkkinasijoittajien odotuksia keskuspankin tulevista korkopäätöksistä.
Keskuspankit pyrkivät rajoittamaan kovan talouskasvun aikaista hintojen nousua ohjauskorkoa nostamalla. Suhdanteiden heiketessä inflaatiopaine laskee ja keskuspankki voi elvyttää taloutta korkoa laskemalla.
Ekonomistit odottavat yksimielisesti, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan tänä vuonna vielä kaksi kertaa.
Silloin ohjauskorko nousisi vuoden loppuun mennessä nykyisestä 3,0 prosentista 3,5 prosenttiin.
Rahamarkkinoiden johdannaishinnoista voi päätellä, että pääosa rahamarkkinasijoittajista odottaa EKP:ltä keväällä vielä yhtä koron nostoa 3,75 prosenttiin. Suomalaisekonomistit eivät ole asiasta yhtä varmoja.
Ekonomistien ennusteet heijastavat suunnilleen kolmea eri vaihtoehtoa EKP:n politiikasta ensi vuonna. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan EKP keskeyttää koron nostot 3,5 tai ehkä 3,75 prosenttiin ja jatkaa nostoja jälleen vuonna 2008.
Toinen vaihtoehto on, että EKP nostaa koron 3,5 tai 3,75 prosenttiin, mutta alkaa sen jälkeen laskea korkoa vuonna 2008.
Kolmas vaihtoehto on, että heikentyvän talouskehityksen johdosta EKP laskee ohjauskorkoa selvästi jo ensi vuonna.
Ensimmäistä vaihtoehtoa ennakoi Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen. Hän arvioi, että Yhdysvaltojen keskuspankin odotettu korkojen lasku riittää parantamaan kasvunäkymiä, eikä EKP:n tarvitsisi aloittaa elvytystä.
Hän arvioi EKP:n pyrkivän myös ankarasti suitsimaan inflaatiopaineita.
Toista vaihtoehtoa kannattavat OKO:n korkostrategi Eeva Antila, Sammon pääekonomisti Lauri Uotila ja Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund.
Uotila ja Asplund tosin ennakoivat korkojen noston jäävän 3,5 prosenttiin, kun Antila arvioi koron käyvän 3,75 prosentissa.
Ennusteissa vuoden euribor kääntyisi vähitellen vuoden päästä ennakoimaan ohjauskorkojen pudotusta.
– Markkinat odottavat EKP:ltä useampia koronnostoja, kuin mihin EKP:llä on varaa kasvun alkaessa hidastua. Trichet’n haukkamaiset näkemykset ovat tosin lisänneet vielä yhden ohjauskoron noston todennäköisyyttä, Asplund huomauttaa.
Kolmatta vaihtoehtoa edustaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen, joka sanoo olevansa tällä hetkellä Yhdysvaltojen kehityksen suhteen konsensusennustetta pessimistisempi. Hän odottaa EKP:n laskevan ohjauskorkoaan jo ensi vuonna kaksi kertaa
– Euroopan kehitys on ollut hyvää. Kolmen prosentin ohjauskoron taso vuoden päästä tarkoittaa edelleen neutraalin alarajalla olevaa rahapolitiikkaa. Ei meillä suurta hätää ole, Tyrväinen sanoo.
Mörttinen sanoo, että suhdannekäänne on ekonomistille sekä kiehtova että pelottava, sillä silloin on helpompi arvioida pieleen.
Myös Tyrväinen on hämmästellyt talousanalyysin vaikeuttaa tänä vuonna.
Esimerkiksi alkuvuoden hyvä Euroopan talousvire havaittiin vasta jälkikäteen virallisista tilastoista.
0Äänestä
huomaa jo itsekkin
"Myös Tyrväinen on hämmästellyt talousanalyysin vaikeuttaa tänä vuonna."
Ai vain tänä vuonna :) Eipä ne Tyrväisen ennustukset ole helposti osuneet oikeaan tähänkään asti :)
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Asuntovelallisen korkopelko helpottaa
16.09.2006
Asuntovelallisen korkokulujen nousu tasaantuu ja joidenkin ekonomistien mukaan se kääntyy jopa laskuun ensi vuoden puolella.
Arviot perustuvat näkemyksiin yleisimmän asuntoluottojen viitekoron, vuoden euriborin, lähiajan kehityksestä.
Taustalla on maailmanlaajuisen ennätyksellisen talouskasvun hidastuminen. Vuoden euribor heijastelee rahamarkkinasijoittajien odotuksia keskuspankin tulevista korkopäätöksistä.
Keskuspankit pyrkivät rajoittamaan kovan talouskasvun aikaista hintojen nousua ohjauskorkoa nostamalla. Suhdanteiden heiketessä inflaatiopaine laskee ja keskuspankki voi elvyttää taloutta korkoa laskemalla.
Ekonomistit odottavat yksimielisesti, että Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoaan tänä vuonna vielä kaksi kertaa.
Silloin ohjauskorko nousisi vuoden loppuun mennessä nykyisestä 3,0 prosentista 3,5 prosenttiin.
Rahamarkkinoiden johdannaishinnoista voi päätellä, että pääosa rahamarkkinasijoittajista odottaa EKP:ltä keväällä vielä yhtä koron nostoa 3,75 prosenttiin. Suomalaisekonomistit eivät ole asiasta yhtä varmoja.
Ekonomistien ennusteet heijastavat suunnilleen kolmea eri vaihtoehtoa EKP:n politiikasta ensi vuonna. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan EKP keskeyttää koron nostot 3,5 tai ehkä 3,75 prosenttiin ja jatkaa nostoja jälleen vuonna 2008.
Toinen vaihtoehto on, että EKP nostaa koron 3,5 tai 3,75 prosenttiin, mutta alkaa sen jälkeen laskea korkoa vuonna 2008.
Kolmas vaihtoehto on, että heikentyvän talouskehityksen johdosta EKP laskee ohjauskorkoa selvästi jo ensi vuonna.
Ensimmäistä vaihtoehtoa ennakoi Nordean pääekonomisti Leena Mörttinen. Hän arvioi, että Yhdysvaltojen keskuspankin odotettu korkojen lasku riittää parantamaan kasvunäkymiä, eikä EKP:n tarvitsisi aloittaa elvytystä.
Hän arvioi EKP:n pyrkivän myös ankarasti suitsimaan inflaatiopaineita.
Toista vaihtoehtoa kannattavat OKO:n korkostrategi Eeva Antila, Sammon pääekonomisti Lauri Uotila ja Handelsbankenin ekonomisti Tuulia Asplund.
Uotila ja Asplund tosin ennakoivat korkojen noston jäävän 3,5 prosenttiin, kun Antila arvioi koron käyvän 3,75 prosentissa.
Ennusteissa vuoden euribor kääntyisi vähitellen vuoden päästä ennakoimaan ohjauskorkojen pudotusta.
– Markkinat odottavat EKP:ltä useampia koronnostoja, kuin mihin EKP:llä on varaa kasvun alkaessa hidastua. Trichet’n haukkamaiset näkemykset ovat tosin lisänneet vielä yhden ohjauskoron noston todennäköisyyttä, Asplund huomauttaa.
Kolmatta vaihtoehtoa edustaa Aktian pääekonomisti Timo Tyrväinen, joka sanoo olevansa tällä hetkellä Yhdysvaltojen kehityksen suhteen konsensusennustetta pessimistisempi. Hän odottaa EKP:n laskevan ohjauskorkoaan jo ensi vuonna kaksi kertaa
– Euroopan kehitys on ollut hyvää. Kolmen prosentin ohjauskoron taso vuoden päästä tarkoittaa edelleen neutraalin alarajalla olevaa rahapolitiikkaa. Ei meillä suurta hätää ole, Tyrväinen sanoo.
Mörttinen sanoo, että suhdannekäänne on ekonomistille sekä kiehtova että pelottava, sillä silloin on helpompi arvioida pieleen.
Myös Tyrväinen on hämmästellyt talousanalyysin vaikeuttaa tänä vuonna.
Esimerkiksi alkuvuoden hyvä Euroopan talousvire havaittiin vasta jälkikäteen virallisista tilastoista.
"Myös Tyrväinen on hämmästellyt talousanalyysin vaikeuttaa tänä vuonna."
Ai vain tänä vuonna :) Eipä ne Tyrväisen ennustukset ole helposti osuneet oikeaan tähänkään asti :)